YLE YLE TV1 Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Palaute
 
Suuret suomalaiset
Finalistit
100 Suurinta suomalaista
Tulosseuranta
Tiedotteet
Kampanjakalenteri
In english
Etusivu
Keskustele
Lähetä e-kortti
Palaute
Finalistit
Ehdokkaat

A  B  C  E  F  G  H  J 
K  L  M  N  O  P  R  S 
T  V  W  Y  Kaikki

Oma Ehdokas

Alvar Aalto
Aino Ackté
Mikael Agricola
Antti Ahlström
Santeri Alkio
Sari Baldauf
Minna Canth
Anders Chydenius
Uno Cygnaeus
Albert Edelfelt
Adolf Ehrnrooth
Eero Erkko
Ella Eronen
K.-A. Fagerholm
Karl Fazer
Kaj Franck
Johan Gadolin
Akseli Gallen-Kallela
Maiju Gebhard
Lucina Hagman
Veikko Hakulinen
Tarja Halonen
Heidi Hautala
Reino Helismaa
Mika Häkkinen
Sirkka Hämäläinen
Tove Jansson
Katri Helena Kalaoja
Yrjö Kallinen
Aurora Karamzin
Aki Kaurismäki
Urho Kekkonen
Laila Kinnunen
Marja-Liisa Kirvesniemi
Aleksis Kivi
Mauno Koivisto
Rudolf Koivu
Hannes Kolehmainen
Alfred Kordelin
Armi Kuusela
Hertta Kuusinen
Toivo Kärki
Lars Levi Laestadius
Edvin Laine
Lalli
Eino Leino
Juice Leskinen
Pentti Linkola
Väinö Linna
Fanni Luukkonen
Elias Lönnrot
C.G.E. Mannerheim
Karita Mattila
A.E. Nordenskiöld
Paavo Nurmi
Matti Nykänen
Jorma Ollila
J.K. Paasikivi
Erno Paasilinna
Olavi Paavolainen
Tauno Palo
Leena Palotie
Larin Paraske
Pertti Pasanen
Siiri Rantanen
Armi Ratia
Tapio Rautavaara
Elisabeth Rehn
J.L. Runeberg
Paavo Ruotsalainen
Kaija Saariaho
Pentti Saarikoski
Sylvi Saimo
Esa-Pekka Salonen
Eugen Schauman
Helene Schjerfbeck
Jean Sibelius
F.E. Sillanpää
Miina Sillanpää
Helvi Sipilä
J.V. Snellman
K.J. Ståhlberg
P.E. Svinhufvud
Edith Södergran
Väinö Tanner
Zachris (Sakari) Topelius
Linus Torvalds
Jouko Turkka
Alli Vaittinen-Kuikka
Nils-Aslak Valkeapää
Ville Valo
Lasse Virén
A.I. Virtanen
Vilho Väisälä
Mika Waltari
Tapio Wirkkala
Georg Henrik von Wright
Hella Wuolijoki
Arvo Ylppö
Ehdokas Ehdokas

Johan Gadolin
1760 - 1852
Suomen kemiantutkimuksen isä
Ehdokas numero 18

Ehdokas 18

JOHAN GADOLIN

Johan Gadolin nosti suomalaisen kemian tutkimuksen kansainväliselle tasolle ja on siten ansainnut asemansa Suomen kemian isänä. Kestävimmät tuloksensa Gadolin saavutti analyyttisessa kemiassa ja uuden alkuaineen, yttriumin, löytyminen 1794 on hänen tunnetuin kokeellinen saavutuksensa. Myös Gadolinin taloudellisilla harrastuksilla oli valtakunnallinen ja kauaskantoinen merkitys.

Vuonna 1787 Tukholman läheltä Ytterbyn kylästä löytynyt musta, raskas mineraali päätyi Gadolinin käsiin. Gadolinin huolellinen analyysi ja tutkimus kiven kemiallisista ominaisuuksista osoitti, että oli löytynyt uusi alumiinia ja kalsiumia muistuttava alkuaine, joka nimettiin yttriumiksi. Löytö aloitti harvinaisten maametallien 150 vuotta kestäneen löytöhistorian, jonka kuluessa yksi metalli nimettiin hänen kunniakseen gadoliniumiksi.

Turun akatemian kemian professorina Gadolin oli laboratorio-opetuksen edelläkävijä, joka opetustilojen puutteessa avasi kotilaboratorionsa ovet opiskelijoilleen. Tieteellisen työnsä loppuvuosina Gadolin suuntautui yhä enemmän taloudellisiin ja teollisiin kysymyksiin. Hän oli vaikuttamassa Suomen Talousseuran perustamiseen 1797, toimi sen puheenjohtajana ja kirjoitti ahkerasti seuran julkaisuihin. Gadolinin Talousseurassa esittämä aloite käsityö- ja manufaktuurikoulujen perustamiseksi oli ensi askel teknisen opetuksen aloittamiseksi Suomessa.

Syntyi 5.6.1760 Turussa
Kuoli 15.8.1852 Mynämäellä


Lähteet:
Anto Leikola, Kansallisgalleria, WSOY
Lauri Niinistö, Kansallisbiografia, SKS

Kuva: Suomen Kuvapalvelu

YLE ©2004