YLE Radio 1

Ryhmäteatteri perustettiin vuonna 1967 täyttämään suomalaisessa teatterikentässä vallinnutta aukkoa vapaiden teatterien kohdalla. Mauno Mannisen tuolloin alun toistakymmentä vuotta toiminut Intimiteatteri oli hiipunut ja nuoren polven tekijät halusivat kunnon irtiottofoorumin. Kun muutamaa vuotta myöhemmin syntyi tiedostavampi KOM-Teatteri, sai Ryhmis olla -ajoittaisista vasemmistosympatioistaan huolimatta- rauhassa -70-luvun pahimmista poliittisista melskeistä.
Ryhmis vakiintui ensin urheiluseura Jyryn, sitten Kirjan ja lopulta Kallion Pengerkadun varrelle näyttämöksi, jonka esitykset eivät ole liian helppoja. Vuosien mittaan on nähty niin uutta kotimaista kuin klassikkojen uustulkintojakin, unohtamatta Viaporin Hyvän Omantunnon raveliinin kesäesityksiä.
Vastikään tullut tieto siitä, että Ryhmis on ostanut toiseksi sisänäyttämökseen entisen Kino Helsingin Hesarin varrelta Urheilutalosta. Toivottavasti teatteri pystyy luomaan molemmille estraadeilleen imagon, jossa ei kalastella liian helppoja nauruja... Taiteellisilla johtajilla Esa Leskisellä ja Mika Myllyaholla kyllä intoa riittää.

Ryhmäteatterin kymmenen dogmaa 2006

1. Mieluummin hiomaton totuus, kuin taitavasti tehty valhe!
2. Teatteri ei ole kilpailu - teatteri ei ole suoritus - teatteri on iloa ja kauneutta!
3. Kauneudessa on kyse näystä, jossa on samanaikaisesti iloa ja surua ja se auttaa muistamaan mikä elämässä on tärkeää.
4. Hyväksynnän etsintä sokeuttaa ja hämärtää totuuden.
5. Kateus tappaa ja narsismi on vankila!
6. Mitä katsojan tulisi tuntea kun hän tulee ulos Ryhmäteatterista:
* Olen elossa!
* Maailmassa on kauneutta!
* Asioilla on merkitystä!
* Onpa tämä mukava taidemuoto- en muistanutkaan!
* Kylläpä oli kivaa! Tai olipa surullista, mutta niin armollista.
7. Aiheiden pitää olla riittävän kiinnostavia, että jokaisella penkillä on katsoja.
8. Näyttämö on vapaa - kaikki on mahdollista!
9. Näyttämö on koko maailma!
10. Taiteilijoilla tulee olla rohkeus täyttää se!

Mika Myllyaho - Esa Leskinen

http://www.ryhmateatteri.fi

Ryhmis avasi tänään uuden Urheilutalon näyttämönsä ja julkisti samalla Tuntemattoman roolituksensa. Neljäkymmentä vuotta valtavirtateatterin vastavirrassa on tuottanut paljon ikimuistoista ja pystyy siihen toivottavasti jatkossakin!

Ryhmiksen Päällystakki on huikeaa teatteria. Kokekaa!!
http://fifi.voima.fi/artikkeli/Onni+on+peruna/2749

LiisaH kirjoitti:Ryhmäteatterin Päällystakki-esityksestä: Oli ammattitaitoisesti näytelty ja hyvin käsikirjoitettu. Vauhdikas ja viihdyttävä. Siis, teatteriallergikkokin kesti loppuun asti. MUTTA, jotenkin halpaa, että hyödynnetään kaikkien tuntemia hittikappaleita ja pidetään actionia yllä, ettei vaan kukaan kyllästy. Ei vaatinut katsojalta mitään. Toteuttamistapa tuttua tv:n sketsiviihteestä eli rumat vaatteet ja peruukit. Siitähän tulee hauskaa, vai? Oma tunnelmani oli, että "AINA SAMA JUTTU". Suomalaiset eivät osaa tehdä esteettisesti kiinnostavaa teatteria. Ajattelevat ilmeisesti, että estetiikka on pinnallista. En nyt tarkoita estetiikalla pukudraamoja, sillä köyhistäkin kertova tarina voi olla esteettisesti toteutettu. Tarinan sanoma oli jotain sentapaista kuin, että tavallisellakin ihmisellä on aina merkitys ja vaikutusta. Juu, mutta asia esitettiin liian alleviivatusti, niin ettei jäänyt mitään pohdittavaa tai itse löydettävää. Viihdekappale, siis.
Sattumoisin luin äskettäin yhden Matti Klingen päiväkirjoista, jossa hän kritisoi sitä, että nykyisin niin usein vanhat näytelmät sovitetaan nykyaikaan. Ei vaadita katsojilta historiantajua tai tarjota mahdollisuutta kohentaa sitä. Olen tästä samaa mieltä (vaikka muuten en juuri ole Klingen hengenheimolainen). Nyt voisi olla kiinnostavaa lukea Gogolin alkuteksti, josko sieltä löytyisi sitä syvyyttä, mitä tässä näytelmässä ei ollut.
Lopuksi: oikeastaan Ryhmiksen esitys päätyi vesittämään sanoman, jota se yritti välittää (tehokkuusajattelun kritiikki, tavallisen ihmisen merkityksen korostaminen) turvautuessaan vauhdikkaaseen esitystapaan ja näytelmän muokkaamiseen nykyaikaiseksi. Siis, virittivät itsensä juuri siihen tehokaaseen menoon, jota nykyaika työntekijöiltä vaatii, että kassa kilisee.

Työelämän huononeminen eli olosuhteiden ratkaisevat muutokset, jotka saattavat vaikuttaa jopa siihen, mihin niiden ei luulisi vaikuttavan, on pikantti oivaltava lisä Ryhmikseltä tuohon Gogolin alkuperäiseen tarinaan.

Voimaankin oli tullut terveisiä Sarasvuon firmasta. Päätoimittaja Hanna Nikkanen vastasi seisovansa tekstini takana. Se siitä siis, mutta kiinnostaisi tietää (ihan noin hypoteettisesti) miltä sektorilta Sarasvuo henkilöstöään irtisanoi ja millä perustein? Oliko listalla mahdollisesti henkilö, joka työajallaan on surffaillut vaihtoehtomediassa??

Ryhmis on pitkästä aikaa saamassa uutta ohjelmistoa Pengerkadun näyttämölleenkin, joka siis Urheilutalossa sijaitsevan Helsinginkadun näyttämön vastapainona on hieman studiomaisempi. Tiina Lymin kirjoittamasta SOS:stä tulee kommenttia myöhemmin.
Hesarin näyttämöllä jatkavat edelliskausien menestykset, Päällystakki ja viimekeväinen Euroopan taivaan alla. Näin tämän viimemainitun vasta männäviikolla, osittain siksi, että tuttavuussyistä jääväydyin arvioimasta sitä ensi-illan jälkeen. Erityisen iloinen tässä kohtaa olinkin juuri siitä, että se näyttelijä, jonka tuttavuus minut tähän ratkaisuun ajoi (ja kyse siis on vain tuttavuudesta, ei esim.yhteisestä osakkuudesta kaivosfirmassa tms.), oli häntä aiemmin vaivanneen puheteknisten ongelmien osalta kehittynyt huimasti parempaan suuntaan.
Esitys oli jatkuvasykkeinen, absurdi ja sen tarina kiertolaisista Euroopan eri puolilla niin tosi. Tekniikan hyödyntäminen hieman toisteista, mutta sekin menee Kajava-vainaan ikuiseen viisauteen "ei mikään ole täydellistä eikä niin huonoa, ettei siinä olisi jotain hyvääkin".
Juonen kuljetus toimi samaan tapaan kuin Päällystakissakin, eli näyttelijät keskushenkilöä lukuunottamatta lentävät koko ajan roolista toiseen. Päällystakki oli kuitenkin sillä tavoin perinteisempi esitys, että siinä tehtiin näyttelijöiden ilmaisukeinoin suunnilleen kaikki, tässä videokuva ja äänen tehostaminen tukivat mainittua. Itse pidän eniten akustisesta ja tarpeettoman tehosteettomasta teatterista, eli P.on tällä mittapuulla arvioituna ollut yksi parhaista näkemistäni jutuista koskaan -ja se ei, kuten tunnettua, ole minulta vähän sanottu.
ETA saa huomattavia lisäansioita siitäkin, että siinä pystyttiin umpisuomalaisella jengillä heittämään tekstiä kehiin melkein kaikilla eurooppalaisilla kielillä ihan luontevasti. Tai siis ainakin ne kielet, joista itse jotain ymmärsin, olivat ihan oikeaa tekstiä...

Ja tässäpä se taannoin luvattu kommentti SOSsistakin -on ohjelmassa vielä kolmisen viikkoa:
http://www.fifi.voima.fi/artikkeli/2010 ... o-jaavuori

Onko politiikka yhtä suurta teatteria? Onko Ryhmis nyt löytämässä sen, mikä Arkadianmäellä on kateissa?
Ei voi sanoa vielä. Vasta lähitulevaisuudessa. Enskari on 4.maaliskuuta.
http://ryhmateatterifi.adv2.nebula.fi/i ... duskunta-2

Ryhmiksen kesänäytelmäksi Suomenlinnan Hyvään omaantuntoon tulee Astrid Lindgrenin iki-ihana Ronja ryövärintytär.
http://ronjaryhmis.blogspot.com/

Talon aiempaa tuotantoa puolestaan on päässyt kansainvälisille markkinoille. Opetus- ja kulttuuriministeriön vientihankkeen myötä englanninkieliset kantaesitykset saavat elokuussa Myllyahon Kaaos ja Keski-Vähälän Päällystakki.
http://ryhmateatterifi.adv2.nebula.fi/i ... turnid=234

Analyysini Ronjasta on nyt sikäli paikkansapitämätön, että pääosan esittäjäksi on lennosta vaihdettu pariksi viikoksi Rosanna Kemppi, mutta ryhmädynamiikan uskoisin olevan kohdallaan merkittävästä muutoksesta huolimattakin. Rientäkää siis Suokkiin, jos haluatte nauttia hyvästä teatterista kesälläkin!
http://www.fifi.voima.fi/artikkeli/2011 ... n-maiseman