YLE YLE TV1 Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Palaute
 
Suuret suomalaiset
Finalistit
100 Suurinta suomalaista
Tulosseuranta
Tiedotteet
Kampanjakalenteri
In english
Etusivu
Keskustele
Lähetä e-kortti
Palaute
Finalistit
Ehdokkaat

A  B  C  E  F  G  H  J 
K  L  M  N  O  P  R  S 
T  V  W  Y  Kaikki

Oma Ehdokas

Alvar Aalto
Aino Ackté
Mikael Agricola
Antti Ahlström
Santeri Alkio
Sari Baldauf
Minna Canth
Anders Chydenius
Uno Cygnaeus
Albert Edelfelt
Adolf Ehrnrooth
Eero Erkko
Ella Eronen
K.-A. Fagerholm
Karl Fazer
Kaj Franck
Johan Gadolin
Akseli Gallen-Kallela
Maiju Gebhard
Lucina Hagman
Veikko Hakulinen
Tarja Halonen
Heidi Hautala
Reino Helismaa
Mika Häkkinen
Sirkka Hämäläinen
Tove Jansson
Katri Helena Kalaoja
Yrjö Kallinen
Aurora Karamzin
Aki Kaurismäki
Urho Kekkonen
Laila Kinnunen
Marja-Liisa Kirvesniemi
Aleksis Kivi
Mauno Koivisto
Rudolf Koivu
Hannes Kolehmainen
Alfred Kordelin
Armi Kuusela
Hertta Kuusinen
Toivo Kärki
Lars Levi Laestadius
Edvin Laine
Lalli
Eino Leino
Juice Leskinen
Pentti Linkola
Väinö Linna
Fanni Luukkonen
Elias Lönnrot
C.G.E. Mannerheim
Karita Mattila
A.E. Nordenskiöld
Paavo Nurmi
Matti Nykänen
Jorma Ollila
J.K. Paasikivi
Erno Paasilinna
Olavi Paavolainen
Tauno Palo
Leena Palotie
Larin Paraske
Pertti Pasanen
Siiri Rantanen
Armi Ratia
Tapio Rautavaara
Elisabeth Rehn
J.L. Runeberg
Paavo Ruotsalainen
Kaija Saariaho
Pentti Saarikoski
Sylvi Saimo
Esa-Pekka Salonen
Eugen Schauman
Helene Schjerfbeck
Jean Sibelius
F.E. Sillanpää
Miina Sillanpää
Helvi Sipilä
J.V. Snellman
K.J. Ståhlberg
P.E. Svinhufvud
Edith Södergran
Väinö Tanner
Zachris (Sakari) Topelius
Linus Torvalds
Jouko Turkka
Alli Vaittinen-Kuikka
Nils-Aslak Valkeapää
Ville Valo
Lasse Virén
A.I. Virtanen
Vilho Väisälä
Mika Waltari
Tapio Wirkkala
Georg Henrik von Wright
Hella Wuolijoki
Arvo Ylppö
Ehdokas Ehdokas

Olavi Paavolainen
1903 - 1964
Kirjailija, kulttuurivaikuttaja
Ehdokas numero 61

Ehdokas 61

OLAVI PAAVOLAINEN

Kirjailija Olavi Paavolainen hämmensi suomalaista kulttuuri-ilmastoa monilla uusilla vaikutteilla 1920-luvulta alkaen. Paavolainen oli karjalaisen maiseman ja vanhojen perinteiden kuvaaja, toisaalta maailmanmatkaaja ja modernin elämän kirjaaja. Hän oli sodanaikaisella teoksellaan Synkkä yksinpuhelu myös Suomen kipeiden kansallisten tuntojen tulkki. Moni-ilmeistä Paavolaista on luonnehdittu niin modernismin impressaarioksi kuin jatkosodan Malaparteksikin.

Kulttuurikriitikkopiiri Tulenkantajien johtohahmoihin kuulunut Paavolainen piti kutsumuksenaan levottomuuden herättämistä. Kritiikki kohdistui maanmiehiin, jotka eivät olleet selvillä siitä mitä maailmalla tapahtui. Esikoisteos Nykyaikaa etsimässä (1929) onkin harvinainen dokumentti dadan ja futurismin 20-luvulta. 30-luvun eurooppalainen diktatuuri näkyi pamfletissa Suursiivous eli kirjallisessa lastenkamarissa (1932). Ulkomaanmatkailu tuotti useita matkakirjoja.

Sota-aika oli Paavolaisen tuotannon kannalta keskeistä. Ajankuvaus tiivistyi kuvateoksiin Karjala - muistojen maa sekä Rakas entinen Karjala, rintamamiesten runoantologiaan Täältä jostakin sekä Paavolaisen kaksiosaiseen päiväkirjamuotoiseen Synkkään yksinpuheluun, jota pidetään hänen pääteoksenaan.

Sodan jälkeen Paavolainen toimi Yleisradion teatteriosaston päällikkönä ja kehitti erityisesti kuunnelmataidetta. Julkista tunnustusta, mm. Eino Leino - ja Pro Finlandia –palkinnot Paavolainen sai vasta 1960-luvulla. Paavolaisen viimeisiä vuosia synkensi lisääntynyt alkoholinkäyttö. Hänet muistetaan ystävyydestään useisiin naistaitelijoihin; erityisesti Helvi Hämäläiseen sekä poliitikko Hertta Kuusiseen.

Syntyi 17.9.1903 Kivennavalla
Kuoli 19.7.1964 Helsingissä


Lähteet:
Niilo Luukanen, Kansallisgalleria, WSOY
H. K. Riikonen, Kansallisbiografia, SKS

Kuva: Suomen Kuvapalvelu

YLE ©2004