Parit uutiset tässä viime päivinä kuunnelleena en voi muuta kuin naureskella rakkaan yleisen radiomme linjalle. Ensinnäkin oli uutinen Tarja Halosen suosiosta, joka kohta alkaa olla jo yli sata prosenttia, samoin kuin erään UKK:n aikana. SAK:n teettämän kyselyn mukaan Halonen (entinen SAK:n lakimies) on kunnostautunut erityisesti työllisyyden hoidossa. No, Kekkonenkin kunnostautui sellaisissa asioissa, joiden hoito ei edes presidentille kuulunut. Mielestäni Teemu Selänne on hyvä jääkiekkoilija siksi, että on niin hyvä jalkapalloilija.
Toinen oli tämä eilinen isku Gazassa. Yle puhui koko ajan amerikkalaisia vastaan suunnatusta iskusta, vaikka kyseessä oli ensisijaisesti diplomaattikohde. Kaikkien sääntöjen mukaan diplomaatteihin ei kosketa, vaikka he kuinka olisivat vihollisen edustajia. Tämän barbaarisen puolen objektiivinen yle unohti. Onneksi Hesari sentään oli osannut ottaa näin ilmeisen seikan esille.
Sitten tänä aamuna ykkösaamussa toim. Blomstedt käsitteli kriittiseen sävyyn journalistien moraalia ja sitä objektiivisuutta. Onkohan B. itse tullut taloon milloin? Silloinko, kun firmassa avoimesti sanottiin, että rekrytoinnissa katsotaan puoluekirjan väriä, mikä perinne painaa leimaansa edelleen. Vieläköhän toimittajaliitto elää?