YLE YLE TV1 Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Palaute
 
Suuret suomalaiset
Finalistit
100 Suurinta suomalaista
Tulosseuranta
Tiedotteet
Kampanjakalenteri
In english
Etusivu
Keskustele
Lähetä e-kortti
Palaute
Finalistit
Ehdokkaat

A  B  C  E  F  G  H  J 
K  L  M  N  O  P  R  S 
T  V  W  Y  Kaikki

Oma Ehdokas

Alvar Aalto
Aino Ackté
Mikael Agricola
Antti Ahlström
Santeri Alkio
Sari Baldauf
Minna Canth
Anders Chydenius
Uno Cygnaeus
Albert Edelfelt
Adolf Ehrnrooth
Eero Erkko
Ella Eronen
K.-A. Fagerholm
Karl Fazer
Kaj Franck
Johan Gadolin
Akseli Gallen-Kallela
Maiju Gebhard
Lucina Hagman
Veikko Hakulinen
Tarja Halonen
Heidi Hautala
Reino Helismaa
Mika Häkkinen
Sirkka Hämäläinen
Tove Jansson
Katri Helena Kalaoja
Yrjö Kallinen
Aurora Karamzin
Aki Kaurismäki
Urho Kekkonen
Laila Kinnunen
Marja-Liisa Kirvesniemi
Aleksis Kivi
Mauno Koivisto
Rudolf Koivu
Hannes Kolehmainen
Alfred Kordelin
Armi Kuusela
Hertta Kuusinen
Toivo Kärki
Lars Levi Laestadius
Edvin Laine
Lalli
Eino Leino
Juice Leskinen
Pentti Linkola
Väinö Linna
Fanni Luukkonen
Elias Lönnrot
C.G.E. Mannerheim
Karita Mattila
A.E. Nordenskiöld
Paavo Nurmi
Matti Nykänen
Jorma Ollila
J.K. Paasikivi
Erno Paasilinna
Olavi Paavolainen
Tauno Palo
Leena Palotie
Larin Paraske
Pertti Pasanen
Siiri Rantanen
Armi Ratia
Tapio Rautavaara
Elisabeth Rehn
J.L. Runeberg
Paavo Ruotsalainen
Kaija Saariaho
Pentti Saarikoski
Sylvi Saimo
Esa-Pekka Salonen
Eugen Schauman
Helene Schjerfbeck
Jean Sibelius
F.E. Sillanpää
Miina Sillanpää
Helvi Sipilä
J.V. Snellman
K.J. Ståhlberg
P.E. Svinhufvud
Edith Södergran
Väinö Tanner
Zachris (Sakari) Topelius
Linus Torvalds
Jouko Turkka
Alli Vaittinen-Kuikka
Nils-Aslak Valkeapää
Ville Valo
Lasse Virén
A.I. Virtanen
Vilho Väisälä
Mika Waltari
Tapio Wirkkala
Georg Henrik von Wright
Hella Wuolijoki
Arvo Ylppö
Ehdokas Ehdokas

Tauno Palo
1908 - 1982
Näyttelijä, valkokankaiden kestotähti
Ehdokas numero 62

Ehdokas 62

TAUNO PALO

Tauno Paloa pidetään merkittävimpänä ja suosituimpana suomalaisen teatterin ja elokuvan miestähtenä. Palo esiintyi yli 300 näyttämöroolissa sekä 65 pitkässä elokuvassa. Suomi-Filmin hurmuri, Ansa Ikosen kanssa ikuiseksi pariksi mielletty Palo oli myös suosittu laulaja, jonka kappaleista muistetaan mm. Rosvo-Roope ja Ruusu on punainen.

Sörnäisten Työväen Näyttämöltä 1926 uransa aloittanut Palo teki ensimmäisen elokuvapääroolinsa Jääkärin morsiamessa (1931) ja kiinnitettiin Suomen Kansallisteatteriin 1932. Palo teki läpimurtonsa ensirakastajana ja sankarina, mutta muistetaan myös merkittävistä luonnerooleista mm. Viettelyksen vaunun Stanley Kowalskina (1950) ja Tsehovin Vanja-enon tohtori Astrovina (1966). Särkelä itte oli Palon viimeinen rooli teatterissa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 1973.

Teatteriuraa vahvistivat elokuva, radio ja levytykset sekä niiden tuoma julkisuus. Palon filmiroolit kattavat suomalaisen elokuvan suurteollisuusajan. Palo liikkui lajityypistä toiseen, ja hänet muistetaan niin Niskavuori-elokuvista kuin Rosvo-Roopestakin. Palon tähtikuvan kautta voitiin käsitellä yhteiskunnassa piileviä ristiriitoja: sodan traumaa, miehen kriisiä, sukupolvien kuilua, maaseudun ja kaupungin ristiriitaa.

Tauno Palo oli suomalaisten rakastama tähti, jonka roolitöissä välittyi aito elämäntuntu. Näyttelijä Marja Korhosen sanoin: "Kun Tauno Palo astui näyttämölle, oli kuin valot olisi sytytetty."

Syntyi 25.10.1908 Hämeenlinnassa
Kuoli 24.5.1982 Helsingissä


Lähteet:
Hanna-Leena Helavuori, Kansallisbiografia, SKS
Tuula Saarikoski, Kansallisgalleria, WSOY

Kuva: Suomen Kuvapalvelu

YLE ©2004