YLE Radio 1

Vastauksena viestiketjun alkuperäiseen kysymykseen: on.

… --- .--. .. . .--. .-.- .. .--.. .--.. .-.-

Viestimiehen viesti kiertää maailmaa.

Jotenkin masentava on tämä radiokanavien uusjako. Kanavat jaetaan jollain ihmeellisellä omistajuusperusteella, eikä olemassaolevalla ohjelmistorungolla tunnu olevan mitään merkitystä.
Kun Sävelradio liiallisen Alma-media-keskeisyyden pelossa menetti toimilupansa ja saman konsernin umpisurkea, uuskiva Nova sai jatkaa, annettiin Erkolle kaksi puolivaltakunnallista toimilupaa. Ja mitä niillä tehdään: Radio Aalto ja Radio Rock ovat tasapäisiä, vähäiseen vaihteluun valmiilta vaikuttavia formaattikanavia -tosin kumpaisessakin on mukana alan tekijöiksi tiedettyjä toimittajia, mutta silti...
http://www.radioaalto.fi
http://www.radiorock.fi

Uhkavalta näyttää, ettei Erkon klaanikaan kykene luomaan sitä ainoaa tarpeellista kanavaa, joka nyt pitäisi saada: YleQ:n korvaava musiikki- ja asiakanavaa. Radio Helsinki tekee kyllä asian eteen jotain, mutta jos sama pulju luo laajemmalti kuuluvilla oleville taajuuksilleen typeriä formaattiradioita, ollaan metsässä ja pahasti.
Aallon ja Rockin ensimmäistäkään lähetystä ei tosin ole vielä kuultu, mutta se, että kanavat julistavat jo nyt soittolistoja osoittaa, ettei niillä ole aikomustakaan rikkoa radioiden sisällöttömyyteen ja tyhmentävyyteen viime vuosina olennaisesti liittyneitä odotusarvoja...

Toivottavasti olen väärässä.

moxu kirjoitti:Radio Aalto ja Radio Rock ovat tasapäisiä, vähäiseen vaihteluun valmiilta vaikuttavia formaattikanavia -tosin kumpaisessakin on mukana alan tekijöiksi tiedettyjä toimittajia, mutta silti...
http://www.radioaalto.fi
http://www.radiorock.fi

Hiphei, olen onnistunut välttelemään ko. kanavia jo yli kaksi viikkoa!

Eipä silti, suurinta osaa meidän nurkilla kuultavista "radioista" en vuosien saatossa ole kuunnellut kuin kokeeksi.

Tänään ilmestyi taas Finnpanelin hauska tiedote viime vuoden viimeisistä kuunteluluvuista.

Kansallisen radiotutkimuksen mukaan suomalaiset kuuntelivat viime vuonna radiota päivittäin keskimäärin 3 tuntia 14 minuuttia. Suomen viime vuoden kuunnelluin radiokanava oli YLE Radio Suomi.
Tiedot käyvät ilmi radion kuuntelijamääriä ja kuunteluun käytettyä aikaa mittaavan Kansallisen radiotutkimuksen yhteenvetoluvuista. Radio tavoittaa lähes kaikki suomalaiset. Päivittäin radiota kuuntelee 79 prosenttia suomalaisista ja viikon aikana 96 prosenttia.

Suomen kuunnelluin radiokanava YLE Radio Suomi lohkaisi kokonaiskuunteluajasta 36 prosenttia ja tavoitti keskimääräisen viikon aikana yli 2 miljoonaa kuuntelijaa.
Kaupallisten kanavien ykkönen Radio Nova oli seuraavaksi kuunnelluin kanava 12 prosentin osuudella kokonaiskuuntelusta tavoittaen lähes 1,6 miljoonaa kuuntelijaa viikon aikana. YLE Radio 1 ja Iskelmäradio tavoittivat kumpikin miljoona kuulijaa viikon aikana kanavaosuuksien ollessa molemmilla vajaat 10 prosenttia.
Suosituin nuorille suunnattu kanava oli YleX, jota kuunteli viikon aikana keskimäärin 950 000 suomalaista. (YLE Uutiset )

Tiedotteen yhteenveto voitaisiin lukea näinkin: Ihmiset yhä kuuntelevat radiota siitäkin huolimatta, että heidän kaiken järjen mukaan ei pitäisi niin tehdä. Ainakaan, kun katsotaan, mitkä kanavat esiintyvät suosituimmuuslistassa; ainoana ilahduttavana laadullisena poikkeuksena YleRadio1 miljoonalla kuulijallaan. On siis vielä meitäkin, jotka valitsemme ohjelmia, emmekä äänitapettia.
Radio Suomen ja Novan yhteenlaskettu, yleinen tylsämielistyttämisvaikutus saattaa olla jopa äärimmäisen huolestuttava. Toivottavasti tämä asia voitaisiin edes jollain taholla nähdä niin päin, ettei radion tarvitse olla tylsä. Ja saada YleQ takaisin -valtakunnallisena...

moxu kirjoitti:Axa Sorjanen kyllä tiesi mitä sanoi, kun tänään yhdentoista aikoihin totesi Radio Helsingissä: Tervetuloa uudetkin kuuntelijat... Vaikka sanallakaan ei vihjannut Ylen häpeälliseen Q:n lakkauttamiseen, niin viesti tuli selväksi: Päiväohjelmakanavavalinta lienee aika monella ex-Q-lijalla nyt Radio Helsinki...

Eli suomeksi: Taas kerran Yle ajoi yhden blokin asiakkaistaan Erkon klaanin syliin. Tosin Radio Helsinki lienee kaupallisella puolella vähintään samanlainen kummajainen, kuin mitä Q oli tai Ykkönen on Ylen omissa skenaarioissa.

Tähän väittämääni sain vahvistuksen mielenkiintoiselta, mutta luotettavalta taholta: Radio Helsingin kuunnelluin ohjelma kun viimeisimpien tutkimusten mukaan ei olekaan kanavan pitkäaikainen hittituote eli Ari Peltosen Paskalista, vaan -yllätys yllätys- Jukka Relanderin ja Tuomas Nevanlinnan filosofinen pohdiskeluohjelma Tukevasti ilmassa. Mitähän tämä kertoo a) kuuntelijoista? b) kaupallisesta radiokanavasta? c) markkinointitutkimusten luotettvauudesta (jos jenkkiläisiltä formaatinluojilta kysyttäisiin..?)?
Kunnioitin eilen läsnäolollani Vihreiden vaalitilaisuutta, jossa Relander ja Nevanlinna keskustelivat filosofisesti läsnäolijoiden esittämistä kysymyksistä. Aivonystyröitähän tuo hieroi mukavasti, mutta samalla keikka ratkaisi sen, etten äänestä ainakaan Relanderia -siinähän olisi vaara syntyä uusi puheenvuorojen kestoennätys, jossa jopa Vesa Laukkasen (vaihtoehto Suomelle) nykyinen kuusituntinen pohjalukema olisi vaarassa. tosin Relanderin tekstisisältö olisi älyllistä; toisin, kuin Laukkasen taannoinen...

Katselinpa Finnpanelin tilastoja (v:lta 2007: "viikon tavoittavuus"). Suomalaisen radiokuuntelussa ei näemmä tapahdu suuria muutoksia. Yhä on edelleen niin, että Radio Suomi on Suurin & Kaunein, Nova kakkonen ja SBS-Iskelmäradiot kolmonen. Paikallisradiot ovat tosin kokonaisuutena Novan kannassa. Keskimäärin suomi-ihminen kuuntelee 1,5 kanavaa päivässä, ja 2,7 kanavaa viikossa. Keskimäärin on tarjolla 15-20 kanavaa (max. Helsinski 25, min. Lappi 9) - kas kun eivät anna tästä tarkempaa lukua! En tiedä, montako kanavaa meidän nurkilla on tarjolla. Kun tökkään piuhan virittimestä seinään, niin YLE-kanavien lisäksi ei tule kuultua kuin Classicia, jonka mp3-saundia pakenen nopeasti Ykköselle tai ruåtsinkieliselle. Matkaradio on viritetty Ykköselle, enkä yksinkertaisesti viitsi veivata hakukiekkoa, joten en tosiaankaan enää tunne täkäläistä tarjontaa. Toistakymmentä kanavaa on joka tapauksessa tarjolla.

Entäpä kuulijat ikäryhmittäin? Nyrkkisäännönomaisesti: nuorempi väki kuuntelee kaupallisia, etenkin Novaa, ja vanhempi YLEä, etenkin R.Suomea. Säännön rikkoo YleX, joka on ykkönen 15-24 -vuotiaissa. 45-vuotiaat ja vanhemmat pitäytyvät R.Suomessa - sitä tiukemmin, mitä vanhemmiksi käyvät.

Entäpä meidän ykkösläisten profiili?

Ykkösen kuuntelu on aika vähäistä aina keski-ikään asti. Vasta luokassa 45-54 v. voidaan sanoa löytyvän systemaattisempaa Ykkösen kuuntelua: lisäys 35-44 v. ryhmään n. 80%! Ikäluokassa 55-64 v. lisäys ed. ryhmään 30% ja luokassa yli 65 v. lisäys ed. luokkaan 90%.

Kanavia vertaillessa huomaa, että iän myötä tapahtuvaa jonkin kanavan kuuntelun lisääntymistä ei kaupallisella puolella tapahdu kuin vain Classic-radion kohdalla. Voidaanpa arvata monen entisen ykösläisen vaihtaneen kaupalliselle puolelle puhe- ja uusintaputkien ansiosta. Tämä ei tietenkään hetkauta Ykkösen saati YLEn johtoa, koska parhaimmillaankin Classicin viikkotavoittavuus on (yli 65 v.) 47000 (vrt. Ykkönen: 381000).

Classicin lisäksi siis vain YLEn Ykkönen, R.Suomi ja ruotsinkieliset (sic!) kasvattavat kuulijamääriä vanhemmissa ikäluokissa.

Paikallisradiot ovat ryhmänä kolmanneksi suurin kuulijarysä. Nimetyt paikallisradiot (Top-10) listataan viikkotavoittavuus-%:n mukaan (ei kuulijamääriä). Ehdoton ykkönen on R. Pori (36%), kakkosena Pooki ja Ramona (31%), joiden perässä R. 882 (29%). 5. on R. Rex (22%) jo selvästi 882:n perässä. Sijoilla 6.-10. (18%-16%) ovat Järviradio, R. Mega, Oikea Asema (kiva nimi!), R. Jyväskylä ja R. 957.

Kun katsoo Finnpanelin Kansallinen Radiotutkimus -tilastoja viimeisten 5 vuoden ajalta (kuukausittainset aikasarjat), niin mikään ei varsinaisesti pistä silmään. Paitsi tietysti joidenkin oikeuksien siirtyminen MTV:ltä Neloselle tai päinvastoin näkyy nollasarakkeina. Ykkösen kuuntelussa on kuukausittaista heilahtelua, joka ei selity tilastoista itsestään käsin. Huiput: Heinä 2006 618000, Helmi2006 598000, Joulu 2005 583000, Huhti 2004 582000. Pohjat: Marras 2005 416000, Touko 2007 438000, Touko 2004 444000, Loka 2004 446000. Ero suurimman ja pienimmän kuukausituloksen välillä on tosin aika iso, n. 200000, liki 50%.

Ei oikeastaan voisi vähempää kiinnostaa kuinka monta kanavaa pääkaupungissa kuuluu, koska kuuntelen käytännössä vain Ylen ykköstä. Classicia kestää korkeintaan muutaman kymmenen minuuttia kunnes äänenlaatu, mainokset ja imelät juontajat palauttavat takaisin ykkösen aalloille. Näin vastasin myös viime viikolla soittaneelle radionkuuntelutottumuksia kartoittavalle puhelinhaastattelijalle.

Finnpanel voisi ruveta erittelemään tarkemmin tutkittaviaan. Siis niitä, jotka kuuntelevat ohjelmia aktiivisesti ja niitä, joiden "kuuntelu" on passiivista äänitapetin vastaanottamista.

Niin, lasketaanko Novan kuuntelijoiksi myös heidät, jotka sattuvat viipymään Nova-kampaamossa/kapakassa/kaupassa/parturissa/you-name-it esim. 15 min.?


On ollut käynnissä pientä radioalan uusjakoa: irlantilainen Metroradio on luopunut - siis mitä, ihan vapaaehtoisesti? - Classic-radiosta! Se myi Classicin jo viime kesänä suht uudelle toimijalle 4Radiolle (omituisia nämä nykynimet). Metro jätti palettiinsa 3 kanavaa, Metro FM:n lisäksi sillä on edelleen Groove FM ja SuomiPOP.

Vanha tuttu Groove FM on nykyään melko soulahtava, sillä tulisia afro-kuubalaisia rytmejä siellä ei ole kuultu aikoihin ja kirottu jazzikin on rajattu sunnuntaiaamuun. Ja silloinkin on popiskelmää seassa. Alkuaikoina Stingi ei Groovella soinut. Kun Stingi tuli, minä lähdin. Keskustelupalstalla kehotin pudottamaan stingit ja muut valkonaamat ohjelmistosta & keskittymään puhtaammin R&B-pohjaiseen (soul ym.). Eivät innostuneet ajatuksesta, mutta olin oikeassa: ainoa omaleimainen ohjelmapolitiikka Suomen oloissa oli 2000-luvun alussa Mustaan Ameriikkalaiseen Musiikkiin fokusointi. Groovella on viime vuonna reivattu linjaa - meniks oikein, VeHy? - ja kehuvat nyt tulosta hyväksi: kuulijamäärä kasvussa. Ainakin yhden laskutavan mukaan... Sen ex-sisko Classic sen sijaan riutuu, vaikka taidemusiikkia (sitä "klassista") on vähennetty niin että hirvittää.

Niin, se 4radio - http://www.4radio.fi/ - on perustettu v. 2006 ja tarjolla on 5 kanavaa:

1. Classic radio: http://www.classicradio.fi/

Lupaa olla "älyllistä ja rentouttavaa vastapainoa" elämälle. Hm?

2. ClubFM (nettikanava): http://www.clubfm.fi/

Tämä on "radiokanava meneville nuorille sekä nuorille aikuisille."

"Kuulumme verkossa klikkaamalla tämän sivun yläkulmasta sekä promootio jaksoina FM-taajuudella 105,5 Mhz pääkaupunkiseudulla." Promootio jaksoina FM-taajuudella, niinpä niin...

3. Nappularadio: http://www.nappularadio.fi/

Lapset jäivä huutolaisasemaan, kun RadioMafian rockrockrocktoimittajat häätivät lastenohjelmat pois "kanavaltaan". Tälle voi toivoa vain menestystä.

4. Radio RomantikFM: http://www.romantikfm.fi/

On "nuorille aikuisille ja varttuneille suunnattu romanttisen musiikin ja kulttuurin erikoiskanava, joka lähettää romanttista musiikkia 24 tuntia vuorokaudessa Suomen suurimmissa kaupungeissa."

5. SpiidiFM: http://www.spiidi.fm/

"Spiidi FM tarjoaa kuuntelijoilleen vain parasta musiikkia. Kanavalla et törmää ajankohtaismakasiineihin, filosofiseen pohdiskeluun tai poliittiseen paneelikeskusteluun."

Ja: "uusi radiokanava sinulle, jota ei turha puhe kiinnosta, vaan haluat keskittyä pelkästään päivän kuumimpiin Hip Hop ja R&B -hitteihin!"

Minuakaan ei kiinnosta turha puhe. Paitsi oma.

Toivottavasti sain nuo tiedot oikein. Niin tai näin, wanhaa yleisraatiokuulijaa tuo lista ei innosta.

k-meleon kirjoitti:Niin, lasketaanko Novan kuuntelijoiksi myös heidät, jotka sattuvat viipymään Nova-kampaamossa/kapakassa/kaupassa/parturissa/you-name-it esim. 15 min.?

Taksilla ajelen aika harvoin, mutta viime aikoina aika myöhäiseen aikaan muutaman kerran. Mikäli oikein huomasin, niin kuskeilla radio oli ruuvattu Radio Helsingin taajuuksille. Ovatkos ne vaihtaneet pois Novalta?

k-meleon kirjoitti:Groovella on viime vuonna reivattu linjaa - meniks oikein, VeHy? - ja kehuvat nyt tulosta hyväksi: kuulijamäärä kasvussa.

Eiköhän mennyt, reivaus nimittäin tarkoittaa purjeen pinta-alan pienentämistä kovassa tuulessa. Yleensä heikentää hiukan kykyä nousta vastatuuleen. Itse en Groovea enää jaksa kuunnella, ei oikein ole mun musaani tarpeeksi joukossa. Myöskään Classicilla en viihdy kovin kauaa, ellei satu juuri silloin tulemaan Sounds of Storyville, vanhaa jaskaa.

Jos jotain kaipaan, niin kesäiltaan saaren rannassa Jorma Rotkon Merirariota (nimi muutettu) Velkualla, jonka paras anti oli jatkuvasti lähetetyt reaaliaikaset säätiedotukset ja niiden välissä kotimainen pintaiskelmiä vanhempi musiikki, haitaria sopivasti mukana. Rotkolta olen oppinut muutamia meheviä murjaisuja, kuten "valkopurjeita ulappa mustanaan".

Kari Laaksonen kirjoitti:Paikallisradiot lähettävät harvakseltaan kuunnelmia. Tietenkin nykyinen pakkolama vaikuttaa tilanteeseen. Muistan kun ensimmäiset paikallisradiot tulivat. Luulin silloin, että kuunnelmat tulevat automaattisesti ohjelmistoon, mutta pian sain huomata karvaan pettymyksen.
Radiot olivat melkein pelkkiä soivia jukeboxeja, jossa joku toimittaja puhuu hyvin vähän väliin, jos ollenkaan. Tietenkin alkuaikona kuunnelmia oli myös paikallisesti. Normaali kuunnelma ei saa olla paikallisradiossa 2-3 minuuttia pidempi. Se on melko lyhyt. Oikeampi mitta kuunnelman jaksolle olisi 5-10 minuuttiin jaksolta.
Valitettavasti kuunnelman aikaa syö mainokset , jotka liiaksi määrittelevät ohjelman keston. On ymmärrettävää, että paikallisradiot elävät mainoksista, mutta täytyisi saada aikaan joku järkevä ratkaisu asiassa. Toivon paikallisradioille sellaista sääntöä, joka mahdollistaisi 5-10 minuuttia pitkien kuunnelmien esittämisen.
Myös kuunnelmalla täytyisi olla jokin selkeä lähetysaika, jota noudatettaisiin säännöllisesti.

Ehdottomasti kannatettava kommentti!
Alkuvaiheessaan monet paikallisradiot olivat uranuurtajia, joilla oli enemmän intoa kuin pääomaa. Silloin myös paikallisten teatterintekijöiden kuunnelmakokeilut saattoivat saada niistä jakelukanavan -yhtenä parhaista esimerkeistä turkulainen Auran Aallot, jonka alkutaipaleen ohjelmiin kuuluivat mm.Turun Ylioppilasteatterin silloisten vaikuttajien kuunnelmaproduktiot sekä Markku Heikkilän ja Kaija Väisäsen yhteiset hupailut otsikolla Köyhän talon porsaat.
Kuulokuvan ja draamallisen kuunnelman erojen häivyttämisessä paikallisradiot alkuvuosinaan onnistuivat, sitten päätettiin (ilmeisesti omistajataholla), ettei paikallisradion kuuntelija jaksa keskittyä viittä minuuttia kestävään draamalliseen kokonaisuuteen. Valitettavasti samaa on havaittavissa Ylenkin puolella...

Kun Ylen arkistot nyt toistavat Mafia-vainaata hetken, lienee syytä palata tähänkin teemaan. Siis radiohan ainakin koettiin tulevaisuuden mediaksi, ainakin silloin 20 vuotta sitten.
Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Ei mikään ole niin hyvää, ettei siinä olisi jotain vikaakin eikä vastaavasti mikään niin huonoa, ettei siinä voisi nähdä jotain hyvääkin. Mutta se, joka Radiomafiassa ja YleQ:ssa omina aikoinaan ilmeni, on jostain syystä pääosin menetetty nykyisiltä Ylen kanavilta -eipä silti, niin on kyllä kaupalliseltakin puolelta.
Tästäkin huolimatta uskallan yhä uskoa radion voimaan tulevaisuudessakin. Osittain siksi, että nykyään, kun kaikki digitalisoituu ja säilöytyy, on mahdollista palata kuuntelemaan yhä uudelleen sitä, mikä on sitä hyvää ja hylätä se, mikä ei ole.

Mikään ei ole niin mukavaa, kuin tietää ja ajaa autoa 600 kilometriä ja "se itselle oikea" kanavaa kuunnellen

Ikävähkö uutinen Turun suunnalta, siitäkin huolimatta, että Auran Aallot käsittääkseni ei enää pitkiin aikoihin ole tuonut radiokenttään mitään erityisempää innovatiivisuutta. Tämän "uudistuksen" eli kapitalistisen ulkoistamisprosessin jälkeen se tosin varmuudella ei sitä tuo:
http://www.ts.fi/online/kotimaa/167614.html

Vaikka Auran Aallot oli alkuaikoinaan miellettävissä muuksi, kuin "perinteisen" sähköisen median toimintaperiaatteiden mukaan toimijaksi, sen alkuaikoja muistelee nyt, kuin sankaritarinaa pitkään vallinnutta pimeyttä vastaan.
http://www.mediamonitori.fi/index.php/a ... ot-905-mhz

VeHy kirjoitti:

VeHy kirjoitti:Minä kaipaisin kanaville takaisin Kai R. Lehtosen, Erkki Toivasen ja Knud Möllerin tapaisia ääniä...

Ja anteeksi, unohdin Hannu Taanilan ja miksei vaikka Esko Seppäsen, jonka kanssa olen melkein kaikesta eri mieltä mutta jonka jutustelua tykkään kuunnella.

Aikansa kutakin. Tosin nyt on saatu keskiviikkoisin nautintoja Niilo Ihamäen pitkän uran sadon purkautuessa laadukkaiksi ohjelmiksi. Ihamäki itsehän on yhä elossa ja ymmärtääkseni ikäisekseen varsin hyvissä voimissakin. Pojasta ei polvi ole varsinaisesti parantunut, Olii Ihamäen "radiopersoona" on toki omanlaisensa, mutta pakko on myöntää, että isällä oli suurempi kyky ottaa sekä haastateltava että kuulija haltuunsa. Pojantytär Ineksestä ei ole vähään aikaan kuulunut mitään, kymmenisen vuotta sittenhän Olli Ihamäen "radiopersoonallisuus" rakentui hyvin pitkälle tuolloin ala-asteikäisen tytön kanssa tehtyjen maailmaantutustumisraporttien ympärille.

Radio Suomen herkkupaloja on keskiviikkoinen Taustapeilin pyöreä pöytä, jossa Pauli Aalto-Setälän kanssa maailman menoa ruotii kolmihenkinen raati, mukana usein mm.Pekka Seppänen, Kaarina Hazard, Rakel Liekki, Ruben Stiller ja monia muita. Eilen koettiin tässä ohjelmassa yhdenlainen erikoisuus, sinällään vaikeahko selitettävä.
http://areena.yle.fi/audio/1300291281344
Vieraana oli "brändiasiantuntija" Lisa Sounio. Paitsi, että Souniolla on aivan kammottava puhetapa, hänen suunnilleen kaikki argumenttinsa tulivat ohjelmassa Hazardin tyrmäämiksi. Hupaisinta on, että Kaarina H.on täysin oikeassa -tätäkö siis on tuo paljon puhuttu "brändiammattilaisuus"??