Finalisti äänestysnumerolla 3
MIKAEL AGRICOLA

Mikael Agricola oli suomen kirjakielen ensimmäinen kehittäjä ja käyttäjä. Agricola julkaisi noin 2 400 sivua suomenkielistä tekstiä ja kehitti satoja uudissanoja. Uskonpuhdistaja Agricola oli myös oppinut teologi ja humanisti, jonka tiedot ulottuivat luonnontieteisiin, juridiikkaan ja lääketieteeseen.

Agricola omaksui uskonpuhdistuksen opit Saksassa Wittenbergin yliopistossa, jossa Martti Luther vaikutti. Uskonpuhdistajat katsoivat, että kansalle oli jaettava oppia sen omalla kielellä eikä latinaksi, joka oli katolisen liturgian salaperäinen kieli. Agricolan mittavaksi työsaraksi muodostui suomenkielisen kirkollisen kirjallisuuden luominen.

Maisterina kotimaahan palannut Agricola nimitettiin epäkiitolliseen työhön Turun koulun rehtoriksi opettamaan ”kesyttömiksi eläimiksi” kutsumiaan teinejä. Opetustyön ohessa 1543 syntyi ensin suomenkielinen aapinen, ABC-kiria, joka samalla oli myös katekismus. Suomen uskonpuhdistajan pääteos, lähes 900-sivuinen Rucouskiria ilmestyi vuotta myöhemmin 1544. Agricolan käännöstoiminnan keskeisin hanke ja yhdentoista vuoden työn tulos Se Wsi Testamenti painettiin 1548.

Ruotsin vallan aikana Turun piispaksi nousseen Agricolan saavutuksia ei liiemmin juhlittu hänen omana elinaikanaan. Vasta kansallisromanttinen 1800-luku nosti suomen kirjakielen isän suurmieheksi Lönnrotin, Runebergin ja Snellmanin rinnalle.

Syntyi noin 1510 Pernajassa
Kuoli 9.4.1557 Uudellakirkolla, Karjalan kannaksella


Lähteet:
Simo Heininen, Kansallisbiografia, SKS
Kari Tarkiainen, Kansallisgalleria, WSOY

Kuva: Suomen Kuvapalvelu

Takaisin