YLE Radio 1

En usko, että Hesarista tulee "aito tabloidi". Tai sitten ne leikkaavat rajusti sisällöstä.

Veikkaan, että keskikokoinen "Berliner" tulee olemaan koko (-haarukka, sillä millintarkkoja universaalimittoja ei ole), johon lehti tulee sopimaan. Suomessa usein sekoitetaan Berliner ja Tabloid, kun historiallisesti on totuttu isoon Broadsheetiin ja kaikki pienempi mielletään Ilta-Sanomien kokoiseksi Tabloidiksi. Olen aiemminkin Berlinerin maininnut: viewtopic.php?p=53969&sid=fc5e55c213108cddaef48208970e9e27#p53969

Helsingin Sanomien tulevaisuuteen pääomistajan, ministeri Aatos Erkon kuolemalla saattaa olla isompi vaikutus kuin mitä kukaan äkkiseltään uskaltaisi arvatakaan. Sikäli on perusteltua käsitellä teemaa tässä. Aatos Erkko (1932-2012) kun joutui syrjäyttämään mahdolliset omat intressinsä isältään perimänsä firman intressien tieltä ja jäi tästä syystä alaisilleenkin jonkinlaiseksi mysteeriksi.

lasser kirjoitti:Ministeri Aatos Erkko kuoli la 5.5.2012 ollessaan vaikean sairauden vuoksi sairaalassa, josta kuolemastaan ensimmäisenä kertoi toivomuksensa mukaisesti Helsingin Sanomat tänään ma 7.5.2012 ilmestyneessä numerossa.
Kuolemaa ei tarkemmin yksityisyydeltä julkaistu, mutta työelämäänsä oli hyvin kerrottuna.
HS:n verkkosivulta Yleisradio antanut oman tiedotteensa kuolemasta, jota myös aamun radiouutisissa kuultiin (tv:ssä oletettavasti myös):
http://yle.fi/uutiset/hs_aatos_erkko_on_kuollut/6084611
http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/4859/aatos-erkko
http://www.hs.fi/Kotimaa/Ministeri+Aato ... 5561466139

Viikonloppuna oli myös tavallista suurempi täysikuu - Kuun ollessa radallaan lähinnä Maata, joten Aatos Erkon kuolema ajoittui juuri tähän täysikuun (6.5.2012) aattoon...
Syksyllä olisi Aatos Erkko täyttänyt 80 vuotta, josta ikänsä jäi noin 1/3 vuosi täyttymättä.

Aatos Erkko eli monin tavoin "normeista poikkeavan" elämän. Hän syntyi keskelle velvollisuutta ottaa vastuu ja tämän hän sitten täyttikin. Eero ja Eljas Erkko olivat rakentaneet Suomen mittapuussa huomattavan vaikutusvaltaisen lehden, joka sitten piti päivittää voimakkaaksi mediaimperiumiksi (jos hieman ylimahtipontisia sanoja tässä yhteydessä käytetään). HS-konserni kehittyi ja kysymys, olisiko niin käynyt ilman Aatos Erkon henkilökohtaista panostusta tähän, on vähintäänkin relevantti.
Puolituttu toimittaja oli aikanaan kirjoittanut Saimaan höyrylaivaregatasta kesäjutun, jossa mainitsi mm."kauniisti kunnostettujen höyrylaivojen puksuttaneen Kiteen Puhoksessa". Töihin palatessaan oli pöydällä odottanut käsin kirjoitettu lappu "HS:ssa laivat eivät puksuta. A.E." Tapaus kertoo osaltaan myös siitä kaipuusta merelle, joka Erkon kohdalla purkaantui juurikin intohimoisena suhtautumisena höyrylaivoihin ja myönteisenä tukena myös Majakkaseuran Märket-projektin suuntaan.
Miten HS:n omistussuhteet jatkossa kehittyvät, on sinällään kiinnostava kysymys. Johtamislinjat talossa ovat jo osoittaneet huolestuttavaa post-erkkolaista kehitystä. Kepuli Mikael Pentikäinen saattoi olla HS:lle päätoimittajaksi virhevalinta, joka maksaa merkittävän osan siitä pääomasta, jonka rakentaminen voidaan henkilöidä hyvin pitkälti Aatos Erkkoon.