YLE Radio 1

Tällä viikolla on julkaistu tieto paljonko digi-uudistuksen jälkeen
YLE on menettänyt tv-lupamaksajia.
Vuoden 2007 elokuussa oli väestöstä noin 6 % ilman tv-lupaa.
Vuoden 2008 elokuussa oli väestöstä noin 10 % ilman tv-lupaa.

Tämä noin 4 % ero tietää runsaan 200 euron lupamaksulla,
että jokaisen nykyisen lupamaksajan tulisi maksaa noin 9 euroa
normaalin maksukorotuksen lisäksi.

Vuoden 2009 alun korotus on jo julki kerrottu, mutta se muu
tulonmuodostus odottaa sitä vuoden lopussa julkaistavaa,
Yleisradion rahoitusta selvittävän työryhmän raporttia.

Mikäli sisällöntuotannon laatutaso aiotaan säilyttää,
niin jostain täytyy saada tämä 4 % rahoitusvaje.
Mikäli ei vajetta heti aleta kartuttaa jää se kertymään
ja sen uuden rahoitusmallin käyttöönottohan on vasta 2010 jälkeen...

Yleisradion työntekijöiden tuleekin olla tarkkoina, ellei hallintoneuvosto
ole ensi vuoden alkuun mennessä asiaan ratkaisua kertonut,
sillä muussa tapauksessa ovat työtehtävien supistukset taas mahdollisia.

Eilen oli näistä televisiomaksuista YLEn sivuilla tilastokatsaus:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/t ... 75447.html

31.12.2008 SSS kertoi myös näitä lukuja ennakkoon, mutta siinä oikaistiin
digiuudistuksen alku 2007 vuoden loppuun jota ennenkin jo oli lupamaksuluopujia.

Odotammekin nyt Yleisradion hallintoneuvoston ja asetetun työryhmän luvattua
lupamaksu-uudistusehdotusta alkuvuoden aikana.
Itse kallistuisin siihen, että aikuiset tv-katselijat maksaisi kaikki lupamaksun
jolla uudistuksella nykyistä lupamaksua 224,30 e alennettaisiin (2007 oli 215,45 e).

KD:sta kokoomukseen taannoin loikanneen mediapersoonakansanedustaja Lyly Rajalan näkemys YLEstä "eduskunnan mediana" on jokseenkin mielenkiintoinen. Kansaahan se eduskuntakin edustaa, joten ei ole mitään syytä ruveta myötäilemään vallanpitäjiä ohjelmapolitiikassa, jos mahdollisuuksia muuhunkin on.
Satiiri on vaikea laji, eikä se likikään aina edes onnistu. Silti Rajalan hyökkäys on typerä. Varsinkin, kun muistetaan hänen omat edesottamuksensa oululaisesta Radio Megasta ajalta ennen kansanedustajavuosia...

Mitä tulee Rajalan älähtämään teemaan, Sauli Niinistö saattoi kyllä nyt astua miinaan tämän nuorikkonsa keralla. Onhan nimittäin todennäköistä (ja kokoomukselaisen koti uskonto isänmaa-linjankin mukaista!), että kolmekymppinen nainen haluaa lisääntyä. Mikäli lasta ei tule, alkavat puheet kulissiavioliitosta ja Niinistön potenssiongelmista. Mikäli lapsi tulee, päättyy Niinistön presidenttitie siihen, sillä Mäntyniemi ei ole mikään pikkulapsen kasvuympäristö eikä presidentti edustuspuolisoineen mitkään ideaalilapsiperheen vanhemmat.
Mainittua Presidentin kanslia-ohjelmaa en ole nähnyt, joten sitä en kommentoi.

Eilen ja tänään Napit vastakkain -väittelyssä:
http://blogit.yleradio1.yle.fi/napitvastakkain
Mikael toimitusjohtajat - Jungner (YLE)
ja Pentikäinen (Sanoma News)
keskustelivat Ylen roolista internetissä,
ja miten vapaasti näitä tallenteita voi
sopimuksenvaraisesti levittää...

Jäivät siinä välillä arvioimaan Ylen ylimmästä
vallasta, jossa Pentikäinen kääntyi hallintoneuvoston
suuntaan ja jungner sitten korjasi hallituksen olevan
ylimmän vallan haltija.
Näinhän se käytännön työskentelyn yhteydessä onkin,
mutta aina on silti muistettava kirkkaasti kansan
omistavan pääosan Ylestä valtionimikkeensä kautta.
Eräs nimeltä mainitsematon kansanedustaja äskettäin
totesi Ylen Radio-ohjelmassa (kansanedustajien haastattelut),
että YLE on "EDUSKUNNAN" omistama - kun se nämä jäsenet
hallintoneuvostoon valitsee, jota kautta sitten hallitus jne.
Harhainen käsitys tämäkin, sillä kansa se kaiken valtiollisen
omistuksen takaa löytyy - eikä mitkään edustukselliset väliportaat
sitä omistusta puhumalla itselleen ota.

Pentikäinen viittasi keskustelussa Ylen itsenäisen tavan jakaa
omistamaansa "Robin Hood":maisena käytäntönä antaa rikkaalta
(yksityisen madian omistajat) köyhille (kansalle).
Vähän väljä tämä myyttisen hahmon vertaus - kun Pentikäisen
mielikuva siitä lienee enempi sitä sarjakuvalegendaa seurailevaa...
R. H. sinäänsä ei tunnettu historiahahmo todistetusti, mutta tarun
kuninkaalliset sivuhenkilöt kylläkin. Siksi on hyvä tähän ottaa ote
näistä englantilaisista kuninkaallisista:
Richard I (1157-1199) oli se tarinan hyvä kuningas, joka historiassa
tiedetään ristiretkistä. Richardin nuorempi veli Juhanna (1167-1216)
herttua oli tarinan "rikas", joka kansaa "verotti".
Historiassa em. poikien isä Henry II (1133-1189) menetti valtansa
Richardille - isää vastaan oli "kapinoinut" aiemmin pari muutakin
veljistä jotka aiemmin kuolleet. Juhanna pääsi myös kuninkaaksi
Richardin jälkeen, mutta kutsumanimeltään "maaton" kun joutui
jotenkin paavin kanssa erimielisyyksiin (tarkempi tieto nyt puuttuu).

Niin, siitä internetistä - sama se minulle kunhan ei mitään maksa
(nettipalvelut), sillä en itse aio miksikään maksavaksi netin käyttäjäksi.

Ylen hallintoneuvosto on tulossa tiensä päähän. Hyvä niin -siis tietenkin sillä edellytyksellä, että tämä ammattimainen, siis nimenomaan median ammattilaisista, koostuva toimielin tosiaan korvaa politrukkien suojatyöpaikat.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Yl ... 5253530758

Median ammattilaisten kelpoisuusvaatimukseksi neuvostoon pääsemisestä pitäisi asettaa täydellinen poliittisista puolueista riippumattomuus ja heille pitää myös määrittää velvollisuus olla liittymättä mihinkään puolueeseen sinä aikana, kun tätä luottamustointa harjoittavat.

moxu kirjoitti:Median ammattilaisten kelpoisuusvaatimukseksi neuvostoon pääsemisestä pitäisi asettaa täydellinen poliittisista puolueista riippumattomuus ja heille pitää myös määrittää velvollisuus olla liittymättä mihinkään puolueeseen sinä aikana, kun tätä luottamustointa harjoittavat.

Mistäs tämmöisiä ihmeolentoja aiot löytää? Haluatko heidät myös äänestyskieltoon?
Ei poliittisen puolueeseen kuuluminen voi olla pätevälle ihmiselle este mutta ei se kyllä saa olla edellytyskään. Saati vaatimus.

moxu kirjoitti:Ylen hallintoneuvosto on tulossa tiensä päähän. Hyvä niin -siis tietenkin sillä edellytyksellä, että tämä ammattimainen, siis nimenomaan median ammattilaisista, koostuva toimielin tosiaan korvaa politrukkien suojatyöpaikat.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Yl ... 5253530758

Median ammattilaisten kelpoisuusvaatimukseksi neuvostoon pääsemisestä pitäisi asettaa täydellinen poliittisista puolueista riippumattomuus ja heille pitää myös määrittää velvollisuus olla liittymättä mihinkään puolueeseen sinä aikana, kun tätä luottamustointa harjoittavat.

Sinä et ole ymmärtänyt hallintoneuvoston työnkuvaa eikä tuo jälkimmäinenkään kommentti mitenkään kristallinkirkasta ajattelua edusta. Päinvastoin. Median ammattilaiset valvomaan itseään; niinpä. Sillähän hallintoneuvostojen viat ja puutteet korjataan.

Myönnetään, minun on aika vaikea ymmärtää sitä, että poliittiset voimasuhteet määrittävät sitä, mitä yleisradioyhtiössä tapahtuu tai on tapahtumatta. Ajatus ammatillisesta puolueettomasta valvontaelimestä taitaa sittenkin olla liian hieno ja kaunis, että se voisi toteutua, siinä lienet oikeassa.
Mutta jotainhan tälle tilanteelle olisi tehtävä. Suvi Lindénin haastattelu tänään YR1:n Ykkösaamussa versus Radio Suomen Ajantasassa oli jo niin onnetonta selittelyräpellystä, että jollemme muistaisi sitä, että sääli on politiikassa sairautta, voisimme jo osoittaa sääliä tätä umpisurkeaa kokoomusministerimitättömyyttä kohtaan ja toivoa, että hän itse pyytäisi eroa toimestaan, jonka kuvasta hän ei selkeästi juuri mitään ymmärrä.

Mediayhtiö vaatii toimiakseen ammattitaitoisen johdon, mutta mikäli poliittisten kuvioiden on tässä asiassa merkittävä jotain, olisi ehkä viisainta katsoa, jos tuohon "valvovien neuvostoon" sitten saataisiin mukaan myös joku poliittisesti kunnostautunut median ammattilainen -ei kuitenkaan missään tapauksessa ketään sellaista, jonka ammattitaito olisi jäsenkirjalla saavutettua. Sanoman, Alman, HBL:n ja aika monen muunkin mediatalon taustavoimista saattaisi hyvinkin löytyä raskaan sarjan ammattilaisia, jotka ainakin tietäisivät sen, missä menee julkisen palvelun ja kaupallisessa jakelussa olevan hömpän raja -tämä kun tuntuu hömppään monessa mieltyneitä poliitikoilta kummasti hämärtyneen...

Aivan lyhyt reply.
Hallintoneuvostojen aika on ohi, totta, tai ainakin pitäisi olla totta. Poliitikot kuitenkin vetoavat YLE yhteiskunnalliseen tehtävään jne, jne.
Hyvä, erottaisivat YLE-Radio 1 täyttämään tuota yhteiskunnallista tehtävä ja rahoittaisivat sen budjetti varoin. Loppu ylestä yhdeksi tai useammaksi yhtiöksi jotka rahoittavat toimintansa normaalein konstein l. myymällä mainosaikaa ja katseluoikeutta maksukorttilukijalla tjs.

Suvi Lindeenin (Kok) tankkaus Ykösaamusa, oliko eilen en muista, ettei YLEä olla alistamasa pisnes-valvontaan, mutta ettei sitä evuskunnankaan valvontaan jätetä, jätti vähän epävarman vaikutelman. Ja olon. Etenkin kun Linteeni kuitenki moneen kertaan väitti YLEä "julkiseksi palveluksi". Ristiriitasta, sano!

Evustaja Pulliainen Eki (Vi[h]riä liitto) piti asiasa jämerästi kansan puolta ja ilmootti, ettei etelän korrupteituneile (Alma-Edita-Fonecta-HS-KSML-MTV-Otava-Talentum-TS-yms.) hienoperseile anneta valtaa Yleisraation asjoisa.

Linteen on ittekki, tai ainakin joku avustajasa, huomannu sotkun, jossa "media-ala" on:

Kansalaisten tasa-arvon toteutuminen esimerkiksi haja-asutusalueilla edellyttää julkisen sektorin väliintuloa, mikä saattaa heikentää viestintäyritysten vapaata kilpailua. Sananvapauden näkökulmasta puolestaan viestinnän keskittymistä pitäisi hillitä samaan aikaan kun suomalaisten mediayhtiöiden tuloskuntoa pitäisi parantaa.- Lähde

Siinä on vaan se, että nyt on jo myöhästä valitella sananvapautta: paikallisraadiot on ketjutettu ylikansallisiksi soittopokseiksi, joitten yhteenlaskettujen soittokappaleitten nimikemäärä on alhasempi kuin matti meikäläisen levystön, paikallislehtistö on tuhottu ja maakuntalehtistö ketjutettu muutaman lehtitalon filiaaleiks, joten on kyllä harvinaisen hölmöläistä täsä tilassa enää jahkata sananvapauvella. Onhan Maakuntain Ylessä soita meille -ohjelmia, joissa voipi huuvella elämäntuskaasa ihan kuten näillä "keskustelupalstoilaki". Ja kansallishenkisile on blokisaitti Uusisuomi.fi josa jopa valkoihoset maahanmuuttajatkin saapi Suomea haukkuva. Ja jokasta maakuntalehteä "avustaa" ainakin yks paikalline kylähullu, joka kerran viikosa muistaa kanssaveljiä ja -sisaria lukijapalstala. Niettä ihan turha huolehtia sanavapauvesta! tuumaa tämän Voorumin paikalliskahjo.

k-meleon kirjoitti:Siinä on vaan se, että nyt on jo myöhästä valitella sananvapautta: paikallisraadiot on ketjutettu ylikansallisiksi soittopokseiksi, joitten yhteenlaskettujen soittokappaleitten nimikemäärä on alhasempi kuin matti meikäläisen levystön, paikallislehtistö on tuhottu ja maakuntalehtistö ketjutettu muutaman lehtitalon filiaaleiks, joten on kyllä harvinaisen hölmöläistä täsä tilassa enää jahkata sananvapauvella.

Alamäki alkoi siitä kun Yleisradion Ohjelmaneuvosto lakkautettiin. Katsoin mitä hakukone löytää hakusanoilla "Ylen ohjelmaneuvosto" ja siellähän on kokonainen tunnin mittainen ohjelma yhdestä kokouksesta vuodelta 1970. En vielä ehtinyt sitä katsoa, mutta en aio jättää väliin sitä hupia, kun pohditaan miten "Noobel" äännetään tai miten kansanedustaja Niilo Tarvajärven mukaan television ohjelmat ovat lisänneet kansan ahdistusta ja joukkomittaista maastamuuttoa. Hehe!

Yle Elävä arkisto: Television ohjelmaneuvoston kokous

VeHy kirjoitti:Yle Elävä arkisto: Television ohjelmaneuvoston kokous

Edellisessä ohjelmassa puhuttiin puolesta- ja vastaan ohjelmasta: "Tuhannen ja yhden työn tarinat."
Tuossa siitä: http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=25&t=491&a=4630
Kuunnelkaa- ja katsokaa laulut. Varsinkin "Laulu siirtotyöläisestä" on mieleeni.

Ennen oli paremmin!

VeHy kirjoitti:Alamäki alkoi siitä kun Yleisradion Ohjelmaneuvosto lakkautettiin.
(..)
Yle Elävä arkisto: Television ohjelmaneuvoston kokous

Helmi!

Yleisradion hallintoneuvosto kokoontuu kuulemma jälleen syyskuun alussa.
Voisivat ottaa keskusteluun siellä ja sitten varsinaiseen valmisteluun;
Yleisradion valtiollistamisen.
Nythän jo Yleisradion hallintoneuvosto koostuu pelkästään eduskuntamme
taustaisista jäsenistä, joihin paikkoihin ei puolueiden ulkopuolisilla ole ollut
pyyntöä.
Kuitenkin kun Yleisradio on osakeyhtiö - vaikkaikin valtio-omistuksessa lähes
kokonaan, niin sillä uudistusten jälkeen on muodostettuna ns. ulkopuolinen
hallitus ja sen kautta valittiin myöskin uusi toimitusjohtaja Lauri Kivinen.
Uuden organisaation kautta Yleisradio onkin annettu (ymmärtääkseni tietoisesti)
kulloisenkin eduskuntaa edustavan enemmistön (hallitustaho) vallan käyttöön
(valvonta tosin yhä tasajaollisesti kaikilla eduskuntapuolueilla).
Tästä on ohjalmapuolella nähtävissä mm. tämä persujen (kirjailija Jari Tervon ilmaisu)
jatkuva esilläolo ns. gallup menestyjänä, jolla tosiasiassa suunnattu huomio pois
hallitustahojen toimista (tullee ennen vaaleja hekin myönteisessä valossa näkymään).

Nyt tänään kuultu ns. Yleisradion liiketoimien pilkkomisesta (yhtiöittäminen edelleen
tai myynti mm. kiinteistöiden osalta) Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimon
kertomana ja sitä osaltaan kannattaen Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) on asiaan ottanut heti
kielteisen kannan, mutta sekin ensi alkuun asetettava politiikan puheeksi, ettei puolueensa
ole nimellisesti asiaa ensin esittämässä:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/08/s ... 35241.html

Eilen kesäkauden päätteeksi 30.9.2010 kokoontunut Ylen hallintoneuvosto
päätti hyväksyä 2011 alusta käytäntöön otettavan uuden organisaatiokaavion.
Joustavampi organisaatio käytännössä merkitsee ohjaksien yhdistämistä
saman komentoketjun osaksi:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/y ... 23706.html
Nykyisellään eri toimiyksiköillä ollut vielä osittaista toimintavapautta
toteuttaa Yleisradion sisällä eriäviä käytäntöjä.
Ensi vuoden alusta tullaan organisaatiouudistuksen yhteydessä karsimaan ja
muuttamaan eriytyneet yksiköt saman toimintamallin alaiseksi.
Mikäli jokin kohta johtojärjestelmässä tökkii tätä kuviouudistusta vastaan,
niin uuden organisaatiokaavion kautta muutokset suoritetaan jatkossa
yhtenäisten osa-alueiden toimesta.
Niitä säästöjä on jo muutenkin kerrottu haettavan mm. alueyksiköitä
yhdistämällä ja vähentämällä päällekkäisiä toimintoja.
Tähän uudistukseen liittyy yt-neuvottelut, joilla Ylen henkilöstö pidetään
loppuvuosi vaitonaisena julkisuuteen, mutta vuoden alusta sitten ennen
kevätvaaleja kuullaan mitä konkreettista uudistus tuo tullessaan...