arvieno kirjoitti:Käytitkö sitten muka sanaa 'pinnallistuminen' positiivisessa merkityksessä? Missä? Selitä tarkemmin.
Valitettavasti en ole ko. kirjan kirjoittaja. En nimennyt kirjaa, vaan tyydyin apinoimaan Carrin sanoja.
Minulle jutun clou oli & on siinä, että tietsikan jatkuva nettikäyttö näyttää aiheuttavan muutoksia aivotoimintaan. Ja ne muutokset olisivat pois trad. länsimaisesta "syvällinen ajattelu" -normista, koska sen välttämätön ehto - perinpohjainen käsitteellinen analyysi/erittely - ei täyty, koska emme enää jaksa/viitsi/taida keskittyä moiseen, mikä taas johtuu siitä, että olemme netin myötä oppineet uudenlaisille aivonkäyttötavoille, tai aivotoimintamme on uudelleenstrukturoitunut intensiivisen nettiyhteyden takia. Jos näin tapahtuu, niin se on tietenkin negatiivinen kehityskulku, jos valistusarvot ovat ylimmät. Eri juttu hedonistien kohdalla. Kun olen Carrin aikalainen - aloittanut tietsikan käytön 1980-luvulla, internetin käytön liki päivälleen 21 v. sitten (ennen World Wide Webiä olivat FTP, Gopher ja Telnet, ja data, meilit ja ohjelmat kulkivat hyvin) - niin voin itsessänikin huomata joitain muutoksia, vaikken ole pystynyt sanomaan, ovatko ne koneesta, netistä, vai iästä johtuvia. Kaiketi kaiken tuon summa.
Aivotutkimuksen huiman kehityksen ansiosta 10-20 vuoden aikana on nyt 1. kertaa mahdollista tutkailla tieteellisen tarkasti, mitä oikeastaan tapahtuu, kun tapahtuu muutosta esim. ajattelussa. Moni vanha uskomus päätyy roskiin. Tämä on minulle perushorisontti myös Carrin esittämien ajatusten yhteydessä. Jos on niin, että ajatustottumuksissa tapahtuu negatiivisiksi katsottavia muutoksia kuten "pinnallistumista" (joka pahimmillaan kyseenalaistaa demokratian), niin sitten on tietenkin mietittävä keinoja huonojen kehityskulkujen ehkäisemiseksi/vesittämiseksi/toisaalle ohjaamiseksi. Minä muuten sanoisin, että sosiaaliteknokraattinen eliitti (huippuvirkamiehistö, firmojen managerit, jopa osa tiede-eliittiä ja tietty suurpääomapiirit) saattaa suhtautua hyvinkin suopeasti mahdolliseen pinnallistumiseen, koska se olisi ilmeinen peruste rajata demokratian piiriä ja korvata sitä teknokraattis-manageriaalisella korruptioverkostolla. Mikä saattaa hyvinkin selittää sen, että ko. piireissä ei yleensä ole kovin suopeasti suhtauduttu heihin, jotka näitä "pessimistisiä visioita" paljastavat.
Saanks mä nyt lähtee iltakaljalle, hä?
* Marshall McLuhan: kirjassa Ihmisen uudet ulottuvuudet (suom. A. Tiusanen 1968) esitti viestintävälineen olennaiseksi tekijäksi viestinnän muotojen ja jopa ajattelun kannalta (väline on viesti).
** Neil Postman: kirjassa Huvitamme itsemme hengiltä (suom. I. Rekiaro 1987) esitti amerikkalaisen julkisen (olennaisimmin moraalis-poliittisen) keskustelun degeneroituneen 1900-luvulla siten, että enää ei ole mahdollista esim. vaalikampanjoissa tapahtua kuten vielä 1800-luvulla tapahtui, jolloin puhuja saattoi puhua yleisölle hyvinkin pitkään yleisön herkeämättä kuunnellessa ja puheen jälkeen yhtyvän keskusteluun osuvien kysymysten muodossa.
