Finalisti äänestysnumerolla 10
C.G.E. MANNERHEIM

Marsalkka C.G.E. Mannerheim oli keskeinen vaikuttaja Suomen itsenäisyyden kolmen ensimmäisen vuosikymmenen ajan: hän oli kolmen sodan ylipäällikkö ja kahdesti valtionpäämies. Tätä ennen hän oli edennyt urallaan Venäjän keisarillisen armeijan kenraalina ja Aasian tutkimusmatkailijana. Punaisen Ristin puheenjohtajana ja perustamassaan Mannerheimin Lastensuojeluliitossa Mannerheim korosti kansallista eheytystä. Mannerheim oli jo omana aikanaan Suomen tunnetuimpia henkilöitä myös ulkomailla.

Armeijan ylipäällikkönä Mannerheim toimi sekä hallitusta kannattavien valkoisten suojeluskuntien johdossa 1918 että talvi- ja jatkosodan aikana. Valtionhoitajaksi hänet kutsuttiin 1918. Kaudella vahvistettiin hallitusmuoto, hankittiin itsenäisyydelle ulkomaista tunnustusta ja perustettiin Vapaudenristin sekä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnat.

Marsalkan sodanjohto 1941 - 1944 oli tärkeältä osalta psykologista ja kansallisesti kokoavaa: hän piti arvovallallaan päämajan sekä hallituksen jäsenet johdossaan ja vähensi sisäisiä ristiriitoja ja kilpailua.
Tasavallan presidentiksi Mannerheim valittiin 1944, ja hän johti rauhanprosessia käytännössä paitsi ylipäällikkönä myös pää- ja ulkoministerinä. Mannerheim haudattiin Hietaniemen sankarihautausmaalle helmikuussa 1951 suurin sotilaallisin juhlamenoin.

Mannerheimista tuli jo varhain symbolihahmo, ”Suomen vapauttaja”. Hänen keskeisiä arvojaan olivat eurooppalaisuus, sotilaallisen valmiuden ylläpito ja sen edellytyksenä vahva kansallinen konsensus. Mannerheim korosti ulkopolitiikkaa ja kansainvälisten voimasuhteiden ymmärtämistä kotimaisen sisäpoliittisen hajanaisuuden sijasta.

Syntyi 4.6.1867 Askaisten Louhisaaressa
Kuoli 28.1.1951 Lausannessa Sveitsissä


Lähteet:
Matti Klinge, Kansallisbiografia, SKS
Ohto Manninen, Kansallisgalleria, WSOY

Kuva: Suomen Kuvapalvelu

Takaisin