Kirjoittaja Arvo Konservatiivi päivämäärä 1.3.12 - 11:11
Ykkösaamussa vanhan kulttuurin ja Suomen Kuvalehden mies, teol.maist. Tapani Ruokanen, kertoi etteivät presidentti Halosen kaudet presidenttinä olleet yhtä menestyksellisiä kuin Paasikiven ja Kekkosen ajat.
Ja miksei? Koska Halonen järjesti Suomelle huonot USA-suhteet. Ruokanen ei huomioi, että USA:n presidenttinä toimi ison osan Halosen presidenttiajasta eräs G.W. Bush, jonka kannattajat ja ymmärtäjät, ja erityisesti näiden poliittiset linjaukset, ovat eri maissa tänään syvästi sivuraiteella. Halosen olisi ilmeisesti pitänyt käydä "rapakon takana" kyyristelemässä kuten yksi isokokoinen savolainen pääministeri teki, antamassa tukensa Irakin sodalle & miehitykselle? Halosen olisi kaiketi pitänyt kieltäytyä antamasta tukeaan monikeskisen maailman eli (entisten) kehitysmaiden nousun ilmiölle? Halosen olisi lyhyesti sanottuna pitänyt toimia kritiikittömänä juoksupoikana eikä Suomen tasavallan presidenttinä?
Luulen Ruokasen Halos-kritiikkiä hudiksi. Valtaoikeuksien kaventaminen ja uusi, globaali maailmantilanne yhdessä tekevät sen, ettei 2000-luvun presidentin toimintaa voi oikeudenmukaisesti arvioida Paasikiven ajan kriteereillä. Paasikiven maailma oli pieni, Moskovan ja Lontoon väliin jäävä maailma. Nyt elämme globalisoituvalla pallolla. Halosen intressitkään eivät olleet samalla tavalla valtiolaitoskeskeiset, kuten paasikiviläisen maailman poliitikoilla.
Silti minäkin luulen, että Halonen olisi voinut viime vuosina olla profiililtaan terävämpi ja kansainvälisissä asioissa toimeliaampi. "High profile" -kiertue esim. Kiinaan, Indonesiaan, Intiaan, Egyptiin, Nigeriaan, Etelä-Afrikkaan, Brasiliaan, Argentiinaan ja Meksikoon olisi ollut asiaa. Kiertueellaan Halonen olisi propagoinut ihmisoikeusajattelua, avoimuutta ja monikeskisten globaalisuhteiden arvokkuutta ja siten omalta osaltaan pyrkinyt siirtämään painopistettä pois Venäjä-USA -akselilta.
t: Arvo
Perussuomalaisten syvästi halveksima maailman parantaminen alkaa epäkohtien osoittamisella.