YLE Radio 1

Iltasanomat on laatinut BBC:n innoittamana sadan kirjan luettelon niistä kirjoista, jotka ihmisen olisi hyvä lukea. Katselin listan nopeasti läpi ja laskin, että en ole lukenut puoliakaan ja joistakin lukemistanikaan en muista enää mitään. Ja esimerkiksi Kalevalaa en ole varmaan lukenut kannesta kanteen, sanasta sanaan, mutta lasken sen nyt kuitenkin mukaan. Toisaalta Peppi Pitkätossua olen lukenut kaikki sarjaan kuluvat. Waltarin Sinuhe on kyllä hyllyssä pokkarina, mutta ei sitä ole tullut luettua, sillä olen kuunnellut sen tarkemman jälkeen radion kuunnelmasovituksena. Kirjaan tarttuminen on sen jälkeen tuntunut hiukan turhalta ja tässä olen tietysti aivan väärässä, hyi minua!

Mitäs mieltä muut ovat tuosta luettelosta, mitä sieltä puuttuu ja onko jotain jonka saisi siirtää roskikseen?

HS.fi: Nämä kirjat pitäisi lukea - Vai pitäisikö sittenkään?

Luin listan läpi ja aloin heti mielessäni kysyä, miksi tältä kirjailijalta juuri tämä kirja. Miksi ei laajempaa kirjailijoiden kirjoa. Tätä ei voi pitää muuna kuin viitteenä siihen suuntaan, että kun on jonkun kirjan näistä lukenut, niin se johtaa eteenpäin. Siellä on useampia kirjoja, jotka kuuluvat johonkin sarjaan. Tove Janssonilta on valittu hänen kirjoistaan yksi, miksi juuri se. Montgomeryltä on valittu yhden sarjan ensimmäinen osa, se, jolla Montgomery löi itsensä läpi. Mutta miksi juuri se eikä Pieni runotyttö. Näytelmäkirjallisuutta edustaa Shakespearen Hamlet, mutta missä ovat muut suuret klassikot: Moliere, Schiller, Goethe, Ibsen, Strindberg jne.

Olen kerran lukenut Tuomas Anhavan tekemän listan, jossa taisi olla 50 kirjaa. Sen kun löytäisin. Yhden kirjan sieltä kuitenkin muistan ja se oli Jane Austenin Emma eikä Järki ja tunteet. Näissä täytyy vain pitää järki päässä ja tunteet kasassa. Onhan hyvä jo sekin, että tietää sellaisen kirjan olevan kuin Kalevala. En minäkään sitä varmaan ole aivan alusta loppuun lukenut. Koulussa sitä aikanaan luettiin yksi kokonainen vuosi. Monelta meni maku koko kirjaan. Itse roikuin varmaan siinä hilkulla. Jälkeenpäin moni kirja on sitten jättänyt taakseen entisajan tympeydet. Kovin iloinen olen kyllä siitä, että ehdin lukea Kiven Seitsemän veljestä Gallenin kuvitusten kera fraktuuratekstisenä ennen koulun käsittelyjä. Vaikka tämä nyt on katalaa. Ei koulu asioita pilaa. Omana aikanani vaan jotain kirjaa käsiteltiin niin kauan, että syntyi joukko ihmisiä, jotka vihasivat Runebergin Vänrikkejä ym. Mutta kuten sanoin, ei se merkitse välttämättä lopullista kannanottoa asiaan. Hälyttävämpää on, jos opettajakaan ei ole Vänrikkejä lukenut.

Kiitos VeHy ja Marja.

Marjalle: listahan olisi venynyt ympäri ämpäri, jos kirjailijoittain olisi mennyt teoksien valkkaameeseen. Jos olet lukenut ja tykästynyt yhden Margaret Atwoodin, jatkat (useimmin aikajärjestyksestä alkaen). Ollijaloset luin muutaman. Sinuhea en kahta sivua enempää, myin Vammalan kirjapäivillä tiiliskivet - varhaisromaanit ja novellit kyllä.

Meitä lukijoita on moneksi. Itse luen nopeasti - omassa kirjastossa on monta tuhatta, mainitun listan jotkut useammalla kielellä. Uudet saan kirjastossa (Oksanen), harvoin ostan (EinoJuhani, Outi Heiskanen, Tove Jansson). Monesti joku divarikirja odottaa hetkeään lukeakseni (Melville). Kun pitää ehättää muikunostoon, tekee mieli listasta poimia itselleni uudet nimet (huom. vain kirjailijat Marja). Kalevalaa luimme siskon kanssa jo alta kouluikäisinä. Gallen-Kallela ei sitä lumoa kalva. Seitsemän veljestä oli jo lukiossa tuttu - ääneen luettuna olin josta syystä aina Eero. Oliko luettelossa yhtään Haanpäätä?? Kirjailija ajattelee itseänsä ja lukijaa.

Minä vastaan tuohon otsikon ehdollisuuteen: Ei pitäisi.
Oikeastaan mitään kirjoja ei pitäisi lukea. Ei ikuisen elämän lähdettä niistä löydy.
Vieläkin tärkeämpää kuin kirjojen lukeminen on pitää silmänsä ja korvansa auki.

Kirjojen lukeminen on vain yksi viihteen muodoista. Oppikirjoja en tietenkään tässä yhteydessä tarkoita,
niitäkin on jo sivuutettu ja sivutetaan hyvin nopeassa tahdissa lopullisesti.

Monet kirjoja lukevat oivaltavat lukemisestaan asioita, joita eivät muuten oivaltaisi. Kirja on heille
tietysti väylä. Jotkut oivaltavat samat asiat lukemattakin ja iso osa aloitetuista kirjoista tuntuu pölhön
tutulta, koska kirjailijan sanoma on jo hallussa.

Kirjailija ei lopultakaan ole torimummoa erikoisempi tiedon ja oivalluksen välittäjä. Huonoimmat kirjailijat,-
vai käyttäisinkö luonnehdintaa; tylsimmät kirjailijat häviävät vilkkaille torimummoille mennentullen siinä kuinka
ihmisiin vuorovaikutetaan. Oikeastaan noista kahdesta vain torimummo vuorovaikuttaa. Kirjailija tyrkkää asiansa
paperimuodossa ihmisten eteen ja häviää takavasemmalle kritiikin pelossa.

Kaikista maailman kirjoista saattaa vain alle prosentti olla ns. tärkeitä kirjoja. Ja, jos vittuillakseni viittaisin
vakaumukseeni,- tärkeitä kirjoja ei olisi kuin yksi.

Kirjallisuudesta keskustelemisessa on nykyisin runsaasti snobillisia ilmiöitä. Kukaan ei kehtaa olla ikäänkuin asiasta tietämätön,
vaan kirjallisuuden tuntemista jopa teeskennellään.

Ajan henki on outo tuossakin mielessä... Jaa, vauhdilla entterille ettei katumus iske niveliin,,

Harmillisen vähän listalla on nykyrunoutta, runoutta ylipäätään. Mutta tällaisilla listoilla se on kyllä odotuksen mukaista, niin marginaalissa runous aina on. Yksi listalle sopivista voisi olla Saila Susiluodon Siivekkäät ja Hännäkkäät, toinen Kari Aronpuron Cathandu. Nimittäin uutta proosaa listalle oli kyllä muistettu ottaa mukaan, Oksasen Puhdistus esimerkkinä. Totta kai se listalle kuuluukin. Suurimman osan listan kirjoista olen lukenut, mikä oli itsellekin yllätys.

Jospa minä heilauttaisin kohennuskeppiä hieman.

Niin, kyllä minusta sauvakävely on ohittanut kirjojen lukemisen
järkevämpänä ajankäyttönä.Voi ajatella useita asioita,
kerrankin,,,


Mustikanpoiminta.

Kun saappaat jalkaan kiskaiset
ja hinkan kouraan viskaiset.
On marjareissu alussa
niinkuin sadussa.

Mättähältä mättäälle
sormet osuu marjoille.
Eikä pian kupin pohjaa
marjastaja nää.


On mustikanpoiminta,
mukavaa toimintaa,
Voi ajatella useita asioita
kerrankin huolella.

kaksi asiaa tärkeetä
täytyy painaa mieleensä.
Älä raakileita roskaisia
poimi ollenkaan.

Laita kuppi kannolle
jää tilaa kahdel' kädelle.
Vinhemmin ja puhtaammin
käy marjan noukinta.

On mustikanpoiminta,,

Jos vatsassa tuntuu valjulta
on tullut käytyä kaljoilla,
siihen auttaa piirakka
tai soppalusikka,
kunhan on vain mustikka.

Sanat: Raimo Laine

Lähde: Internet

Olen lukenut listalta kahdeksan kirjaa ja katsellut ainakin 24 jonkinlaisina elokuvina ja kuunnellut 3 kuunnelmana. Olen kyllä ajatellut lukea myös Sofi Oksasta ja sen Westön. Ehkä näistä kirjoista voisi laatia lyhennelmän yksiin kansiin ja jakaa sen kaikille maamme kansalaisille?
Aapeli ja Aho siinä listan alussa ovat muuten erinomaisia valintoja!

Minäkin olen lukenut tuosta listasta äkkiä ajateltuna joitain kirjoja, ehkä tuon 8-10
Erilaisina muina versioina olen noista perehtynyt melkeinpä lähes puoleen.
Kaikki ovat nimeltään muistirekisterissä joistain yhteyksistä.

Nimittäin: Tippaakaan en kehu,
vaikka sellainen jehu
on Kalle Aaltonen.
Seuduilta sieltä
pitää surut olla poissa,
Missä vain on Kalle Aaltonen

Sanat: Rafu Ramstedt

Ihmettelen sitä, että joukossa on myös nuortenkirjoja, joita yleensä halveerataan täysin huolta vailla. Halveeraaja on monesti ihminen, joka ei ole lukenut yhtä ainutta nuortenkirjaa tai jos on lukenut niin on lukenut sen iät ajat sitten ja päättänyt myöhemmin, että se kaikki oli pelkkää roskaa. Tove Jansson on ainoana pantu satuja edustamaan, jos asian näin ajattelee.

Käsitän Liisa, mitä tuolla minulle viestit.

Yksi asia on, joka harmittaa. Vankileirien saaristoa en voi lukea, koska sen painomuoto on epäsopiva. Minulle käyvät nykyään melkein vain sidotut kirjat ja kirjasinkoonkin olisi syytä olla jonkinlainen, rivivälien samoin ja marginaalejakin suosin. Kirja, jossa teksti on pientä ja kaikki tuupattu pieneen läjään, on epämiellyttävä ulkoisesti ja minulle kirja, jonka viestiä en enää pysty tavoittamaan.

Nämä olen lukenut:
1. Aapeli: Siunattu hulluus
2. Aho Juhani: Rautatie
7. Beecher-Stowe Harriet: Setä Tuomon tupa
10. Bulgakov Mihail: Saatana saapuu Moskovaan
13. Carpelan Bo: Axel
14. Dickens Charles: Oliver Twist
16. Dostojevski Fjodor: Rikos ja rangaistus
17. Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille
21. Garcia Márquez Gabriel: Sadan vuoden yksinäisyys
23. Grass Günter: Peltirumpu
28. Hotakainen Kari: Juoksuhaudantie
29. Huovinen Veikko: Havukka-ahon ajattelija
32. Hämäläinen Helvi: Säädyllinen murhenäytelmä
33. Härkönen Anna-Leena: Häräntappoase
34. Itkonen Juha: Kohti
36. Jansson Tove: Vaarallinen juhannus
39. Kafka Franz: Oikeusjuttu
40. Kalevala
42. Kianto Ilmari: Punainen viiva
43. Kihlman Christer: Kallis prinssi
45. Kivi Aleksis: Seitsemän veljestä
49. Lehtonen Joel: Putkinotko
50. Lindgren Astrid: Peppi pitkätossu
51. Linna Väinö: Tuntematon sotilas
52. Linna Väinö: Täällä Pohjantähden alla
53. Lundán Reko ja Tina: Viikkoja, kuukausia
57. Meri Veijo: Manillaköysi
60. Miller Henry: Kravun kääntöpiiri
61. Milne A.A.: Nalle Puh
63. Mukka Timo K.: Maa on syntinen laulu
65. Mäkelä Hannu: Mestari
67. Oksanen Sofi: Puhdistus
68. Paasilinna Arto: Onnellinen mies
69. Paavolainen Olavi: Synkkä yksinpuhelu
70. Peltonen Juhani: Elmo
71. Proulx Annie: Lyhyt kantama
79. Saarikoski Pentti: Mitä tapahtuu todella?
80. Saisio Pirkko: Elämänmeno
81. Shakespeare William: Hamlet
87. Steinbeck John: Hiiriä ja ihmisiä
89. Swan Anni: Tottisalmen perillinen
91. Tolkien J.R.R.: Taru sormusten herrasta
92. Tolstoi Leo: Anna Karenina
93. Turkka Jouko: Aiheita
94. Tuuri Antti: Pohjanmaa
95. Twain Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
96. Utrio Kaari: Eevan tyttäret
99. Waltari Mika: Sinuhe egyptiläinen
100. Westö Kjell: Missä kuljimme kerran

Nämä ovat tuttuja filmatisointeina tai teatteriesityksinä:
1. Aapeli: Siunattu hulluus
2. Aho Juhani: Rautatie
4. Austen Jane: Ylpeys ja ennakkoluulo
7. Beecher-Stowe Harriet: Setä Tuomon tupa
9. Bergman Ingmar: Kohtauksia eräästä avioliitosta
10. Bulgakov Mihail: Saatana saapuu Moskovaan
11. Camus Albert: Sivullinen
13. Carpelan Bo: Axel
14. Dickens Charles: Oliver Twist
16. Dostojevski Fjodor: Rikos ja rangaistus
17. Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille
18. Dumas Alexandre: Monte Criston kreivi
21. Garcia Márquez Gabriel: Sadan vuoden yksinäisyys
22. Gogol Nikolai: Kuolleet sielut
23. Grass Günter: Peltirumpu
26. Hemingway Ernest: Kenelle kellot soivat
28. Hotakainen Kari: Juoksuhaudantie
29. Huovinen Veikko: Havukka-ahon ajattelija
32. Hämäläinen Helvi: Säädyllinen murhenäytelmä
33. Härkönen Anna-Leena: Häräntappoase
34. Itkonen Juha: Kohti
36. Jansson Tove: Vaarallinen juhannus
39. Kafka Franz: Oikeusjuttu
40. Kalevala
41. Kauranen Anja: Sonja O. kävi täällä
42. Kianto Ilmari: Punainen viiva
43. Kihlman Christer: Kallis prinssi
45. Kivi Aleksis: Seitsemän veljestä
48. Lander Leena: Käsky
49. Lehtonen Joel: Putkinotko
50. Lindgren Astrid: Peppi pitkätossu
51. Linna Väinö: Tuntematon sotilas
52. Linna Väinö: Täällä Pohjantähden alla
55. Mann Thomas: Taikavuori
57. Meri Veijo: Manillaköysi
63. Mukka Timo K.: Maa on syntinen laulu
67. Oksanen Sofi: Puhdistus
68. Paasilinna Arto: Onnellinen mies
70. Peltonen Juhani: Elmo
80. Saisio Pirkko: Elämänmeno
81. Shakespeare William: Hamlet
83. Salama Hannu: Minä, Olli ja Orvokki
85. Sillanpää F.E.: Nuorena nukkunut
87. Steinbeck John: Hiiriä ja ihmisiä
88. Styron William: Sofien valinta
91. Tolkien J.R.R.: Taru sormusten herrasta
92. Tolstoi Leo: Anna Karenina
94. Tuuri Antti: Pohjanmaa
95. Twain Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
97. Vartio Marja-Liisa: Hänen olivat linnut
99. Waltari Mika: Sinuhe egyptiläinen
100. Westö Kjell: Missä kuljimme kerran

Listassa on tokka kirjailijoita, joiden tuotannosta olen lukenut jonkun muun teoksen. On myös niitä, joiden kohdalla listassa mainittu teos ei mielestäni ole se kaikkein edustavin, ts.kirjailijan tuotannossa olisi tarjolla parempaakin.

Itse heittäisin sadan merkittävimmän opuksen joukkoon laakista kehiin ainakin Halldor Kiljan Laxnessin Salka Valkan, Tuula-Liina Variksen Kilpikonnan ja olkimarsalkan, George Orwellin Eläinten vallankumouksen ja itselleni kovin merkittäväksi kirjaksi herkässä teini-iässä kohonneen ruotsalaisen harvinaisuuden Kaj Attorpsin Ei aikuisillakaan helppoa ole, mä tajusin viime kesänä.

Tämä ei ihan vastaa otsikkoa, vaan tekee mieli heittää kommentti. Olen juuri tehnyt oivan keksinnön: kirjanmerkiksi minulla on ilmaiskortteja ja saksittuja keittiön taskulokerikossa. Olen alkanut sujauttaa kirjoihin - omia lukukelpoisia tai kirjaston saalis - valmiiksi kirjanmerkin, niin ei tarvitse nostaa takamusta kun on aloittanut uuden. Jouduin useiksi päiviksi kodinomaksi, kai kirjastossakin ovat ihmetelleet kun ei näy. Omasta kirjastosta olen käynyt läpi 'lukemattomia', tässä aakkoslista (vuodesta 1918-1998):
Majgull Axelsson: Aprilhäxan
Patricia Duncker: Houreissa Foucault
Anatole France: Jumalat janoavat
Torgny Lindgren: Legendoja (!)
Anaïs Nin: Päiväkirja 1947-1955 (myös muita)
Manuel Scorza: Liikkumaton tanssi
Ernest Thompson Seton: Harmaan karhun elämäntarina
Lassi Sinkkonen: Sumuruisku

Ynnä selattu saksan sanakirjoja ja pieni käännös tehty kierreportaiden asennuksesta.

Uusimpia saan vain kirjastosta sattuman onnesta. Huomaan jopa ostaneeni kaksi Andrei Makista - tykästyin kirjaston kautta. Nyt aion netistä katsoa tekijän ja kirjan nimet Veroparatiiseista ynnä tilata. Ihmetyttää isosti, kun tekijän esittelypakinan jälkeen tuskin kukaan mainitsee asiaa, vaikka taloudellista tilannetta jauhetaan lillukanvarsissa liikkuen samoja toistaen. Yksi haastatelluista kansanedustajista kerran korviini mainitsi asiastta. En tiedä olisiko asia kansainvälisesti rahallisesti katsoen suhteessa iso - ainakin Barak Obama kampanjansa aikana otti asian esille. Mutta tavallisen ihmisen ajattelun kohentamiseksi näkökulma olisi mielestäni tärkeä.

Tämä IS:n lista oli lehtiversiona la 7.3.2009,
josta teksti: "IS listasi sata kirjaa jotka olisi hyvä lukea.
Klassikkojen lisäksi mukana on myös monia suomalaisia nykykirjailijoita."

Laskin listan suomalaisperäiset ja ulkomaalaiset tekijänimistä:
Suomalaisia oli 51 ja ulkomaalaisia 49 sadasta.
Lisäksi oli "lukijoiden 50 suosikkia", joista 11 oli suomalaisten ja 39 ulkomaalaisten.
Nämä listaukset sinäänsä ovat aina myös sitä markkinointia, mutta hyvä kun sain ne.

Varmankin pitäisi jossain välissä lukea Sofi Oksasen viimeisin. Samoin myös hänen ja Imbi Pajun Kaiken takana oli pelko.

Sen verran ainakin olemme velkaa eteläisille veljillemme, että tunnemme heidän lähihistoriansa ja miten virolaiset ne tapahtumat näkivät.

Niin, edes maailmanrunous ei näille luettää-listoille useinkan mahdu (Autio maa, Personae?). Novellistiikka on toinen häviäjä. Kirja-fetisismistä suoraan johtuva vääryys. Asiaan liittyy sekin, että asia- tai tietokirjallisuus pääsee heikosti mukaan jos lainkaan: aivan kuin sepite voisi olla kulttuurillisesti saati sivistyksellisesti arvokkaampaa kuin universaalin ajattelun merkkipaalut Dialogit, Metafysiikka, Tunnustuksia, Mulamadhyamaka-karika (tai Mulamadhyamakakarika, emmätiijämitenääpitääsoomexkään-tää), Prasannapada, Summa theologiae, Metodin esitys, Etiikka, Tutkimus inh. ymmärryksestä, Puhtaan järjen kritiikki! Vihna että harmittaa!

laulu.lintu kirjoitti:Nimittäin uutta proosaa listalle oli kyllä muistettu ottaa mukaan, Oksasen Puhdistus esimerkkinä. Totta kai se listalle kuuluukin.

Eikä kuulu! Jos ihan vakavissaan Täytyy Lukea -listoja tehtäisiin - IS:n lista ei sellainen ole, pikemminkin keskustelun avaus - niin päivänperhot jäisivät väkisin pois: Sesongin Suosituin ja Kauden Arvostetuin saattavat osoittautua ajan hammasta kestämättömiksi. Usein näin käy, joten tuoretta kirjallisuutta ei tämmöisille listoille pidä ottaa.

Tuota IS-listaa en aiemmin uskaltanut katsoa, kun tarkoituksella olin käymässä läpi eräitä vanhoja tuttuja enkä halunnut morkkista tuovaa muistutusta että 'toikin on lukemati'. Jotain olen sieltä lukenut ja moni kirja on semmoinen, jonka olen jo nuorena katsonut, 'ettei tätä ikinä!' 2*Linna, Sinuhe, Sofien valinta - hyi heleveti, mitä jaarittelua!

Lista on jotenkin kierosti epäasiallinen: sieltä puuttuu esim. ameriikkalaisesta kirjallisuudesta Chandlerin, Faulknerin, Hammettin, Hemingwayn, Macdonaldin ja Scott-Fitzgeraldin mestariteokset, siis aivan Maailmakirjallisuuden ydintuotantoa, mutta messissä on sitten jokin puiseva Sofien valinta. E.L. Doctorow ylittää Styronin mennen tullen. Ja Steinbeckin. Rothin Amerikkalainen pastoraali on minustakin hieno, mutta liian tuore tämmöiselle listalle.

Jne. Narinaa maailmassa riittää ;)

Oijoijoi mikä virhe! Quel horreur!

k-meleon kirjoitti:Dialogit, Metafysiikka, Tunnustuksia, Mulamadhyamaka-karika (tai Mulamadhyamakakarika), Prasannapada, Summa theologiae, Metodin esitys, Etiikka, Tutkimus inh. ymmärryksestä, Puhtaan järjen kritiikki!

Jäi kuin vaivaamaan ja tsekkasin jutun: Nagarjuna (joskus vv. 150-250 ja olisin kysyttynä vastannut hänen elänee 100 vuotta aiemmin...) eli tietenkin ennen Augustinusta (354-430) ja Candrakirtiä (n. 600-650), joten alkupään järjestys on: Dialogit, Metafysiikka, Mulamadhyamaka-karika, Tunnustuksia, Prasannapada. - Itse asiassa: muuta ihmisen ei taritsis lukea koskaan!

(Ja ennenkuin joku koiranleuka tarkastaa lukemiseni, niin paljastan nuorena napanneeni Tunnustukset hyllystä ja pienen yrityksen jälkeen survoneeni sen takaisin: luulin sitä kristilliseksi hartauskirjallisuudeksi... Vähän nolottaa, sillä sehän on ihan 1. luokan filsaa, kertovat wiisaammat.)