Don Rosa, Aku Ankka ja Kalevala,- äkkiseltään outo yhdistelmä. Helsinki Median Kalevalan juhlavuonna 1999 julkaisema Sammon salaisuus on Don Rosan henkilökohtainen kunnianosoitus suomalaisille. Tämän hetken tunnetuin, ja "ykköseksi rankattu" Akun piirtäjä on ollut otettu maamme sarjakuvaharrastajien taholta saamastaan arvostuksesta ja kohtelusta. Ylipäänsä Suomi on niin kirjallisuuden kuin sarjakuvankin kulutuksen runsauden osalta aivan omassa luokassaan. Piirtäjätkin saavat ansaitsemansa kunnian hahmojen ja tarinoiden kehittelijöinä: Ilman tarinaa ei ole sarjakuvaakaan.

Albumi sisältää Sammon salaisuuden lisäksi yhdeksän ennen julkaistua kertomusta. Vanhin, ja itse asiassa Don Rosan ensimmäinen julkaistu tarina, Auringon poika on vuodelta 1986. Muut ovat sitten kymmenen vuoden ajalta, osa ensimmäistä kertaa suomeksi luettavissa. Sammon salaisuus etenee ankkamaisen tutusti, suuria yllätyksiä ei vastaan tule. Piirtojälki tietenkin on omaa luokkaansa, liike näkyy jo siveltimen vedossa. Painojälki on nautittavaa, tosin tämän hintaluokan julkaisun pitääkin täyttää tekniset kriteerit. Lähes parisataa on paljon, niin kirjasta kuin sarjakuva-albumistakin.

Carl Barks on Don Rosan suuri esikuva. Roope on Carl Barksin hahmo jota Don Rosa on edelleen onnistuneesti kehitellyt ja samalla muuttunut itsekin Roope Ankan näköiseksi. Lukiessaan näitä tarinoita tulee mieleen vanhat hyvät ajat jolloin sarjiksien väritkin, ainakin minusta tuntuu siltä, olivat syvemmät ja täyteläisemmät kuin nykyään. Jokainen ruutu on huolellisesti täytetty, käsityön meininki oikein huokuu läpi. Kun useita tarinoita on vuosikymmenen ajalta samojen kansien välissä, huomaa kuinka piirtäjä on sarja sarjalta kehittynyt. Olennainen löytyy helpommin, turha krumeluuri jää pois. Sitten tulee jostain taas uusi mestari korvatakseen vanhemman maestron, ja näin perinne jatkuu.

Sammon salaisuus on laadukas julkaisu, Ankka-tarinoita parhaasta päästä. Don Rosa on taitava tarinankertoja. Ja kuten ymmärrämme, tarina on lähtökohta toimivalle seikkailulle. Siihen kun lisätään taiteilijan siveltimen veto, on kaikki kunnossa. Harmi vain kun nämä albumit ovat Suomessa niin kalliita.