Veitsen terällä: kaulavaltimoleikkaus

Aivoverenkierron häiriö iskee yllättäen. Anelma Nykänen oli puhelimessa ja yhtäkkiä hän ei enää osannut puhua. ”Sanat on tiedossa, mutta niitä ei saanut ulos. Sitä vaan aukoi suuntansa ja sieltä tuli mitä mökellystä hyvänsä” 79- vuotias Anelma kuvailee kauhistuttavaa tunnetta. Onneksi kyseessä oli vain ohimenevä aivoverenkierron häiriö eli TIA-kohtaus. Tällainen kohtaus syntyy, kun kalkkeutuneesta valtimosta irronnut hippunen tukkii verisuonen aivoissa. Anelman kaulavaltimosta löytyi tiukka ahtauma, joka oli syypää kohtauksen muodostumiseen. Ohimenevä aivoverenkierron häiriö enteilee usein vakavamman aivovaurion vaaraa, joten Anelman kaulavaltimo päätettiin leikata.

Aivoinfarkti on yksi yleisimmistä kuolinsyistä Suomessa. Vuosittain tapahtuu noin 14 000 aivohalvausta, joista lähes puolet johtaa kuolemaan. Aivoinfarkti tapahtuu usein yllättäen, täysin terve ihminen saattaa silmäräpäyksessä muuttua avun tarvitsijaksi loppuelämäkseen. Aivohalvauksen takia menetetään myös eniten laadukkaita elinvuosia kuin minkään muun sairauden, noin 10 % aivoinfarktipotilaista päätyy pysyvään laitoshoitoon.

Kaulavaltimon ahtaumia hoidetaan leikkaamalla. Leikkauksella pyritään estämään vakavan aivovaurion syntyminen. Leikkaukseen liittyy aina merkittäviä riskejä, kuten potilaan halvaus tai kuolema, niinpä leikkauksen syitä mietitään tarkasti. Toimenpiteessä kaulavaltimo avataan ja siellä oleva kalkkiahtauma poistetaan. Veitsen terällä- ohjelmassa seurataan kuinka Anelma Nykäsen leikkaus onnistuu.

Mitä Anelma Nykäselle kuuluu leikkauksen jälkeen?

” Ainakin itsestä tuntuu, että leikkaus oli onnistunut” Anelma Nykänen miettii hänelle tehtyä operaatiota. Kaulavaltimon leikkauksen jälkeen aivoverenkierron häiriöitä ei ole ollut kertaakaan. Myös Anelmaa nuoresta asti vaivannut migreeni on jostain syystä hävinnyt. Eli mitään valittamista ei hyväntuulinen Anelma tilanteestaan keksi. Lisäksi leikkausarpi on parantunut hyvin, eikä sitä kaulalta juuri huomaa.

Hyvällä säällä Anelman löytää ulkoa kävelemästä, muutoin kotoa vaikkapa jumppaamasta. ” Oikein hyvin mennään eteenpäin. Pitää vain muistaa ottaa hiukan rauhallisemmin, kun ei sitä täysin terve ole”, Anelma vakuuttaa. Niinpä rauhallinen elo Kuopiossa jatkuu, ” Oon ja elän vaan”, Anelma naurahtaa.

Lääkäriltä kysyttyä vuonna 2009

Katselin Veitsen terällä kaulavaltimon leikkauksesta kertovaa ohjelmaan ja askarruttamaan jäi voiko tiukka kaulavaltimon ahtauma estää veren kulkemista aivoihin? Leena

Veri kulkee aivoihin neljää eri reittiä: molemmilta puolilta kaulavaltimoiden kautta sekä nikamavaltimoiden kautta niskasta. Jos joku näistä valtimoista tukkeutuu, verenkierto tavallisesti korvautuu muiden reittien kautta.

Minulle on todettu pientä ahtaumaa kaulavaltimoissa, voiko ohimenevä TIA- kohtaus aiheuttaa pysyviä haittoja aivoihin? Huolestunut 73-vuotias

Tia-kohtauksella tarkoitetaan ohimenevää aivoverenkierron häiriötä, jonka aiheuttamat oireet korjautuvat täysin 24 tunnin sisällä. Aivoihin ei ole tällöin kehittynyt infarktialuetta. Ohimenevästä tia-kohtauksesta ei jää pysyviä haittoja aivoihin.

Minulla on todettu tukkeumaa sepelvaltimoissa, onko mahdollista, että myös kaulavaltimoni on tukkeutuneet? Kannattaako kaulavaltimoita käydä tutkituttamassa? Esko

Sepelvaltimotauti on yleisen valtimokovettumataudin ilmentymä, jossa eniten kalkkeutumaa ja tukoksia on sepelvaltimoiden alueella, mutta kalkkeumaa on myös kaikissa muissakin elimistön valtimoissa, niin kaulasuonissa kuin alaraajojen verisuonissa ja aivoverisuonissakin. Jos minkäänlaisia aivoverenkiertohäiriöitä ei ole ollut, ei kaulasuonia kannata nykytietämyksen mukaan tutkia vain ahtaumien poissulkemiseksi. Erityistä huomiota sen sijaan kannattaa kiinnittää valtimokovettumataudin ennaltaehkäisevään hoitoon, joita ovat tupakoinnin lopettaminen sekä verenpaineen ja kolesterolin tehokas hoito. Ennaltaehkäisevien tekijöiden hoito on ensisijaista ja oireettoman kaulavaltimoahtauman kirurginen hoito tulee kyseeseen vain erityistapauksissa.

Kuinka vaarallista kaulavaltimoiden leikkaus oikein on? Mitkä ovat suurimmat riskit? Pirre

Kaulavaltimoleikkauksen vaarallisuus riippuu monesta eri osatekijästä. Siihen vaikuttaa potilaan yleiskunto ja perussairaudet, hoidettavan ahtauman tiukkuus, muiden aivoihin vertavievien suonten samanaikaset tukokset/ahtaumat ja potilaan mahdollisesti sairastama aivoinfarkti. Korkea verenpaine ennen leikkausta ja sen jälkeen lisäävät leikkausriskiä. Nykytietämyksen mukaan suositellaan leikkausta kahden viikon sisällä sairastetun pienen aivoinfarktin tai ohimenevän aivoverenkiertohäiriön jälkeen vaikka tämäkin hieman lisää leikkausriskiä, mutta tehokkaammin estää uuden isomman aivoinfarktin mahdollista syntymistä. Leikkausriski riippuu myös jonkin verran leikkauksen tekevästä yksiköstä. Paljon leikkauksia tekevällä yksiköllä komplikaatioita on vähemmän. Komplikaatioina voi olla haavaonkalon verenvuoto leikkauksen jälkeen, haavainfektio ja pahimmillaan aivoinfarkti tai jopa kuolema. Kaikkien komplikaatioiden riski on noin 3-5%:n luokkaa.

Jos leikkauksessa olisi jouduttu käyttämänä shunttia, miten letkun saa suoneen tarpeeksi tiiviisti, ettei verta vuoda? Kiinnostunut

Shuntti tarkoittaa väliaikaista verenkiertoa muoviputken kautta pihditetyn suonen ohi. Suonen sisälle uitetaan suonen seinämään tehdystä avauksesta ohut putki, joka kautta veri virtaa. Putken päissä on pallot, jotka voidaan täyttää ilmalla ja näin saada verenvuoto hallintaan. Toisena mahdollisuutena on kietoa kumilenkki suonen ympärille ja sillä kiristää suoni kiinni shunttiin.

Voiko sairaus vielä uusiutua leikkauksen jälkeen? Minttu

Kaulavaltimoahtauma voi uusia jo leikattuun kohtaan. Tällöin puhutaan restenoosista. Uuden ahtauman ilmaantuminen jo leikatulle alueelle on harvinaista. Yleisempää on kalkkeumien ja ahtaumien syntyminen muihin suoniin.