YLE YLE TV1 Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Palaute
 
Suuret suomalaiset
Finalistit
100 Suurinta suomalaista
Tulosseuranta
Tiedotteet
Kampanjakalenteri
In english
Etusivu
Keskustele
Lähetä e-kortti
Palaute
Finalistit
Ehdokkaat

A  B  C  E  F  G  H  J 
K  L  M  N  O  P  R  S 
T  V  W  Y  Kaikki

Oma Ehdokas

Alvar Aalto
Aino Ackté
Mikael Agricola
Antti Ahlström
Santeri Alkio
Sari Baldauf
Minna Canth
Anders Chydenius
Uno Cygnaeus
Albert Edelfelt
Adolf Ehrnrooth
Eero Erkko
Ella Eronen
K.-A. Fagerholm
Karl Fazer
Kaj Franck
Johan Gadolin
Akseli Gallen-Kallela
Maiju Gebhard
Lucina Hagman
Veikko Hakulinen
Tarja Halonen
Heidi Hautala
Reino Helismaa
Mika Häkkinen
Sirkka Hämäläinen
Tove Jansson
Katri Helena Kalaoja
Yrjö Kallinen
Aurora Karamzin
Aki Kaurismäki
Urho Kekkonen
Laila Kinnunen
Marja-Liisa Kirvesniemi
Aleksis Kivi
Mauno Koivisto
Rudolf Koivu
Hannes Kolehmainen
Alfred Kordelin
Armi Kuusela
Hertta Kuusinen
Toivo Kärki
Lars Levi Laestadius
Edvin Laine
Lalli
Eino Leino
Juice Leskinen
Pentti Linkola
Väinö Linna
Fanni Luukkonen
Elias Lönnrot
C.G.E. Mannerheim
Karita Mattila
A.E. Nordenskiöld
Paavo Nurmi
Matti Nykänen
Jorma Ollila
J.K. Paasikivi
Erno Paasilinna
Olavi Paavolainen
Tauno Palo
Leena Palotie
Larin Paraske
Pertti Pasanen
Siiri Rantanen
Armi Ratia
Tapio Rautavaara
Elisabeth Rehn
J.L. Runeberg
Paavo Ruotsalainen
Kaija Saariaho
Pentti Saarikoski
Sylvi Saimo
Esa-Pekka Salonen
Eugen Schauman
Helene Schjerfbeck
Jean Sibelius
F.E. Sillanpää
Miina Sillanpää
Helvi Sipilä
J.V. Snellman
K.J. Ståhlberg
P.E. Svinhufvud
Edith Södergran
Väinö Tanner
Zachris (Sakari) Topelius
Linus Torvalds
Jouko Turkka
Alli Vaittinen-Kuikka
Nils-Aslak Valkeapää
Ville Valo
Lasse Virén
A.I. Virtanen
Vilho Väisälä
Mika Waltari
Tapio Wirkkala
Georg Henrik von Wright
Hella Wuolijoki
Arvo Ylppö
Ehdokas Ehdokas

Lucina Hagman
1853 - 1946
Marttajärjestön perustaja, naisasialiikkeen pioneeri
Ehdokas numero 21

Ehdokas 21

LUCINA HAGMAN

Lucina Hagman on suomalaisen naisasialiikkeen merkittävimpiä pioneereja. Naisasia merkitsi Hagmanille ihmisoikeuksien puolustamista, naisten vapautumisen hän rinnasti orjien vapautusliikkeeseen. Naisten poissulkeminen koulutuksesta, viroista ja vapaasta ammatinharjoittamisesta oli Hagmanille räikeä epäkohta, joka paljasti yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuden.

Yhteiskunnan tasapuolisen kehittämisen ehtona Hagman piti naisten ja miesten yhteistyötä. Yhteiskasvatuksen innokkaana puolestapuhujana hän oli vaikuttamassa Suomalaisen yhteiskoulun syntyyn ja toimi koulun ensimmäisenä johtajana. Yhteiskoulun vastustajat epäilivät yhteiskasvatuksen tuhoavan naisen ja miehen luonnollisen eron, mutta Hagman näki asian toisin. "Koivusta ei tule kuusta, vaikka se kasvaa kuusen rinnalla, mutta metsä, jossa ne kasvavat rinnakkain, on kauniimpi."

Hagman perusti vuonna 1899 Marttajärjestön, tuolloin Sivistystä kodeille –nimisenä. Hagmanin ja muiden voimakkaiden helsinkiläisnaisten tavoitteena oli rakentaa kansanvalistusjärjestö sortovuosien venäläistämispyrkimyksiä vastaan ja sivistää kansaa naisten avulla. Tänä päivänäkin toimivat Martat levittäytyivät nopeasti koko maahan.

Hagman oli myös Naisasialiitto Unionin pitkäaikainen puheenjohtaja ja kuului Suomalaisen Naisliiton perustajiin. Kun yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 1906 toteutui, valittiin naisten äänioikeutta kiivaasti ajanut Hagman ensimmäisten kansanedustajien joukossa eduskuntaan.

Syntyi 5.6.1853 Kälviällä
Kuoli 6.9.1946 Helsingissä


Lähteet:
Anne Ollila, Kansallisbiografia, SKS
Marttaliiton www-sivut

Kuva: Suomen Kuvapalvelu

YLE ©2004