Haastatellut

Sininen laulu -sarjaa varten on haastateltu yli sata suomalaista kulttuurivaikuttajaa kirjallisuudesta arkkitehtuuriin unohtamatta edes sarjakuvaa.

Kari Hotakainen
kirjailija (s. 1957)
Hotakainen käsittelee runoissaan kieltä ja nykyaikaa. Lastenkirja on ilakoivaa, surrealistista proosaa. Sepitteellisessä elämäkerrassa Buster Keaton. Klassikko pilkkaa huolellisesti tutkituin sanoin mediajulkisuuden onnea hamuavia kustantajia, kirjoittajia ja lukijoita, mutta etsii toisaalla suom. miehen osaa ja elämää tässä ajassa. Hän sai teoksestaan Juoksuhaudantie kirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2002.

Katsele: Veijo Meri kaupunkioppaana, osa 8
Kari Hotakainen ja Veijo Meri kaupunkioppaina.
Jorma Hynninen
ooppera- ja konserttilaulaja (s. 1941)
Hynninen on ollut kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperaan 1970–90 ja toiminut Savonlinnan oopperajuhlien johtajana 1991–93 ja taiteellisena johtajana 1993–2001; taiteilijaprofessorina hän on ollut 1990–95 ja Sibelius-Akatemian laulutaiteen professorina 1996–2002. Hynninen on esiintynyt etenkin liedlaulajana ja oratoriosolistina sekä kotimaassa että muualla Euroopassa ja saavuttanut kansainv. mainetta myös oopperarooleillaan. Hynninen sai Suomi-palkinnon 2002.

Katsele: Martti Talvela isähahmona osa 10
Jorma Hynninen kertoo Martti Talvelan roolista nuorten laulajien isähahmona.
Tapani Kansa
laulaja, säveltäjä ja sanoittaja (s. 1949)
Suosituimpiin suom. viihdeartisteihin kuuluva Kansa teki läpimurtonsa 1968 ja on pitkän uransa aikana esittänyt hyvin monenlaista musiikkia, iskelmien ohella mm. rockia, kansanlauluja, liediä ja operettimusiikkia. Hän on myös säveltänyt ja sanoittanut lauluja.

Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Tapani Kansa kertoo keikkamatkalla Georg Malmstenilta kuulemansa tarinan muusikon valinnasta.
Katsele: Toivo Kuula, osa 1
Tapani Kansa kertoo Toivo Kuulan elämäntaipaleesta nuoresta säveltäjästä, hänen nuorikostaan sekä traagisesta kuolemasta.
Matti Klinge
kulttuuri- ja aatehistorioitsija (s. 1936)
Klinge on ollut Helsingin yliopiston historian prof:na 1976–2001 ja Pariisin yliopiston vierailevana prof:na 1970–72. Tutkijana hän on laaja-alainen ja tuottelias; Klinge on julkaissut tutkimuksia varsinkin aate- ja oppihistorian ja kulttuurihistoriallisia esseitä sekä päiväkirjoja.

Katsele: Yrjö Jylhä ja talvisodan henki, osa 5
Klingen aiheena Yrjö Jylhä ja talvisodan henki.
Juice Leskinen
rocklaulaja, säveltäjä ja sanoittaja (1950-2006)
Omia yhtyeitään (Coitus Int, Slam, Grand Slam) vuodesta 1973 johtanut Leskinen oli nykyhetken merkittävimpiä suom. rocksanoittajia. Hän julkaisi myös lyriikkaa ja proosaa.

Katsele: Eino Leinosta , osa 1
Juice Leskinen arvioi Eino Leinon kirjoitustyylin ja teosten toimivuutta tämän päivän Suomessa.
Marjatta Levanto
taidehistorijoitsija, fil. kand.
Valtion taidemuseon pedagogisen osaston perustaja, jossa toiminut museolehtorina. Nykyisin toimii Ateneumin taidemuseon Kehys-osaston vetäjänä. Valtion kirjallisuuspalkinto vuonna 1983 kirjasta Taide on totta. Kirjoittanut myös useita taidekirjoja lapsille ja aikuisille.

Katsele: Tulenkantajat, osa 2
Marjatta Levanto kertoo kuvataiteilija Väinö Kunnaksesta.
Katsele: 1920-luku, osa 2
Marjatta Levanto kertoo Helene Schjerfbeckin työskentelytavoista ja hänen 17 versiostaan maalauksesta Toipilas.
Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Marjatta Levanto kertoo Kivi-patsashankkeen vaiheista
Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Katsele: Suomalaisuus, osa 1
Marjatta Levanto arvioi, miten suomalaisuus näkyi taiteilijoiden tuotannossa itsenäistymisen jälkeen. Taide loi kuvan siitä, mitä on suomalaisuus.
Katsele: Koli, osa 1
Marjatta Levanto arvioi Kolin maisemien merkitystä Järnefeltin ja I.K. Inhan tuotannossa.
Katsele: Gallen-Kallela, osa 1
Marjatta Levanto kertoo Akseli Gallen-Kallelan elämästä 1900-luvun taitteessa, jolloin kansalliset aiheet joutuivat pois muodista.
Olli Mustonen
pianisti, säveltäjä ja kapellimestari (s. 1967)
Mustonen tuli tunnetuksi soitettuaan 12-vuotiaana Radion Sinfoniaorkesterin solistina oman pianokonserttonsa. Hän on menestynyt useissa pianokilpailuissa ja esiintynyt eri puolilla maailmaa. Mustosen sävellystuotannossa on kuultavissa minimalistisia piirteitä, mutta samalla hän tukeutuu vankasti perinteeseen.

Katsele: Einojuhani Rautavaaran kosketus, osa 8
Olli Mustonen ja Einojuhani Rautavaaran musiikillinen Midaksen kosketus.
Katsele: Sibeliuksen rooli, osa 1
Olli Mustonen arvioi Sibeliuksen roolia suomalaisen identiteetin luojana.
Hannu Mäkelä
kirjailija (s. 1943)
Huomattavimmissa kokoelmissaan Mäkelä on ristiriitaisten tunnetilojen tulkitsija, jonka teemoja ovat rakkaus ja kuolema, yksinäisyys ja epätoivo. Hän on kirjoittanut myös näytelmiä ja kuunnelmia sekä suuren suosion saavuttaneita omaperäisiä lastenkirjoja (esim. Herra Huu). Mäkelän romaaneista merkittävin on Eino Leinoa käsittelevä elämäkertaromaani Mestari, jossa hän taitavasti yhdistää hist. lähteiden käytön fiktiiviseen kerrontaan; tästä teoksestaan hän sai Finlandia-palkinnon 1995.

Katsele: Eino Leino, osa 1
Hannu Mäkelä arvioi Eino Leinon merkitystä Suomen kansallisrunoilijana.
Jorma Panula
kapellimestari ja säveltäjä (s. 1930)
Panula on toiminut mm. Helsingin Kaupunginorkesterin kapellimestarina, Suomen Laulun johtajana, Espoon kaupunginorkesterin johtajana ja Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon prof:na 1973–93. Hän on säveltänyt mm. orkesteriteoksia, kansanmusiikkisarjoja sekä näyttämö- ja viihdemusiikkia.

Katsele: Taiteilijaesittely Oskar Merikannosta, osa 2
Jorma Panula puhuu siitä, mikä Oskar Merikannon musiikissa on niin vangitsevaa.
Severi Parko
muotoilija (s. 1932)
Taideteollisen korkeakoulun taideteollisuuden prof:na 1976–95 toiminut Parko on mm. julkaissut teokset Savikuoppa ja kulissi, Makeisrasia ja Kunniaistuin ja muita aiheita.

Katsele: Särkyneen peilin sirpaleet, osa 7
Severi Parko kertoo, mikä oli Tapio Wirkkalan merkitys opettajana.
Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Katsele: Kansasen ryijy, osa 2
Severi Parko kertoo Maija Kansasen vuonna 1925 Barcelonan näyttelyyn suunnittelemasta karvalankamatosta
Katsele: Siniristilippu, osa 1
Severi Parko kertoo Suomen siniristilipun syntyhistorian
Panu Rajala
kirjallisuudentutkija (s. 1945)
Rajala on toiminut MTV Oy:n teatteripäällikkönä 1983–85 ja Tampereen yliopiston teatterin ja draaman tutkimuksen prof:na vuodesta 1997. Hän on kirjoittanut mm. F. E. Sillanpään kolmiosaisen elämäkerran ja Sillanpäätä käsitteleviä näytelmiä, Tampereen Työväen Teatterin kolmiosaisen historian, Mika Waltarin näytelmiä käsittelevän teoksen Noita palaa näyttämölle, Mika Waltari parrasvaloissa sekä omaelämäkerrallisen teoksen Enkeli tulessa.

Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Panu Rajala muistelee Sillanpään saamaa Nobel-palkintoa.
Katsele: Sillanpää, osa 1
Panu Rajala kertoo Sillanpään roolista Juhani Ahon esikuvana. Hurskas kurjuus oli monella tavalla oman aikansa merkkiteos.
Katsele: Hurskas kurjuus, osa 1
Panu Rajala nostaa Sillanpään näkemyksen kansalaissodasta "Hurskas kurjuus" -teoksessa jopa todellisemmaksi kuin Väinö Linnan myöhemmät kuvaukset.
Einojuhani Rautavaara
säveltäjä (s. 1928)
Rautavaara aloitti uransa uusklassikkona, mutta sovelsi 1950-luvun lopulta lähtien dodekafoniaa. Hän kääntyi uusromanttiseen tyyliin 1960-luvun lopulla ja on myöh. rakentanut synteesiä eri tyylivirikkeistään. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu mm. kahdeksan sinfoniaa, useita konserttoja ja muita orkesteriteoksia, kamari- ja vokaalimusiikkia sekä useita oopperoita.

Katsele: Anekdootteja Uuno Klamista, osa 2
Einojuhani Rautavaara kertoo anekdootteja Uuno Klamista.
Katsele: Sibelius, osa 1
Einojuhani Rautavaara arvioi, miten kansallisromanttisen aatteen nousu näkyi Jean Sibeliuksen tuotannossa.
Asko Salokorpi

Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Asko Salokorpi kertoo funkkiksen tulosta Suomeen
Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Asko Salokorpi kertoo Suomen itsenäisyyden ajan arkkitehtuurivirtauksista
Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Asko Salokorpi kommentoi, miten ajatus sosiaalisesta vastuusta toteutui funktionalismissa
Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Asko Salokorpi kertoo Alvar Aallon merkityksestä suomalaisessa arkkitehtuurissa
Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Katso, miten Salokorpi kuvailee Pauli E. Blomstedtin Liittopankin rakennusta
Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Asko Salokorpi kuvailee Helsingin Lasipalatsia
Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Asko Salokorpi kertoo stadionista ja muista urheilun näyttämöistä
Pentti Sammallahti
(s. 1950)
Pekka Sammallahden veli, valokuvaaja, taiteen tri h.c. (2001). Sammallahti on ollut Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen opettajana 1974–91.

Katsele: I.K.Inha, osa 1
Pentti Sammallahti kertoo I.K.Inhan työstä valokuvaajana. Inha kuvasi kaikkea pirtinnurkista alkaen.
Göran Schildt
taiteentutkija, kirjailija, tekn. tri h.c. (s. 1917)
Schildt on kirjoittanut taiteesta (mm. Cézanne) ja kirjallisuudesta, ja matkakirjan purjehdusretkistä Daphne-aluksella Välimeren alueella. Hänen pääteoksensa on Alvar Aallon laaja, kolmiosainen elämäkerta.

Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Göran Schildt muistelee, miten Alvar Aalto suunnitteli Paimion sairaalan sisustusta ja miljöötä.
Katsele: Vuosi 1918, osa 1
Göran Schildt kertoo vuoden 1918 tapahtumista Helsingissä omassa lapsuuden kodissaan.
Veikko Sinisalo
näyttelijä, prof. (1926–2003)
Sinisalo oli kiinnitettynä mm. Tampereen Työväen Teatteriin 1950–67 ja 1969–89, johtoryhmän jäsen 1986–89. Hänellä on roolin sisäistämisen kyky ja herkkä komiikan vaisto, mikä johti merkittäviin suom. kansanluonteiden tulkintoihin, kuten Nummisuutareitten Esko.

Katsele: Eino Salmelainen opettajana, osa 6
Veikko Sinisalo ja Eino Salmelainen opettajana.
Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Veikko Sinisalo kertoo 30-luvun proletaarikirjallisuudesta
Ulf Söderblom
kapellimestari (s. 1930)
Söderblom, joka on opiskellut Åbo Akademissa sekä Wienin musiikkikorkeakoulussa, on vuodesta 1957 toiminut Suomen Kansallisoopperassa, 1970–73 taiteellisena johtajana ja 1973–93 ylikapellimestarina. Hän on Suomen kokeneimpia oopperakapellimestareita. Vuodesta 1967 hän on johtanut Savonlinnan oopperajuhlien esityksiä. Söderblom sai 2001 Erik Bergman -palkinnon.

Katsele: Ooppera, osa 2
Ulf Söderblom muistelee suomalaisen oopperan ensiaskeleita
Pekka Tarkka
kirjallisuudentutkija ja kirjallisuuskriitikko, fil. tri (s. 1934)
Tarkka on toiminut Helsingin Sanomien kulttuuriosaston päällikkönä 1985–89 ja erikoistoimittajana 1989–2000. Hän on tutkinut mm. Joel Lehtosta ja Hannu Salamaa, kirjoittanut yleisesityksen suom. nykykirjailijoista sekä julkaissut elämäkertateokset Pentti Saarikoski. Vuodet 1937–1963 ja Pentti Saarikoski. Vuodet 1964–83.

Katsele: Kansalaissota, osa 1
Pekka Tarkka arvioi vuoden 1918 tapahtumien vaikutusta suomalaiseen identiteettiin
Jouko Tyyri
kirjailija ja lehtimies (1929–2001)
Tyyri julkaisi 1950-luvulla aforismeja ja toimi myöhemmin kirjallisuus- ja elokuvakriitikkona sekä poliittisena pakinoitsijana Savon Sanomissa ja Aamulehdessä. Hän toimi 2. opetusministerinä 1971–72 ja "Suomen Kuvalehden" päätoimittajana 1974.

Katsele: Modernismin herätys, osa 3
Jouko Tyyri kertoo, kuinka hän koki modernismin herätyksen helsinkiläisenä kansakoululaisena.
Markku Valkonen
taidehistorioitsija, fil. kand. (s. 1946)
Valkonen on toimittanut mm. 12-osaisen Suomen taide ja Maailman taide teossarjan (Olli Valkosen kanssa) ja ollut Näyttelyvaihtokeskus Framen johtajana 1993–97, Taidekeskus Retretin tj:na 1998–2002 ja vuonna 2005 avattavan Espoon kaupungin taidemuseon johtajana vuodesta 2002. Toiminut myös päivälehtikriitikkona.

Katsele: Kain Tapperin veistoksia osa 10
Markku Valkonen kertoo Kain Tapperin herkkyydestä luoda veistoksellisia muotoja.
Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Markku Valkonen kertoo Wäinö Aaltosen asemasta
Katsele: I.K.Inha, osa 1
Markku Valkonen arvioi I.K.Inhan työtä suomalaisuuden kuvaajana ja kansanperinteen tallentajana.
Olli Valkonen
taidehistorioitsija, prof. (s. 1924)
Valkonen on toiminut Jyväskylän yliopiston taiteentutkimuksen apulaisprof:na 1971–74, Ateneumin taidemuseon intendenttinä 1978–90 ja Valtion taidemuseon vt. ylijohtajana 1990. Teoksia: Maalaustaiteen murros Suomessa 1908–14, Suomen ja maailman taide, Viipurin Taiteenystävät 1890–1940, Tuomas von Boehm, Aimo Tukiainen, kuvanveistäjä.

Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Katsele: Kahden Suomen draama, osa 3
Katsele: Tulenkantajat, osa 2
Olli Valkonen muistelee kuvataiteilijoiden roolia tulenkantajissa
Katsele: Tulenkantajat, osa 2
Olli Valkonen kertoo tulenkantajat ryhmään kuuluneiden maalareiden aiheista
Heikki Ylikangas
historiantutkija (s. 1937)
Ylikangas on ollut Helsingin yliopiston oikeushistorian ja room. oikeuden prof:na 1978–92 ja Suomen ja Skandinavian historian prof:na 1992–2000 sekä Suomen Akatemian akatemiaprof:na 1996–2001. Hän on tutkinut rikollisuuden, Etelä-Pohjanmaan ja kansanliikkeiden historiaa ja kansalaissotaa (Tie Tampereelle, Tieto-Finlandia 1994) sekä oikeushistoriaa. Ylikangas on tutkimuksissaan painottanut erityisesti taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden merkitystä. Ylikangas on ollut Hiidenkiven vastaavana päätoimittajana 1994–96.

Katsele: 1918 taustoja, osa 1
Heikki Ylikangas kertoo vuoden 1918 tapahtumien taustoista. Kansalaissodassa Suomen sivistyneistö ja työväestö olivat rintamalinjojen vastakkaisilla puolilla.
Kaj Chydenius
säveltäjä (s. 1939)
Chydeniuksen läpimurtoteos oli Lapualaisooppera (1966), joka aloitti uuden yhteiskunnallisen musiikkiteatterisuuntauksen ja vasemmistoradikalismin yhteydessä syntyneen ns. uuden laululiikkeen. Chydenius tunnetaan lähinnä yksin- ja kuorolauluistaan, mutta hän on säveltänyt myös kuorokantaatteja, kamari- ja elokuvamusiikkia sekä oopperoita. Hän on työskennellyt vakituisesti KOM-teatterissa 1969–99.

Paavo Haavikko
(s. 1931)
Haavikko on modernin lyriikkamme omaperäisin ja monipuolisin edustaja. Hän on uutta tyyliä luova kirjailija myös proosan, draaman ja runoepiikan alueella. Haavikon tuotantoa on käännetty useille kielille. Hän on toiminut vapaana kirjailijana ja vuodesta 1967 Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjallisena johtajana. Vuonna 1969 hän sai Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan kunniatohtorin arvon.

Pentti Holappa
kirjailija ja kulttuurikriitikko (s. 1927)
Psykologisia ja eettisiä kysymyksiä pohtiva Holappa on saanut vaikutteita vars. ransk. uudesta romaanista. Hän on kirjoittanut lyriikkaa, novelleja, romaaneja kuten esim. Ystävän muotokuva, Finlandia-palkinto 1998. Holappa oli opetusministerinä 1972.

Kalle Holmberg
ohjaaja, teatterineuvos (s. 1939)
Holmberg on ollut kiinnitettynä mm. Turun Kaupunginteatteriin 1971–77 ja Helsingin Kaupunginteatteriin 1984–93. Hänen poikkeukselliseen tehoon yltäneitä ohjaustöitään ovat mm. Lapualaisooppera, Rikhard III, Isä, Kuningas Lear, Seitsemän veljestä, Boris Godunov, Kepissä on kaksi päätä, Tuolit, Henrik IV, Suuri rooli, Kun Summa petti, Pitkän päivän matka yöhön sekä Pohjantähden alla ja Tuntematon sotilas Pyynikin kesäteatterissa. Hän on ohjannut myös oopperoita sekä elokuvasarjan Rauta-aika. Holmberg oli Suomen Teatterikoulun rehtorina 1968–71. Hänen muistelmateoksensa Vasen suora ilmestyi 1999.

Pirjo Honkasalo
elokuvaohjaaja (s. 1947)
Kuvaajana aloittaneen Honkasalon läpimurtotyö oli kansainvälisesti palkittu lyhytelokuva Ikäluokka, jonka hän teki Pekka Lehdon kanssa. Honkasalo on tehnyt myös dokumenttielokuvat Mysterion, Tanjuska ja 7 perkelettä ja Atman ja ohjannut näytelmäelokuvan Tulennielijä.

Veijo Meri
kirjailija, fil. tri h.c., akateemikko (s. 1928)
Meri on kirjoittanut runoja, novelleja, romaaneja, näytelmiä, esseitä ja elämäkertoja. Hän kuuluu ns. 1950-luvun modernismin huomattavimpiin prosaisteihin ja suomalaisen romaani- ja novellitekniikan uudistajiin. Meri on ollut taiteilijaprof:na 1975–80.

Lassi Nummi
(s. 1928)
Seppo Nummen ja Yki Nummen veli, kirjailija ja kulttuuritoimittaja, fil. tri h.c. (1986), teol. tri h.c. (2000). Nummen lyriikan ja proosan ominaisuuksia ovat kuulaus, musiikillisuus ja kuvallisuus, joskus koristeellisuus, niiden aiheistoa romanttinen Kaukoitä, rakkaus ja luonto. Toiminut myös Uuden Suomen kolumnistina 1988–91. Hän on ollut taiteilijaprof:na 1990–95.

Eero Ojanen

Heikki A. Reenpää
Heikki Alvar Reenpää (vuoteen 1935 Renqvist, s. 1922), kirjankustantaja, prof. (1978). Reenpää on toiminut Kustannusosakeyhtiö Otavan tj:na 1968–78 ja johtokunnan puheenjohtajana 1979 - 2001.

Nils-Börje Stormbom
Kirjailija Väinö Linnan hyvä ystävä ja ruotsintaja. Ainoa Linnasta kirjoitettu elämäkerta Kirjailijan tiet (1963) on Stormbomin jälkeä. Linnan virallinen kirjailijakuva pohjautuu edelleen pitkälti Stormbomin luomaan kuvaan.

Erkki Toivanen
Yleisradion monivuotinen Lontoon ja Pariisin kirjeenvaihtaja.

Jorma Uotinen
tanssija, koreografi, tanssimestari ja -opettaja (s. 1950)
Uotinen on ollut kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperaan 1970–76, Pariisin oopperan kokeilevaan tanssiryhmään 1977–80, Teatro de Feniceen 1980–81, Helsingin Kaupunginteatterin tanssimestariksi 1982–91 ja Suomen Kansallisoopperan baletin johtajaksi 1992–2001. Kuopio tanssii ja soi -festivaalin taiteellisena johtajana hän on toiminut vuodesta 2001. Omaperäisessä tuotannossaan Uotinen edustaa kokeilevaa, ei-kertovaa tanssi-ilmaisua.

Sivun sisältö

» Kari Hotakainen
» Jorma Hynninen
» Tapani Kansa
» Matti Klinge
» Juice Leskinen
» Marjatta Levanto
» Olli Mustonen
» Hannu Mäkelä
» Jorma Panula
» Severi Parko
» Panu Rajala
» Einojuhani Rautavaara
» Asko Salokorpi
» Pentti Sammallahti
» Göran Schildt
» Veikko Sinisalo
» Ulf Söderblom
» Pekka Tarkka
» Jouko Tyyri
» Markku Valkonen
» Olli Valkonen
» Heikki Ylikangas
» Kaj Chydenius
» Paavo Haavikko
» Pentti Holappa
» Kalle Holmberg
» Pirjo Honkasalo
» Veijo Meri
» Lassi Nummi
» Eero Ojanen
» Heikki A. Reenpää
» Nils-Börje Stormbom
» Erkki Toivanen
» Jorma Uotinen






| Lähetä sivu tuttavallesi