Edward Westermarck (1862-1939) on yhä suomalaisista sosiologeista yhä kansainvälisesti arvostetuin. Hänen maineensa perustuu erityisesti v. 1890 ilmestyneeseen teokseen Avioliiton historia (History of Marriage, suomennettu osittain), jossa hän pyrki osoittamaan, että ihminen on todennäköisesti ollut koko historiansa ajan yksiavioinen eläin. W. kritikoi mainitussa teoksessaan monia silloin suorissa olleita teorioita, joiden mukaan jonkinlainen ryhmäavioliitto tai naisten johtama matriarkaatti olisivat olleet alkuperäisempiä perheen muotoja.

Tästä näkemyksestään huolimatta W. edusti kantaa, jonka mukaan niin moraaliset käsitykset kuin eettiset näkemyksetkin ovat historiallisesti muuttuvia. Hän oli siis moraalinen relativisti. Vastoin monien vanhojen filosofien näkemyksiä W. katsoi myös, että moraalikäsitykset perustuivat perimmältään tunteisiin - mielihyvän ja vastenmielisyyden tuntemuksiin - eivätkä tietoon tai järkeen.

W. arvosteli monissa teoksessaan terävästi myös kristinuskoa ja sen moraalikäsityksiä.