Englantilaisen David Humen (1711-1776) mukaan kaikki todellinen tieto -logiikan ja matematiikan totuuksia lukuun ottamatta - peräisin aistihavainnosta. Tähän periaatteeseen nojautuen hän kyseenalaisti monia arkisen elämän itsestäänselvyyksiä. Tavallisesti ajattelemme, että syyn (esimerkiksi bensiiniastiaan heitetyn palavan tulitikun) ja seurauksen (leimahdus, räjähdys) on jokin välttämätön side, jota me nimitämme syy-seuraussuhteeksi. Hume tiedusteli, oliko kellään tuollaisesta siteestä mitään havaintoa. Hän itse kertoi havainneensa vain ilmiöitä, jotka tavallisesti seurasivat toinen toistaan säännönmukaisesti. Mutta tuossa säännönmukaisuudessa ei hänen mukaansa ollut mitään pakottavaa voimaa. Niinpä aurinko oli kyllä tähän asti noussut oltuaan määrätunnit horisonttiviivan alapuolella, mutta koskaan ei asiasta voinut olla täysin varma.

Samaan tapaan H. arvosteli myös monia moraalikäsitteitä. Humen giljotiiniksi kutsutun periaatteen mukaan "siitä, miten asiat ovat, ei voida (loogisesti sitovalla tavalla) päätellä, miten niiden tulisi olla.

David Humen luetuin teos Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä on ilmestyvyt suomen kielellä v. 1938. Kirja on kuitenkin tavaton harvinaisuus.

Humesta verkossa:

Suomen kielellä:

http://www.tkk.utu.fi/avoin/kh/esseen_traditio
http://www.netn.fi/297/netn_297_hume.html
http://www.netn.fi/497/netn_497_hume.html

Muilla kielillä: