moxu kirjoitti:Tämänvuotinen Finlandia-palkinnon esiraati ei säästellyt sanojaan ehdokkaiden julkistamistilaisuudessa Helsingissä tänään. (...)
Hotakaisen mukanaolo on hienoinen yllätys, mutta ilmiselvästi teoksellaan on enemmän ansioita kuin Jari Tervon Ohranalla...
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan valintaa -ja loppusykyn kirjamyyntiä. Suuntaankin tästä Akateemiseen, jossa ehdokkaat esitellään parinkymmenen minuutin kuluttua...
No, kuinkas esiintyivät, edukseen kai?
Jotenkin symppaan Mosterin kritiikkiä, että suomalainen romaani on liiaksi löysää tarinointia ja kivakivaa jutustelua.
Pirjo Hassinen kritisoi aikoinaan kaikenkattavaa sosiaalista realismia ja naturalistista kuvailua muoto- ja rakennekerronnan kustannuksella, kauniisti sanottuna. Kirjoitetaan kyllä hienoja 20-sivun kuvauksia siitä miten Iita-mummi kiehauttaa kaffet tai miten Arttu-ukko veistää kirveenvarren, muttei esim. pyritä hahmottamaan heidän ajatusprosessejaan, niiden monitasoisuutta ja kompleksisuutta, vaikka olisivatkin "tavallisia ihmisiä".
Nyt Moster sanoi suoraan, että kyky hahmottaa ajattelumalleja ja ajatusvaihtoehtoja suomiromaanilta puuttuu. Juuri se tekee isosta osasta suomalaista kirjallisuutta niin hemmetin puuroista ja tylsää. Kun ei ole ajatusta kirjoittajalla, niin eipä se tyhjästäkään paperille livahda.
Toisaalta, Antti Majanderin Hösärissä heittämä maininta, että Lundánien "Viikkoja, kuukausia" on hyvin kirjoitettu ja olisi kuulunut ehdokkaaksi, saa minut pohtimaan. Josko käväisisi kirjakaupassa? Tosin en usko opusta hyväksi romaaniksi (rakenne- ja muotokriteerien kannalta), mutta kipeä teema ja oiva kielenkäyttö voisivat olla hyvä yhdelmä.
