YLE Radio 1

Islantilaislaulaja Björk ei esiinnykään ylihuomenna Helsingin Töölönlahden rakennusohjelmaan olennaisesti kuuluvassa Finlandiapuistossa. Konsertin järjestäjän Live Nation Finlandin mukaan peruutuksen syynä on laulajan ääniongelmat.
Harmi. Björk olisi ollut sopivan valovoimainen ja persoonallinen artisti avaamaan Finlandiapuiston (mikä karsea nimi!!) ohjelmalliset palvelut.
Mutta on väärin, jos toteutetut konserttirakenteet puretaan. Nythän pitäisi nimenomaan lähteä siitä, että niin Töölönlahden alueella kuin muuallakin päin Stadia olisi näitä ulkoilmakeikkojen pitämistä varten otollisia estraadeja.

Pääsin männälauantaina vierailemaan tulevan Musiikkitalon työmaalla eli myös isoksi konserttisaliksi rakentuvassa tilassa sisällä. Keskeneräinenhän se vielä on, niin pahasti, että ei parane arvostella.
Mutta ilmeisesti Finlandia-talon akustiikkaongelmia on tällä kertaa todella säikähdetty niin perusteellisesti, että mitään ihmeempiä riskejä tällä sektorilla ei ole otettu. Salin pintamateriaalit ja jopa ikkunoiden asennot on tehty palvelemaan äänen kuuluvuutta. Sillä uhallakin, että nouseva katsomo on suhteellisen jyrkkä ja estradi kovin niukanoloinen vaikkapa Orffin Carmina Buranan esittämistä ajatellen.
Yleisöäkin ollaan tempaamassa mukaan, kun äänenjakeluun osallistuvalle kanoopille pitäisi keksiä parempi suomenkielinen nimi (sponsoroidut nimet eivät liene tule kyseeseen):
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ehd ... 5259902908

Tänä iltana Sointulatvus (siis tuo kanooppi) ensi kertaa sitten virallisesti jakaa sulosointuja ympärilleen. Musiikkitalon rakentaminen oli niin monivaiheinen ja ankara prosessi, että jos lopputulos ei olisi erinomainen, olisi valtiolla totisesti oikeus vaatia rahojaan takaisin.
http://yle.fi/radio1/musiikki/musiikkit ... 31548.html

Itse olen talossa käydessäni (yleisöyhteistyöneuvottelujen puitteissa) ollut vaikuttunut, mutten varauksettoman ihastunut. Musiikkitalo näyttää ulospäin tarpeettoman kamalalta virasto- tai toimistorakennukselta, esteettinen taso on vain sisällä. Mutta jos monipuolinen konserttitarjonta ja musiikista ymmärtävien ihmisten kohtauspaikkaidea toteutuu, voidaan katsoa talon täyttävän tarkoituksensa.

Arvo Konservatiivi kirjoitti:Käsittääkseni Musiikkitalon uutta konsertti-/pääsalia on yleisesti ottaen kiitelty. Saatetaan olla nyreissään kokonaisuuden kustannuksista vaan onpa tuolla myös käyttäjiä ja maksajiakin - Yleisradio, Sibelius-Akatemia, valtio, Helsingin kaupunki.

Muistelen lukeneeni joskus, että Aalto on suunnitellut vain yhden akustisesti hyvän salin. Esseniin. Se mahdollistui vain sillä, että sopimustekstissä todetaan akustikon määräävän salin akustiikkaa koskevissa kysymyksissä. Aalto lienee hieman kiroillut mutta allekirjoittanut paperin, koska sopimus toi lisää mainetta, ja rahaa toimiston ylläpitoon (palkat yms.). Historiallisesti sikälikin fiksu veto, ettei häntä päästä syyttämään kaikkien suunnittelemiensa salien akustisesta pilaamisesta.

Vaan mitäpä minä hyvästä akustiikasta tiedän, kun Jyväskylän yliopiston juhlasali on Aallon sali ja akustisesti niin huono, että konsertit pidetään mieluummin ent. maalaiskunnan kirkossa Taulumäellä. Se on sikälikin loogista, että klassinen tai taidemusiikki on alkuaan kirkkomusiikkia, ruhtinashovien omissa pikku kappeleissa soitettua rituaalimusiikkia. Alan terminologia kantaa taustaa: kapelli, kapellimestari.

Tuosta tullaan päätelmään, ettei klassinen musiikki ole viihdemusiikkia, koska ei pyri kiihottamaan seksuaalisesti, vaan avittamaan pyhä(ä)n kokemiseen: (minkä tahansa uskon-) yhteisö hiljenee oman pyhänsä äärelle ja musiikki avustaa rituaalin toteuttamisessa.

PedroViti kirjoitti:Se sörsittiin sillä, että salin akustiikka ja sen suunnitelu uskottiin jollekin suunnittelijalle joka näemmä yritti jotain mkä ei pelaa, eikä sitä korjaamalla hyväksi saati loistavaksi tulla saamaan.

k-meleon kirjoitti:Puhutaanko me samasta uuden musiikkitalon salista, jota on varauksetta kehuttu?

PedroViti kirjoitti:Samasta samasta. Ei kait nyt sentään varauksetta. Mutta ei jankata siitä, talo on siinä missä on ja sillä saletti. Vaan sitä minä yritän kysyä, että miksi pyörää täytyy väkisin yrittää keksiä uudestaan kun se kerran on jo keksitty. Toki, suunnittelijat sekä arkkitehdit että akustiikot luovat omaa uraansa, mutta tekisi hyvää nähdä kerralla valmis rakennus...edes kerrran..

k-meleon kirjoitti:Arvo K. -setä tuossa yllä jo mainittikin mus.talon rahoittajat.

PedroViti kirjoitti:"Yleisradio, Sibelius-Akatemia, valtio, Helsingin kaupunki.". Hieno lista. Kaksi ensimmäistä kuluttaa rahaa ja kaksi jälkimmäistä "tuottavat" sitä.

Mielenkiintoinen tieto tuo Essenin sali. Asiasta toiseen. Kävin kerran Palman musiikkitalossa joulukonsertissa. Musikki oli melko mitäänsanomatonta, ainakin minulle, mutta se sali. Sali nousi voimakkaasti, saattoi olla hivenen viuhkamuotoakin. Katosta ei ole muistikuvaa, mutta luulen sen olleen suoran koska kyllä joku erikoinen muoto olisi jäänyt mieleen. No, kyllä se mitäänsanomatonkin musiikki soi mielestäni aivan aivan hyvin. Harmi, ettei ole ohjelmaa tallella, mikäli ei sitten pompahda esiin valokuvien joukosta. Tutkitaan.

[/quote]

Kun Musiikkitalo nyt on ensimmäiset säveltarjontansa ilmoille heittänyt ja sen akustiikka on hyväksi havaittu, alkavat ongelmat. Ensin harmitellaan, ettei kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas) päässyt mukaan avajaisiin, sitten kauhistellaan kahvilan korkeaa (kulttuurilaitoksille tosin ihan tyypillistä) hintatasoa ja nyt huomataan, että jopa taiteilijoiden palkkioissa aletaan säästää tavalla, jota ei voi pitää hyväksyttävänä.

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/He ... 5269351652
Kysehän ei nyt ole siitä, että Sulasolin Helsingin piirin edustajana kokisin jäsenistömme tulleen syrjäytetyksi. Päinvastoin, keikkaahan tämä tietää meidän porukoillemme varmemmin kuin olisi tapahtunut, jos ammattilaiskuoro olisi perustettu.
Kyllähän Stadiin kuoroja mahtuu, mutta jotenkin tämä kuulostaa omituiselta ratkaisulta kaiken sen yhteistyöhalukkuuden jälkeen, mitä esim.Hiilivirta on vaikkapa Sulasolin suuntaan heittänyt. En alkuunkaan usko, että Musatalon kuorotarve tyydyttyisi yhdellä uudella amatöörisinfoniakuorolla, joka tuskin pystyisi kuitenkaan parempaan lopputulokseen, mikä saataisiin jakamalla keikkoja olemassaoleville porukoille tasaisemmin. Tämä siis siinä tapauksessa, ettei ammattilaiskuoron kiinnittäminen tule kyseeseen.

Musiikkitalo on kuitenkin taidelaitos, jossa suoritettavista tehtävistä kuuluu maksaa palkkio. Ei siellä vartiointiliike, kahvilayritys tai siivousfirmakaan toimi vain siitä ilosta, että pääsee olemaan samoissa tiloissa maailmankuulujen kapellimestarien kanssa. Miksi kuorolaistenkaan pitäisi suostua moiseen? Harrastajakuoro yksittäisen teoksen kuoro-osuuden hoitajana ei sitäpaitsi pääsääntöisesti ole ollenkaan huono sijoitus.
Jos Musiikkitalo haluaa hyvää kuoromusiikkia stagelleen (kuten se ilmeisesti haluaa, tai ainakin olisi syytä haluta), se voinee jatkossakin kääntyä alan tasokkaiden harrastajakokoonpanojen puoleen, jos omaan budjettiin ei ammattilaiskuoron palkkaaminen mahdu.
Lopputulos on kuitenkin hyvä, koska kukaan harrastaja ei lähde kovatasoiseen seuraan keikalle satsaamatta siihen aivan kybällä ja jos joku iso biisi pitää lyhyellä harjoitusajalla saada priimakuntoon, se edellyttää kuorolaisia, joilla on perusosaaminen hallussa. Silloin se, että jengi otettaisiin jonkun tietyn köörin riveistä, olisi kaikinpuolinen vahvuus. Sitäpaitsi esim.Sibeliuksen Kullervoa esitettäessä lavalle noussee jatkossakin YL, KYL, PK tai jokin niiden yhdistelmä. Ja Orffin Carmina Buranaa tuskin sinfoniaorkesteri kuoroavustuksella edes lähtee tekemään...

Niin tai näin, sunnuntaina 9.10. klo 18 Musiikkitalossa vietetään Laulun ja Soiton päivän merkeissä yleisöyhteistyöprojektin avajaisia, joihin kutsutaan mukaan kuorolaulajia vetämään yhteisiä numeroita Eeva-Leena Pokelan vetämien yhteislaulujen lisäksi.
Tästä yhteistyöstä on tarkoitus tehdä perinne, jota tuskin Musiikkitalon oman köörin olemassaolo tai sen puuttuminen tulee häiritsemään.

Olisi muuten mielenkiintoista tietää, olenko yhä ainoa tämän foorumin aktiivikirjoittaja, joka on käynyt Musiikkitalossa eikä vain kuunnellut sieltä radioituja tai televisioituja lähetyksiä? Henkilökohtaiset fiilikset salin ainakin ensivaikutelmaltaan mielenkiintoisesta atmosfääristä kun palvelisivat kaikkien etuja. Olipa talon rakentamisesta tai sijoituksesta aikanaan mitä mieltä tahansa (eikä ole mikään salaisuus, että esimerkiksi minä sitä tuon tontin osalta melko julkisestikin vastustin), on talo nyt rakennettu ja sen palveluihin on syytä ottaa kantaa, jos niitä aikoo hyödyntää. Kuten me kaikki hyvän musiikin ystävät ja kuluttajat varmaan haluamme..?

museaalinen lastenmusiikkitarjonta ei dementiaa potematonta imoponoi tai fasinoi niin paljoa että viitsisi nukahtaa radion ääreen sellaista diatonista päivänpaistetta edes kuuntelemaankaanjota levyhyllyt ovat täynnään ja etsimään mielikuvissaan äidinrakkautta lapsensa silmistä kun kompleksisempi postromanttinen harmoninen ja melodinen tyyli ja kieli tuottaa suurempaa tyydytystä pikaisella kuuntelemalla perusteellisemmin musiikiin perehtyneemmälle enthusiastille.

Ensimmäinen Musiikkitalon yleisöyhteistyötilaisuus Sulasolin Helsingin piirin yhteistuotantona pidettiin Laulun ja Soiton päivänä 9.10. isossa salissa. Hintapoliittisista väärinkäsityksistä ja tietyistä logistisista säätöongelmista huolimatta voimme kirjata sen onnistumiseksi -jonka ongelmista otamme opiksemme.
Yli kahdensadan kuorolaisen ja orkesterisoittajan sekä yhdeksänsadan maksaneen katsojan lauluvoima erikoislaatuisessa salissa oli käsinkosketeltava nautinto. Seuraavan kerran näissä merkeissä tempaistaan ensi huhtikuussa.

Yleisöyhteistyö on hieno osoitus siitä, että Musiikkitalolla on myös se puoli, joka ei laske kaikkea arvoa rahassa.

Ylen Klassinen-portaali on myös varsin hyvin tilanteen tasalla. Huomenissa se on toiminut vuoden ja kutsuu tukijoukkojaan (eli meitä kuluttajiaan) aamukahville Musiikkitaloon ti 25.10. klo 10.00.
http://yle.fi/musiikki/klassinen/live/

Yllätysuutinen Musiikkitalon "norsunluutornista":
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/11 ... 54068.html
Nyt olisi todella kiinnostavaa tietää, mitä oikeastaan on tapahtunut. Onko joku valtion, Ylen, Helsingin tai jonkun sponsorin rahahana sulkeutunut vai onko johtajien liikkumavaraa rajoitettu tavalla, jonka nämä kokevat loukkavaksi? Se ei yllätä, että Katter ja Hiilivirta ovat kohdanneet ongelmia keskinäisessä kemiassaan, mutta tämän ei pitäisi olla este hyvälle yhteistyölle -pikemminkinhän sen pitäisi olla vahvistava tekijä, koska johtokaksikolla on ollut aihetta kohdata vain asiakysymyksistä keskustellessaan.
Kiinnostava kysymys on myös, halutaanko talon johtajaksi taiteilija vai teknokraatti. Ehkäpä jälkimmäinen olisi parempi, talo itse kun ei kuitenkaan sen paremmin RSO:n, HKO:n, Sibelius-Akatemian kuin muidenkaan osapuolten konsertteja tuota. Se vain koordinoi.
Musiikkitalon kohdalla "Yleishyödyllisyys" on äärimmäisen mielenkiintoinen termi. Odotan mielenkiinnolla, mitä se tuo tullessaan, myös meille harrastajamuusikoille. Huomenissa jakelussa oleva Sulasolin lehti, jossa käsittelen talon kuorokysymystä sekä yleisöyhteistyötä, saattaa pitää sisällään sitten hiukan vanhentunutta tietoa, toivottavasti kuitenkaan ei...

Mitä ihmettä? Olenko liian väsynyt käsittääkseni jotakin? Verottaja eväsi talolta yleishyödyllisen yhtiön statuksen. Se on tapahtunut:

Uuden toimintatavan valintaan vaikutti verottajan päätös evätä talolta yleishyödyllisen yhtiön status.

Siksi talo "keskittyy palvelutoimintaan" eikä järjestä konsertteja itsenäisesti.

Toimintatavan muutoksesta johtuen palveluyhtiölle haetaan uutta toimitusjohtajaa.

Taloa tullaan siis pyörittämään jatkossa bisnes-pohjalta. Taiteilijasta ei ole tuonkokoisen biz-operaation vetäjäksi. Ehkä sikäläinen Huippuyliopisto tarjoaa jotakin BizManageMeant-lahjakkuutta talon vetäjäksi?

Henk.koht. tykkään, että ihan oikein evätä yleishyödyllisyyden status, jos siellä pääsee toimimaan voittoa tuottavia l. ei-yleishyödyllisiä proggiksia, kuten rock-bändien keikkoja. Jos olisi alkuperäisten lupausten mukaisesti sitouduttu siihen, että sibisläiset voivat talon saleissa keikata RSO:n ja HKO:n sekä pienempien (kamari-) aktien ohella, niin talo olisi ensi vuonnakin "yleishyödyllinen".

Olis ollut parasta, että Yle olis tehnyt RSO:lle oman salin. Piste.

k-meleon kirjoitti:
Olis ollut parasta, että Yle olis tehnyt RSO:lle oman salin. Piste.

YLE ?

Yle .

PedroViti kirjoitti:

k-meleon kirjoitti:
Olis ollut parasta, että Yle olis tehnyt RSO:lle oman salin. Piste.

YLE ?

ja räätälöinyt suomalais"kansallisen" ohjelmiston iklman että pitää naapurin aidan puolelle nokkaanhsa aibna pistää häpeäväkö he omaa kanallisa korkeatasistao ja rikasilmeistä musiikkiperintöään vai onko tmä sitä huonoa itsetuntoa josta paljon puhutaan. kunpa nämä lehdistön musiikkikriitkotkin säveltäisivät sulho rannan, lauri ikosen, leevi madetojan tai väinö pesolan, uuno klamin ja monien muiden kriitikkosäveltäjäesikuvien tavoin omat sinfömiansa joita kärkevästi arvostella eikä aina kritikoida vain muiden säveltämiä sinfonioita verbaalista sanataidretoriikka viljellen , näyttäisivät mihin pystyvät valemusiikkimiehet. lisää suomisinfoniaa ohjelmistoon.rnst lingon 2. pianokonsertto sai houhottamaan sydämentunteita kiihottavsta hensenpalosta romanttisessa estetiikassaan ja melodisessa vuolaudessaan. aah kuinka kaunista ja helmeilevää pianismia kerpolta.

Töölönlahden Musiikkitalo on rakennettu huono maun omaavaa rupusakkia varten, ei neroille.

VeHy kirjoitti:Töölönlahden Musiikkitalo on rakennettu huono maun omaavaa rupusakkia varten, ei neroille.

Mitähän tuokin nyt tarkoittaa? Talo on vasta hiljattain otettu käyttöön, joten ei kai siellä kaikkea mahdollista ole edes ehditty ottaa ohjelmaan. Ja onhan siellä ollut jo hyvin monenlaista, lähes jokaiseen makuun...

Helsingin musiikkielämä tarvitsee monipuolisia, muunneltavia tiloja. Hehtaarihallit ovat urheilukisoille ja Asko Sarkolan komediateatterille, eivät taiteen kuluttajille.
Mutta Helena Hiilivirta tarvitsee nyt kaiken mahdolisen tuen saavuttaakseen talolleen maineen, joka ei leimaa sitä vain kapean eliitin konserttikeskukseksi.

moxu kirjoitti v 06 kyseiset rivit. Nyt kun Hiilivirta on saanut käsittämättömästi kenkää niin kysyn : Onko joku tukenut häntä ? Vaadin oikeutta Hiilivirralle ! Hänet on valittava takaisin siihen tehtävään johon hänet on alunperin valittu. Se byroo joka hänet erotti on vaihdettava .Ei ihmisen monen vuoden työtä voida mitätöidä sillä että sapluuna muuttui. Tottakai tarvitaan taloudesta vastaavia ihmisiä, mutta eihän Hiilivirta ole edes kerinnyt tehdä mitään virheitä. Ihmetyttää tämä kulttuurieliitin vaikeneminen. Edessäpäin ollaan mielinkielin ,mutta kun potentiaalinen kilpailija saa lähteä niin ei löydy puolestapuhujaa.

--------------------------------------------------------------------------------