YLE YLE TV1 Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Palaute
 
Suuret suomalaiset
Finalistit
100 Suurinta suomalaista
Tulosseuranta
Tiedotteet
Kampanjakalenteri
In english
Etusivu
Keskustele
Lähetä e-kortti
Palaute
Finalistit
Finalistit

Esittelydokumenttien esitysjärjestyksessä:

Arvo Ylppö
Urho Kekkonen
Mikael Agricola
Tarja Halonen
Aleksis Kivi
Risto Ryti
Elias Lönnrot
Adolf Ehrnrooth
Jean Sibelius
C.G.E. Mannerheim

Finalistit ja äänestysohjeet

PDF Lataa tulostettava pdf-tiedosto (605kt)

Finalisti Finalisti

Risto Ryti
1889 - 1956
Sotasyyllisenä tuomittu jatkosodan presidentti

Risto Ryti

Finalisti äänestysnumerolla 6
RISTO RYTI

Risto Ryti oli talvisodan ja välirauhan ajan pääministeri sekä jatkosodan presidentti, jonka ura tasavallan johdossa päättyi kuritushuonerangaistukseen. Sodan oloissa maan itsenäisyyden puolesta uhrautunut Ryti oli sijaiskärsijä, jonka maineen palauttamiseen on tarvittu kymmeniä rauhan vuosia.

Nuori juristi Ryti oli talouselämän ja politiikan monilahjakkuus. Hänet valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan 30-vuotiaana ja kolmen seuraavan vuoden aikana hän toimi valtiovarainministerinä kahdessa hallituksessa. 33-vuotiaana hänet nimitettiin Suomen Pankin johtoon. Sotienvälisenä aikana Ryti loi huomattavan uran sekä talouspoliitikkona että poliittisena taustavaikuttajana. Hänestä oli tulla Suomen tasavallan presidentti vain 36-vuotiaana vuoden 1925 vaaleissa.

Pääministeri Rytin valtiomiestekona on pidetty Moskovan rauhan solmimista maaliskuussa 1940. Rauhan allekirjoittajana Rytistä tuli venäläistenkin silmissä hyväksyttävä henkilö Suomen presidentiksi Kyösti Kallion jälkeen. Eroamispäivänään kuollut Kallio oli ehtinyt esittää toiveen Rytin valinnasta seuraajakseen ja myös Mannerheim asetti arvovaltansa pääministerin taakse.

Kriisiaikojen presidenttinä Ryti oli kylmähermoinen johtaja, joka pysyi taipumattomana Neuvostoliiton vaatimusten edessä talvisodan jälkeen ja lopuksi uhrasi itsensä jatkosodan ratkaisevilla hetkillä. Ryti allekirjoitti ns. Ribbentrop -sopimuksen omissa nimissään, vaikka tiesi teon voivan johtaa jopa kuolemantuomioon. Rytin sitoutuminen taistelun jatkamiseen varmisti Suomelle elintärkeän aseavun Saksasta. Kun Neuvostoliiton suurhyökkäys aseavun turvin oli torjuttu, jätti Ryti eroanomuksensa, jotta Suomen valtio saattoi irrottautua sodasta Saksan rinnalla.

Seuranneessa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä entinen presidentti Ryti oli pääsyytettynä. Etukäteen tarjottua mahdollisuutta paeta ulkomaille hän ei halunnut hyödyntää, koska ei katsonut tehneensä mitään lainvastaista. Vaikka Ryti tuomittiin sotaan syyllisenä 10 vuoden kuritushuonerangaistukseen, merkitsi sotasyyllisyysoikeudenkäynti hänelle moraalista voittoa.

Syntyi 3.2.1889 Huittisissa
Kuoli 25.10.1956 Helsingissä


Lähteet:
Martti Turtola, Kansallisbiografia, SKS

Kuva: YLE

Takaisin

YLE ©2004