Huomattava brittiläinen valtiomies Edmund Burke oli myös merkittävä yhteiskunta- ja oikeusfilosofi. Ns. luonnonoikeudellisen ajatussuunnan edustajat olivat korostaneet, että jokaisella ihmisellä oli eräitä luovuttamattomia ja itsestään selviä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka pohjautuivat ihmisluontoon. Näihin kuuluivat esim. hengen, vapauden ja omaisuuden turva sekä oikeus tavoitella onnea.

B:llä ei luonnollisestikaan ollut mitään näitä oikeuksia vastaan, mutta hän ei uskonut, että luonnossa yleensä tai ihmisluonnossa erityisesti olisi mitään, mikä olisi pakottanut ihmiset niitä kunnioittamaan. Luonto ei olisi hänen mukaansa suistunut raiteiltaan, vaikka mainitut oikeudet unohdettaisiinkin.

B:n mukaan oikeusjärjestys ei pohjannut luontoon vaan perinteeseen. Poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset laitokset muodostivat oikeuksien, velvollisuuksien ja tapojen mutkikkaan järjestelmän, joka oli kehittynyt historian kuluessa. Perinne merkitsi menneiden sukupolvien kokemusten summaa. B:n mukaan piti perinteisiin kiteytynyttä järkeä suurempana kuin yksilöitten ymmärrystä. Näin perinteestä ja sen kunnioittamisesta tuli B:lle eräänlainen uskonto.
B. on siis romanttisen ja konservatiivisen yhteiskuntafilosofian yksi merkittävä edustaja.

B:n teoksia ei ole suomennettu.

Linkkejä

suomen kielellä: http://www.netn.fi/198/netn_198_burke.html http://www.helsinki.fi/lehdet/yolehti/1997_12/juttu2.html