YLE YLE TV1 Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Palaute
 
Suuret suomalaiset
Finalistit
100 Suurinta suomalaista
Tulosseuranta
Tiedotteet
Kampanjakalenteri
In english
Etusivu
Keskustele
Lähetä e-kortti
Palaute
Finalistit
Ehdokkaat

A  B  C  E  F  G  H  J 
K  L  M  N  O  P  R  S 
T  V  W  Y  Kaikki

Oma Ehdokas

Alvar Aalto
Aino Ackté
Mikael Agricola
Antti Ahlström
Santeri Alkio
Sari Baldauf
Minna Canth
Anders Chydenius
Uno Cygnaeus
Albert Edelfelt
Adolf Ehrnrooth
Eero Erkko
Ella Eronen
K.-A. Fagerholm
Karl Fazer
Kaj Franck
Johan Gadolin
Akseli Gallen-Kallela
Maiju Gebhard
Lucina Hagman
Veikko Hakulinen
Tarja Halonen
Heidi Hautala
Reino Helismaa
Mika Häkkinen
Sirkka Hämäläinen
Tove Jansson
Katri Helena Kalaoja
Yrjö Kallinen
Aurora Karamzin
Aki Kaurismäki
Urho Kekkonen
Laila Kinnunen
Marja-Liisa Kirvesniemi
Aleksis Kivi
Mauno Koivisto
Rudolf Koivu
Hannes Kolehmainen
Alfred Kordelin
Armi Kuusela
Hertta Kuusinen
Toivo Kärki
Lars Levi Laestadius
Edvin Laine
Lalli
Eino Leino
Juice Leskinen
Pentti Linkola
Väinö Linna
Fanni Luukkonen
Elias Lönnrot
C.G.E. Mannerheim
Karita Mattila
A.E. Nordenskiöld
Paavo Nurmi
Matti Nykänen
Jorma Ollila
J.K. Paasikivi
Erno Paasilinna
Olavi Paavolainen
Tauno Palo
Leena Palotie
Larin Paraske
Pertti Pasanen
Siiri Rantanen
Armi Ratia
Tapio Rautavaara
Elisabeth Rehn
J.L. Runeberg
Paavo Ruotsalainen
Kaija Saariaho
Pentti Saarikoski
Sylvi Saimo
Esa-Pekka Salonen
Eugen Schauman
Helene Schjerfbeck
Jean Sibelius
F.E. Sillanpää
Miina Sillanpää
Helvi Sipilä
J.V. Snellman
K.J. Ståhlberg
P.E. Svinhufvud
Edith Södergran
Väinö Tanner
Zachris (Sakari) Topelius
Linus Torvalds
Jouko Turkka
Alli Vaittinen-Kuikka
Nils-Aslak Valkeapää
Ville Valo
Lasse Virén
A.I. Virtanen
Vilho Väisälä
Mika Waltari
Tapio Wirkkala
Georg Henrik von Wright
Hella Wuolijoki
Arvo Ylppö
Ehdokas Ehdokas

Aleksis Kivi
1834 - 1872
Kansalliskirjailija, teki kansankielestä taiteen kielen
Ehdokas numero 36

Ehdokas 36

ALEKSIS KIVI

Kansalliskirjailijaksi nostettu Aleksis Kivi kuvaa näytelmissään, runoissaan ja pääteoksessaan Seitsemän veljestä Suomea ja suomalaisia tavalla, joka edelleen muodostaa kansallisen identiteettimme perustan. Kivi oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija, joka käänsi suomalaisen proosan, draaman ja lyriikan suunnan uudelle uomalle.

Kivi astui kirjallisiin parrasvaloihin vuonna 1860 voittamalla Kullervo-näytelmällään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kilpailun. Kirjailijakutsumus selvisi viimeistään 1865, kun Nummisuutarit sai valtionpalkinnon. 1870 ilmestynyttä suurteosta Seitsemän veljestä Kivi teki tiettävästi koko 1860 –luvun ajan.

Ajoittain niin taloudellisesti kuin henkisestikin tuuliajolla ollut kirjailija sai työlleen tukea ystäväpiiriltään, jonka muodosti suomenmielisen sivistyneistön kärkijoukko. Suomalaisen kulttuurin johtomiehet J.V. Snellmanista lähtien näkivät Kiven lahjakkuuden jo varhain.

Elinaikanaan Kivi sai osakseen ankaraa kritiikkiä, jopa parjausta. Kiven itsensä mainitsema "suuri haaksirikko" - loukattu kirjailijankunnia, lavantauti ja mureneva mielenterveys - veivät kirjailijan pakkolaitoshoitoon. Kiven ”mielipuolisuus” on myöhemmin tulkittu skitsofreniaksi.

Kiven luomisvoimainen kausi kesti vain noin 10 vuotta, eikä 1873 kuollut kirjailija ehtinyt nähdä osaksensa tullutta arvonantoa. Jälkipolville Kivestä on muodostunut suomalaisen kirjallisuuden perusmitta, johon vertautuu koko myöhempi kirjallisuutemme.

Syntyi 10.10.1834 Nurmijärvellä
Kuoli 31.12.1872 Tuusulassa


Lähteet:
Anto Leikola, Kansallisgalleria, WSOY
Hannes Sihvo, Kansallisbiografia, SKS

Kuva: Suomen Kuvapalvelu

YLE ©2004