Finalisti äänestysnumerolla 7
ELIAS LÖNNROT

Elias Lönnrot oli kansallisen herätyksen keskeisiä hahmoja, ja suomen kirjakielen toinen isä. Hän oli Kalevalan luoja ja lääkäri. Lönnrot julkaisi sanakirjoja, ensimmäistä suomenkielistä aikakauslehteä sekä uudisti suomalaista virsirunoutta. Lönnrot oli monitietäjä, joka arvovallallaan eheytti kansallista kulttuuria yli kieli- ja puoluerajojen.

Kajaanin piirilääkärinä 1833 - 1853 toiminut Lönnrot teki kaikkiaan yksitoista runonkeruumatkaa, joiden tuloksena syntyi 65 000 säettä kansanrunoutta. Kalevala ilmestyi 1835 – 1836 ja Kanteletar 1840. Matkapäiväkirjat kuvasivat kansan elintapoja ja luontoa. Muihin teoksiin tallentui sananlaskuja, arvoituksia ja loitsurunoja. Lääkärinä Lönnrot hahmotteli terveyskeskuksen edeltäjän sekä julkaisi valistavan Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkärin (1839).

Kirjasuomi oli lähes Mikael Agricolan käyttämän kielen asteella, sisältäen noin 7 000 sanaa. Kun Lönnrotin suurtyö Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja valmistui 1880, se sisälsi yli 200 000 sanaa. Lönnrotin mielestä kansan oma kieli oli sen kulttuurin edellytys ja selviytymisen ehto. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professuuria 1853 - 1862 hoitanut Lönnrot toimi lehtimiehenä yli 40 vuoden ajan.

Lönnrot saavutti tiedeyhteisöltä tunnustusta jo eläessään, ja hänet kutsuttiin useiden ulkomaisten tieteellisten seurojen jäseneksi. Kalevalaa pidetään edelleen kansallisen itsetunnon lujittajana, sekä kansainvälisenä kaupan ja kulttuurivaihdon edistäjänä.

Syntyi 9.4.1802 Sammatissa
Kuoli 19.3.1884 Sammatissa


Lähteet:
Raija Majamaa, Kansallisbiografia, SKS
Hannes Sihvo, Kansallisgalleria, WSOY

Kuva: Suomen Kuvapalvelu

Takaisin