YLE Radio 1

Tervehdin hyvällä mielellä tätä paluuta dynamiikkaan. Laatulähetystä

Olin itse Ylen äänitarkkailijakurssilla (TK-52) 90-luvun alussa ja kävin henkilökohtaisesti "kurssilaisena" puhuttelemassa Radion silloista käyttöpäällikköä aiheesta "Kompressiointi Ylen 1 kanavalla". Sitä alettiin silloin kokeilla ja kekeilusta tuli pysyvä käytäntö. Olin tosi pettynyt että siihen silloin mentiin. Parhaillakin lähetysprosessorilaitteilla (komressoreilla) suorista lähetyksistä katosi syvyys, vaikuttavuus, paras tilan tuntu ... ja forte paikat ovat kuulostaneet erittäin litistyneiltä. Mutta eipä minun sanani paljon painanut siinä keskustelussa jossa Radion käyttöpäälikkö oli itse autoradiossaan kuullut kuinka paljon paremmalta lähetys kuullosti lähetysprosessorin läpi. Sairasta.

Itse Suomen radion äänenlaadun historia on ollut synkkää kertomaa siitä saakka kun paikallisradiot aloittivat toimintansa Suomessa. Siinä missä paikallisradioille ei annettu lupamenettelyissä riittäviä lähetystehoja he joutuivat kilpailemaan alunperin nostamalla kompressiosuhteella voimakkuuden tunnetta lähetyksessään. Että kohina ja häiriöt olisivat peittyneet. Ylessä tämä tietysti johti suurimman ja mahtavimman aseman menettämisen pelossa samanlaisiin äänipuoskarointeihin. Surullista. Sama kopiontikulttuuri sai tietysti vielä surullisempia ohjelmasisällöllisiä seuraamuksia...ja hyvin pitkälti Yleisradio en edelleen Yle Radio 1:stä lukuunottamatta samalla tiellä. Podcastit ovat elvyttänyt uudestaan minunlaistani yleisöryhmää, jotka käyvät hakemassa kiireiltään pienellä viiveellä kiinnostavia ohjelmia täältä netistä. Mm. konsertit ovat sellaista ohjelmaa.

Olen tosi iloinen että konsertteja voi nyt kuunnella netistä ja että dynamiikan annetaan palata. Ehkäpä koko Yle Radio 1 lähetyksen voisi ajaa laatuasetuksilla netissä ulos.

Maailma ei mene pelkästään huonoon suuntaan ?

Täytyy varmaan panna kolvi kuumksi ja tinata johto tietokoneelta kunnon stereoihin.

Kiitos hienosta palvelusta. Olisi kuitenkin käyttäjäystävällisempää jos ohjelma lähetettäisiin wma:n sijaan mp3-muotoisena. Ainakaan Applen iTunes-ohjelma, jolla muita nettiradioita kuuntelen (esim Radio Helsinki), ei wma-muotoista virtaa hyväksy.

Omistan Squeezebox-verkkomusiikkisoittimen, ja suureksi tyytyväisyydekseni voin kuunnella Ylen radiokanavia myös sillä. Squeezeboxissa on valmius kuunnella nettiradioita ympäri maailman mm. RadioTime-palvelun kautta. Myös Ylen kanavat on listattu RadioTimessä.

Jostakin syystä Yle Radio 1 ja Yle Radio Suomi ei toisinaan toimi tuon palvelun kautta, vaikka samaan aikaan esim. Ylen Klassinen ja Yle Puhe toimii. Mistähän se johtuu? Olenkyllä onnistunut kiertämään tuon ongelman käyttämällä suoraan http://yle.fi/livestream/yler1hifi.asx ja http://yle.fi/livestream/radiosuomi.asx osoitteita Squeezeboxissa.

Olen myös huomannut että jotkut ulkomaiset nettiradiot kykenevät lähettämään metatietona soitettavan kappaleen tai radio-ohjelman nimen. Squeezebox osaa näyttää tuon ruudulla. En tiedä liittyykö tuon tekniikan käyttö RadioTime-palveluun vai toimisiko se vaikka ottaisi yhteyden suoraan nettiradion lähdeosoitteeseen.

Olisiko mitenkään mahdollista että Ylen nettiradiot alkaisivat vastaavasti lähettämään tietoa esim. soitettavasta kappaleesta? Se tarjoaa mielestäni hyvää lisäarvoa kuuntelukokemukseen.

Joka tapauksessa, suuret kiitokset Ylen nettiradiotarjonnasta! Esim. Yle Radio 1:sen kuunteleminen digitaalisena kotistereoista olohuoneessa on laadultaan paljon parempi kuin analoginen lähetys. Ja erityismaininta tietysti Ylen Klassisesta, jonka striimi on 192 kbps. Ei tietysti haittaisi jos Yle Radio 1 päivittäisi myös 192 kilobittiin.

Änenlaatujen vertaamin on hiukan vaikeaa, koska korkeampi laatu kuuluu paljon hiljaisempana kuin nyt käytössä oleva ääni. Äänen voimakkuuta säätelemällä voi kyllä vertailua tehdä. Kannatan lämpimästi korkeamman äänenlaadun käyttöön ottoa. Ääni on täyteläisempi kuin nykyisin käytetty äänentoisto - vähemmän teknisen kuuloinen. Ehkä tämä rupeaa olemaan sitä, mitä analogisten äänilevyjen kuuntelijat arvostat äänityksissään. Olettaisin, että pitkäaikaisessa kuunteluussa kuuntelu on vähemmän väsyttävää kuin nykyistä, kuten ilmaisin, hiukan teknisen kuuloinen ääni.

hmaki kirjoitti:Yle Radio 1:sen kuunteleminen digitaalisena kotistereoista olohuoneessa on laadultaan paljon parempi kuin analoginen lähetys. Ja erityismaininta tietysti Ylen Klassisesta, jonka striimi on 192 kbps. Ei tietysti haittaisi jos Yle Radio 1 päivittäisi myös 192 kilobittiin. ;-)

No Ykkösen striimi on tosiasiassa parempi kuin tikipokstriimi Klassinen, joka sihahteli ja metallisen terävästi kävi korvaan kun jokin vuosi sitten viimeksi kokeilin. Tod.näk. tikipoksin huonon teknologian syytä? Jos Yköstriimi olisi huonompi kuin Klassinen, niin se olisi tosiaankin selvästi huonompi kuin hyvällä stereosetillä kuunneltuna. - Kun esim. kuuntelin Salosen johtamaa Ankkahallin avajaiskonserttia vuosi pari sitten, kotistereoilla, niin saundi ja äänikuva olivat Korkeaa Luokkaa ja signaali häiriötön. Noin on ollut niin kauan kuin signaalin siirrot on hoidettu tikinä ja korkeilla nopeuksilla; 1970-luvun lähetykset USA:sta olivat häiriöisiä, kun dikitekniikka ei ollut vielä siirtokäytössä.

VLC antoi tämmöiset Yköstiedot:

Codec details:
- Koodekki: wma2
- Näytteenottotaajuus: 44100 Hz, 16 bit
- Bittinopeus: 256 kt/s

VLC:n tarjoaman toisen tiedon mukaan striimi on 128+256kbps, 44kHz. Tuossa kannattaa huomata, että kilobitti (kb) ja kilotavu (kt) eivät ole sama asia, vaan tavu on 8 bittiä, muistelen. VeHy kertoo lisää. Minä en saa tuota laskutoimitusta natsaamaan, mutta se nyt ei ole mikään yllätys.

Joten voidaan turvallisesti katsoa Yköstriimin olevan aika hyvän.

k-meleon kirjoitti:...kannattaa huomata, että kilobitti (kb) ja kilotavu (kt) eivät ole sama asia, vaan tavu on 8 bittiä, muistelen. VeHy kertoo lisää. Minä en saa tuota laskutoimitusta natsaamaan, mutta se nyt ei ole mikään yllätys.

Jaha, mitenkäs tuohon nyt sanansa asettelisi kun olen teräsrakenneinsinööri, joka vaan suistui niin pahasti raiteiltaan jo uransa alussa, että joutui it-hommiin.
Joka tapauksessa, kun ihmisellä on kymmenen sormea, niin ihminen luonnostaan ajattelee kymmen(sormi)järjestelemällä. Kun näitä kymmenen sormen käsiä kootaan riittävästi yhteen, niin meillä on tuhat sormea. Siis yksi kilosormi.

Tietokone taas laskee sormien sijasta biteillä. Yhdellä bitillä voi olla kaksi tilaa, joita merkitään nolallla ja ykkösellä. Kun otetaan kaksi bittiä, niin niillä voi olla yhdessä yhteensä neljä erilaista tilaa. Tästä voi tehdä emppirisiä kokeita vaikkapa kahdella pöydälle vierekkäin asetetulla lusikalla, kun katsoo kuinka moneen eri yhdistelmään ne voi asettaa. Sitten kun otetaan viereen kolmas lusikka, niin erilaisia yhdistelmiä on jo kahdeksan. Kun lusikoita on pöydällä yhteensä kahdeksan, niin erilaisia yhdistelmiä on 1024 ja se vastaa siis yhtä kilobittiä. Kokeile, jos et usko. Ero ei siis ole suuri, mutta kun ostetaan gigojen tai terojen suuruisia muistilaitteita, niin siinä erolla on jo merkitystä.

Tämä oli sitten ihan omatekemä selitys, jämptimpää kaipaavat voivat lukea vaikka Wikipediasta, miten Binäärilukujärjestelmä toimii.

VeHy kirjoitti: Sitten kun otetaan viereen kolmas lusikka, niin erilaisia yhdistelmiä on jo kahdeksan. Kun lusikoita on pöydällä yhteensä kahdeksan, niin erilaisia yhdistelmiä on 1024 ja se vastaa siis yhtä kilobittiä. Kokeile, jos et usko. Ero ei siis ole suuri, mutta kun ostetaan gigojen tai terojen suuruisia muistilaitteita, niin siinä erolla on jo merkitystä.

Tulikohan laskettua oikein?

Mikäli et jaksa laskea, niin tuolta voit luntata:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kahden_potenssit

Voi anteeks kauhiast! Ei ollut tarkoitus saada teitä riitelemään!

Osaan kyllä päässälaskun, kiitoksiahyvinpaljon. Tarkoittamani laskuongelma koski sitä, että VLC antaa kaksi samaa striimiä koskevaa eri tietoa: yhtäällä on "bittinopeus 256 kt/s", toisaalla sanotaan striimin olevan "128+256kbps". Tuota en tajua, koska 384 kbps ja 256 ktps eivät ole sama: 8x256=2048 mikä on yli viisi kertaa enemmän kuin 384. Vai olisiko pitänyt ensin muuntaa luvut pelkiksi biteiksi ja tavuiksi? Ei taida muuttaa asiaa.

Anteeks ny kauhian paljo munki pualest! Kun kisojen katselusta väsyneenä aamuyöllä alkaa kirjoitella hankalasta vaikkakin selvästä asiasta ja yrittää samalla seurata jääkiekko-ottelua, niin menevät joskus selvätkin asiat keskenään sekaisin. Sekoitin pari asiaa väärällä tavalla toisiinsa joten pyyhkikää kirjoitukseni muististanne. Sinne bittien taivaaseen.

k-meleon kirjoitti:Voi anteeks kauhiast! Ei ollut tarkoitus saada teitä riitelemään!

Osaan kyllä päässälaskun, kiitoksiahyvinpaljon. Tarkoittamani laskuongelma koski sitä, että VLC antaa kaksi samaa striimiä koskevaa eri tietoa: yhtäällä on "bittinopeus 256 kt/s", toisaalla sanotaan striimin olevan "128+256kbps". Tuota en tajua, koska 384 kbps ja 256 ktps eivät ole sama: 8x256=2048 mikä on yli viisi kertaa enemmän kuin 384. Vai olisiko pitänyt ensin muuntaa luvut pelkiksi biteiksi ja tavuiksi? Ei taida muuttaa asiaa.

Bittinopeus ilmaistaan tietoliikennetekniikassa aina bittiä per sekunti, bit/s, silti esimerkiksi Windowsin Mediaplayer puhuu tavuista tai kilotavuista per sekunti, joka on mielestäni huono tapa ilmaista nopeus. Epäilen tuossa sinun tapauksessasi VLC:n ilmaisevan nopeuden virheellisesti kilotavuina sekuntia kohden, kun pitäisi olla kilobittejä sekunnissa. Ei tuosta muuten saa mitään järkeä. Ellei sitten 256 kt/s, joka tekee 2 Mbit/s tarkoittaisi videon sreamin nopeutta, jos tuossa on sellainen kyseessä. Joka tapauksessa 2Mbit/s äänen koodaamiseen ei voi olla oikea, koska normaali lineaarinen häviötön koodauskin menee vähemmällä, esim. CD:n 44,1 kHz x 16 bit = n. 700 kbit/s

Sorry etten kerennyt heti vastaamaan, enkä sitten meinannut enää muistaa...

Dirac kirjoitti:Bittinopeus ilmaistaan tietoliikennetekniikassa aina bittiä per sekunti, bit/s, silti esimerkiksi Windowsin Mediaplayer puhuu tavuista tai kilotavuista per sekunti, joka on mielestäni huono tapa ilmaista nopeus. Epäilen tuossa sinun tapauksessasi VLC:n ilmaisevan nopeuden virheellisesti kilotavuina sekuntia kohden, kun pitäisi olla kilobittejä sekunnissa. Ei tuosta muuten saa mitään järkeä. Ellei sitten 256 kt/s, joka tekee 2 Mbit/s tarkoittaisi videon sreamin nopeutta, jos tuossa on sellainen kyseessä. Joka tapauksessa 2Mbit/s äänen koodaamiseen ei voi olla oikea, koska normaali lineaarinen häviötön koodauskin menee vähemmällä, esim. CD:n 44,1 kHz x 16 bit = n. 700 kbit/s

Tuo redbook-viittaus oli hyvä! Olin tyystin unohtanut koko asian. Jos olisi tajunnut palauttaa sen muistista, niin en olis suotta VeHyä ja Vieraampaa saanut kinaamaan. Minäkin ajattelin, että väärin käännetty ("kt/s"), mutta tuumin sitten, että asia olisi korjattu jo aikapäivää sitten. Ei vaan ole. Se pani ihmettelemään... Mutta olet oikeassa: siitä tuossa on oltava kyse. Muuten siihen ei saa tolkkua.

Dirac kirjoitti:Bittinopeus ilmaistaan tietoliikennetekniikassa aina bittiä per sekunti, bit/s, silti esimerkiksi Windowsin Mediaplayer puhuu tavuista tai kilotavuista per sekunti, joka on mielestäni huono tapa ilmaista nopeus. Epäilen tuossa sinun tapauksessasi VLC:n ilmaisevan nopeuden virheellisesti

Tarkoittaako tuo, että tietoliikennetekniikan bit/s (bps?) on datasiirron määrän per sekunti ilmaisutapa käsiteltäessä siirtoa tietokoneelta toiselle? Koskeeko se myös yksittäisen työaseman tai kotipc:n sisäistä datasiirtoa, esimerkiksi kiintolevyltä? Miten tämä on suhteessa niihin puheisiin, joissa käsitellään ns. pakatun audiosignaalin äänenlaatua?

k-meleon kirjoitti:VLC:n tarjoaman toisen tiedon mukaan striimi on 128+256kbps, 44kHz.

Mitä tuo tarkoittaa? Mikseivät sano suoraan, että "striimi" on 384 kbps? Ovatko nuo kaksi lukua yhteenlaskettavissa? Vai tarkoittaako ilmaisu, että kuultava signaali koostuu kahdesta komponentista, joiden bittimääriä ei saa laskea yhteen? (Siis hieman kuin vanhaan ula-lähetykseen liittyi jokin avustava tekijä, kantoaalto tai jokin. En muista enää. Jokin stereolähetyksen asia se oli. Saattoi aiheuttaa häiriöitä lähetykseen, joten radioissa, viritinvahvistimissa oli filtteri, jolla sitä pyrittiin suodattamaan se tai sen vaikutukset kuultavasta signaalista pois. Anteeksi, meni hieman sekavaksi.)

Kiitos!

Nimi-Erkki Kritiikki kirjoitti:

Dirac kirjoitti:Bittinopeus ilmaistaan tietoliikennetekniikassa aina bittiä per sekunti, bit/s, silti esimerkiksi Windowsin Mediaplayer puhuu tavuista tai kilotavuista per sekunti, joka on mielestäni huono tapa ilmaista nopeus. Epäilen tuossa sinun tapauksessasi VLC:n ilmaisevan nopeuden virheellisesti

Tarkoittaako tuo, että tietoliikennetekniikan bit/s (bps?) on datasiirron määrän per sekunti ilmaisutapa käsiteltäessä siirtoa tietokoneelta toiselle? Koskeeko se myös yksittäisen työaseman tai kotipc:n sisäistä datasiirtoa, esimerkiksi kiintolevyltä? Miten tämä on suhteessa niihin puheisiin, joissa käsitellään ns. pakatun audiosignaalin äänenlaatua?

Bit/s käytetään sarjamuotoisen datan siirron yksikkönä, jollaisena tieto kulkee yleensä verkoissa tai tietokoneiden välillä. Tietokoneen sisäisessä maailmassa kommunikointi on yleensä rinnakkaista ja silloin voidaan ajatella käsitettä tavuja per sekunti, jos halutaan. En ymmärrä kysymyksen viimeistä osaa. Pakattu tai pakkaamaton data siirtyy samalla tavalla, mitä paremmin pakattu ja tehokkaampi koodaus, sitä vähemmällä bittimäärällä. Koska tavu vastaa yleensä kahdeksaa bittiä, täytyy esim. Windows Mediaplayerin ilmoittama bittinopeus, kun se on tavuina sekunnissa, kertoa kahdeksalla, jotta se vastaisi paremmin ymmärrettävää bittiä per sekunti.

Nimi-Erkki Kritiikki kirjoitti:

k-meleon kirjoitti:VLC:n tarjoaman toisen tiedon mukaan striimi on 128+256kbps, 44kHz.

Mitä tuo tarkoittaa? Mikseivät sano suoraan, että "striimi" on 384 kbps? Ovatko nuo kaksi lukua yhteenlaskettavissa? Vai tarkoittaako ilmaisu, että kuultava signaali koostuu kahdesta komponentista, joiden bittimääriä ei saa laskea yhteen? (Siis hieman kuin vanhaan ula-lähetykseen liittyi jokin avustava tekijä, kantoaalto tai jokin. En muista enää. Jokin stereolähetyksen asia se oli. Saattoi aiheuttaa häiriöitä lähetykseen, joten radioissa, viritinvahvistimissa oli filtteri, jolla sitä pyrittiin suodattamaan se tai sen vaikutukset kuultavasta signaalista pois. Anteeksi, meni hieman sekavaksi.)

Kiitos!

En minäkään ymmärrä miksi tuo on noin ilmaistu. Tuossa on kyseessä selvästi kaksi eri nopeudella kulkevaa striimiä, jotka ovat ilmeisesti erilliset, esimerkiksi toinen on vähemmän häviöllisesti pakattu tai toisessa on joku muu informaatio tai kanava. Vanhoihin Ula-lähetyksiin tuota ei voi rinnastaa, niissä oli kyseessä stereolähetyksen 19 kHz apukantoaalto eli ns. pilotsignaali, jolla kanavien erotussignaali lähetettiin vaihemoduloituna. Apukantoaalto suodatetaan pois ennen kuunteluvaihetta.