YLE Radio 1

Ei tarvitse ihmetellä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden konflikteja, jos mielipiteiden tasolla päästään tuollaiseen.

Meillä täällä Töölöössä Runeberginkadulla,,,,,

jotkut pyöräilijät ovat alkaneet ajella ratikkakiskojen välissä,,,,,

Välttyvät täten jalankulkijoiden vihaisilta kommenteilta,,,,,
Vähän huolestuttaa, että miten raitiovaunulle käy, jos tulee konflikti pyöräilijän kanssa,,,,,

Toivoo MaraKatti

Kaupunkipyöräilyssä olisi totisesti opittavaa niin suunnittelijoilla kuin etenkin ajajilla. Köpis on oivallinen paikka ottaa mallia.
Jalkakäytävän vieressä on pyöräilijöiden kaista, sitten mahdollinen ajorata, toinen ajorata vastakkaiseen suuntaan meneville autoille, toinen fillarikaista tähän suuntaan meneville fillaristeille ja vasta sitten jalkakäytävä. Poikkeuksia ilmenee, mutta ne ovat joko fillaristeja, jalankulkijoita tai molempia suosivia.
Meillä on Helsingissä tasan yksi kadunpätkä, jossa tanskalaista ideaa on ehkä hieman aavisteltu, mutta kauas on jääty siitä, miten homman pitäisi skulata. Tämä paikka on tietenkin Bulevardi, jossa ensinnäkin on muutenkin ahtaalla kadulla sallittu sekä yksityisautoilu että pysäköinti ja lisäksi jätetty joukkoliikennepysäkit rakentamatta niin, että bussiin tai spåraan pyrkivä asiakas on jatkuvassa hengenvaarassa tulla fillaristin tai autoilijan töytäisemäksi liikkuessaan sinällään ihan oikein...

Suomessa on kaksi varsinaista asenneongelmaa. Toinen ovat fillaristit, jotka eivät kunnioita jalankulkijoita, toinen jalankulkijat, jotka eivät kunnioita fillaristeja. Erilliselle pyörätielle ei jalankulkijalla ole mitään asiaa, yhtä vähän, kuin on fillaristilla jalkakäytävälle.
No joo, Tanska onkin liian hyvää ollakseen täydellinen. Siellä puhaltaa nimittäin välillä aika navakka tuuli. Joka voi olla myös vastainen...

On pakko liittää tähän ketjuun nyt yksi sinällään tyhjänpäiväinen viestikin. Kun sattui tuo tänä vuonna fillaroimieni kilometrien määrä eilisiltana sivuamaan tälle foorumille vuosien saatossa kirjoittamieni viestien määrän...

Poliisi on jostain syystä viime aikoina kovasti aktivoitunut ja jakaa sakkoja ja huomautuksia joka puolelle. Pyöräilijätkin ovat näköjään päässeet mukaan näihin rikesakkojen keruutalkoisiin.

IltaSanomat: Yli sata pyöräilijää kärysi poliisin ratsiassa

Seitsemäntuhannen kilometrin vuosisaldo tuli täyteen perjantaina, nyt on jokainen lisäkilsa säästä kiinni. Lisäksi Cressu alkaa jo osoittaa reissussa rähjääntymisen merkkejä, eli varmaan pitäisi viedä hänet huoltoon ainakin uusia jarruja, ehkä rataspakkaakin saamaan.
Mutta jos ajatellaan, miten paljon runsaamman maksupolitiikan uhriksi tässä joutuisi, jos vastaavat kilometrimäärät olisi ajettu autolla, niin eipä asiaan liene mitään valituksen sanaa sanottavana. Ja merkittävä säästö on saatu aikaan siinäkin, ettei ole tarvinnut maksaa Helsingin julkisen liikenteen kerrassaan riistoon sortavia lipunhintoja...

Kevätkausi on taas sillä tavoin alkanut, että yhteinen taipaleeni Crescent ST600:n kanssa on saanut jatkoa. Viime syyskauden päätteeksi tehdyt jarru- ja vanneremontit ovat taanneet mukavan alkutaipaleen. Tavoitematkaa on edessä, mutta kilometrimääriä on turha ruveta julkisesti kuuluttelemaan.
Vaan uusi mittari sanoi yhteistyösopimuksen irti jo 120:n kilometrin kohdalla. Eihän tämä nyt näin voi mennä, vai..?

Kare Eskolan "vuotuinen pyöräilysaarna" käsitteli teemaa taas hyvin rapsakalla tavalla:
http://www.yleradio1.fi/musiikki/valile ... 4725.shtml

En minäkään voi sitä ymmärtää, miksi muutenkin kapeille helsinkiläiskaduille sallitaan puoli-ilmainen asukaspysäköinti. Enkä sitä, miksi joukkoliikenne ei nauti sille luonnostaan kuuluvaa etuajo-oikeutta.
Fillaristien ei periaatteessa tarvitse välittää ihan kaikista tämäntyyppisistä epäkohdista. Väärin pysäköidyn auton voi kiertää, ruuhkaan jumittaneen spårajononkin ohittaa. Pyörä kuuluu kadulle, jos pyörätietä ei ole, mutta kadunkin olisi oltava valmis vastaanottamaan pyörä.
Tämän dilemman kanssa haetaan taas lisäkilsoja -joita itselläni on tämän kevään aikana tähän mennessä kertynyt vajaat 900.

Eilen illalla palatessani kotiin polkupyörällä talutin sen kerrostalomme takaa
varasto-ovelle. Piha-alueen ja talon kulmaukseen oli huoltomies Asko Helskyaho
aurannut vajaan metrin lumivallin kun ei ole talveksi poistanut nurmikon
suojalaudoitusta, että mahtuisi lunta laajemmalle työntää.
Aiemmin auraus mahdollistunut kauemmaskin, mutta kun kulmaukseen tehtiin
kesäinen oleskelukehikko edellisvuodeksi sulkeutui konetila.
Viime talvena tilanne oli sama, eikä hallitukselle / isännöitsijälle annettu
toivomus lumitilan laajentamisesta ole tuottanut parannusta asiaan.

Ollaan kuuleman mukaan lisäämässä vain liikkumisestettä aitaamalla
piha-aluettamme verkkoaitauksin kun nyt on ohjeistukseksi kulkumiseen
riittänyt matala lautaus tonttikulmauksessa.
Joillekin ei vapaa kulkeminen kävellenkään ole toiveissa ja kun koirien
ulkoiluttajillekin ulostusohjeita piha-alueen ulkopuolelle annettu niin
miten lienee verkkoaitaaminen asiassa toimivuutta / parannusta tuovan?

Eilen otin sen talokulmauksen lumilapiolla auki ja lisäksi varsto-oven edustat
paremmin kun huoltomies vain osittain oli puhdistanut (usein se osittaisuuskin
jäänyt asukkaiden / itseni suoritettavaksi) sekä ulkopihan pyörätelineiden /
kulkuväylän osalta lumet pois, jotka lapioin parveketilan alla olevaan
pihapäätyyn keskelle em. lumikasan edustalle.

Tänään oli huoltomies tapansa mukaan aurannut lapioimani lumet kasan jatkoksi
talonkulman tukkeeksi ja samalla oli lumilapion poistanut varastotilasta.
Kun lähdin taas liikkeelle pyörälläni oli sen etukumi tyhjä ja venttiilin vierestä
ensimmäistä pinnaa muutama sentti mutkalla taittuneena, joka pumpattaessa
rikkinäinen etukumi tulkintani mukaan liittyy em. kertomaani asiaan kun se
pöyränkumi oli vielä eilen illalla ehjä varastoon jättäessäni.

Huoltomies oli avustajansa kanssa pihalla, joten menin asiaa kysymään häneltä,
miksi oli kulmauksen tukkinut ja lumilapion poistanut sekä mitä tiesi rikkinäisestä
pyöränkumistani jonka kanssa matkaa tein ja hänelle näytin.
Ei ollut kuulemma noin puolen metrin korkuista ja 5 mertrin pituista / metrin levyistä
kummallakin puolella lapioimaani osuutta lumikasaa auratessan huomannutkaan,
eikä siitä lumilapion poistamisesta muuta selitellyt kuin myönsi ottaneensa.
Käänsi asian vaan ihmettelykseen miksi kulmauksen pitäisi auki ollakaan
(em. aitausta ja kulkuestettä piha-alueelle päätettynä asiana tyytyi esittämään).
Polkupyöräni yhteyttä asiassa ei halunnut ensin myöntää ja osuutensa siihen
totisella puheellaan kiisti pitäen sellaista tekoa lapsellisena...
Totesin, ettei minulla ole yliluonnollisia kykyjä tietää ketä teon on suorittanut,
mutta joku paskaperseinen ystävänsä asiaan liittyen sen tulkitsen tehneen.

Olin lähtiessäni entisellä rikkinäisellä lumilapion osalla ottanut malliksi ovenedustan
roskakorin lunta täyteen (muutama löysähkö lapiollinen) kulmauksesta, jotta
huoltomies asiayhteyden ymmärtää ja sen hänelle ilmoitinkin. Mikäli ei sitä murto-osaa
oven edustalta lapioimastani lumesta ole tänään huolto-osuutena tyhjentänyt otan sen
huomenna itse (todeten että huoltotyö talossamme ei pyyntöihini reagoi).

Jätin eilisen klo 16:17 (17:17) kirjoitukseni tulosteen,
joka sopi juuri yhdelle sivulle - talomme ilmoitustaululle eilisen iltana.
Lisäsin silloin siihen myös kynällä nimeni ja: --- Asukkaille tiedoksi ------------------------
Otin roskislumen itse pois tänään klo 20 edellä käyttäen samalla "lapiona" kulmauksessa.

Korjasin tänään ke 29.12. pöyräni ja katsoin mitä vikaa renkaassa oli:
Venttiilin poistaessani pöllähti hieman jotain kellertävää jauhemaista ilmaan venttiilitapista.
Lähes vastakkaisella suunnalla venttiiliä sisäpuolella sisäkumia löytyi vesitestissä valossa yksi
pieni halkeilematon pyöreä reikäkohta, jota ei suoraan pinnallisella silmäyksellä erottanut.
Löysä pinnamutka venttiilin vieressä kiristyi usealla ruuvauksella.
Selvyyttä tähän tapaukseen en tarkemmin osaa antaa, mutta joitakin kuukausia sitten oli
eräs taloyhtiömme hallitusjäsen Kauko Moilanen myöskin itselleni kertonut epäilevänsä
pyöränrenkaansa rikkoontumista jonkun ulkopuolisen toimesta, mutta ei ole jälkeenpäin
asialle mitään selkeää todistetta esittänyt, joten sellaisenaan on kuitenkin välillinen
aiheyhteys itseni kertomaan tulkintaan... Jokin syy kaikkeen on vaikka ei kaikki selviä.

Pyöräilysaldokseni vuonna 2010 tuli 7459 kilometriä. Se on kohtalainen lukema, harmillisen lähellä, mutta kuitenkin riittävän kaukana lähimmästä tasaisen näköisestä eli seitsemästä ja puolesta tonnista.
Rataspakan lisäksi koko ajojärjestelmä meni vaihtoon elokuussa Hiidenmaan reissun jälkeen. Cressu on nyt siis mielenkiintoisella tavalla yhdistelmä uutta ja vanhaa. Lähestyvän 40-vuotistaiteilijajuhlani kunniaksi saatan hommata alkavan ajokauden aikana uuden menopelin, mutta voi käydä niinkin, ettei niin käy.

Helsingin katuverkon tämänhetkinen ala-arvoinen hoito (johtuen isolta osin siitä, että kaupunki on ulkoistanut työt sille, joka ne halvimmalla suorittaa!) takaa fillarin pysymisen kellarissa toistaiseksi.

Kuluvan vuoden ajot ovat pääasiassa kaupunkisektorilta tulleita, vaikka mukana on toki myös pari maaseutuvisiittiä. 1400 kilometriä on tätä taustaa vasten noin puolessatoista kuukaudessa kohtalainen suoritus.
Vaan mistä löytyisivät sellaiset jarrupalat, joita ei ihan heti tarvitse olla säätämässä, saati parin tonnin välein vaihtamassa..?

Onko Helsingissä paikkaa johon voi lahjoittaa kunnostusta vaativia polkupyöriä,,,,,

Minulla on nimittäin 20 vuotta kylmässä autotallissa käyttämättömänä ollut Tunturi 12-waihteinen polkupyörä,,,,,

Voisin lahjoittaa sen jollekin joka on kiinnostunut sen kunnostamisesta omaan käyttöön,,,,,
Tämä ei ole mainos,,,,,
Ai niin,,,,,
Unohtu sanoa että siinä on puhkeamattomat renkaat,,,,,
Sopii siis myös Espoon sisäiseen liikenteeseen,,,,,


Toivoo MaraKatti

MaraKatti kirjoitti: Unohtu sanoa että siinä on puhkeamattomat renkaat,,,,,

Ei siis puhkea kummi vaikka kyyti olisi tavallista rivakampaa?

MaraKatti kirjoitti:Onko Helsingissä paikkaa johon voi lahjoittaa kunnostusta vaativia polkupyöriä,,

Ruohonjuuresta kannattaa ainakin kysyä, jos eivät itse sitä kokoamiensa fillarien varaosiksi tarvitse tai voi käyttää, tietävät ainakin, mihin voi viedä.