YLE Radio 1

Ykkösaamussa vieraina ke 14.3. eduskuntaan pyrkiviä diakoniatyön asiantuntijoita. Köyhyydestä ja vanhuudesta keskustelemassa Tampereen seurakuntien diakoniajohtaja Matti Helin (Kesk.), Helsingin Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyön johtaja Ilkka Kantola (Sd.) sekä HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen (Kok.).

Mitä te haluaisitte kysyä ehdokkailta köyhyydestä ja vanhuudesta? Mihin kysymyksiin kaipaatte vastauksia?
Käytän mahdollisuuksien mukaan kysymyksiänne materiaalina huomisessa keskustelussa. Pistäkää kysymyksiä siis tulemaan tälle palstalle, käyn ne läpi ennen lähetyksen alkua.

Kiitos jo etukäteen yhteistyöstä!

Juuri hiljan viestitettiin kirkon edustajan kautta konkreettisesta avusta köyhille siihen tapaan, että kirkon pitäisi päästä varsinaiseen sanan julistukseen. Olen käsittänyt arkipäivän avun olevan aivan oleellista sanan julistusta vaikkei sanaakaan siinä vaihdettaisi.

Onko kirkon diakoniatyön ja kunnallisen sosiaalityön välillä mitään yhteyttä. Kunnallisella puolella on siirrytty kodinhoitajan perustyöstä eräänlaisiin tarkistuskäynteihin ja varsinainen konkreettinen apu, jota moni vanhempi ihminen esim. kaipaa, on siirretty maksullisiin palveluihin. Muutos on ollut sen verran nopea, että sitä on asiakaskunnan ollut paikoin vaikea ymmärtää. Näin olen tuttavapiirissäni asian muistiini kirjannut. Mitä mieltä kirkon työntekijät ovat tästä asiasta. Kentällä ovat varmaan kyseiseen muutoksen ja sen vaikutuksiin usein törmänneet.

Onko kirkolla minkäänlaisia resursseja, siis henkilökuntaa, käydä tapaamassa yksinäisiä vanhuksia heidän kotonaan? Muistan, että mummoni 1960-luvulla kovasti kaipasi jotakuta, joka laulaisi hänen kanssaan virsiä ja juttelisi hengellisistä asioista. Äitini sitä toki teki ja me lapsenlapset ihan mielellämme laulelimme, mutta mummo olisi kaivannut erityisesti seurakunnan väkeä. Silloin heitä ei ollut kotikäynteihin. Onkohan nytkään?

Niin, edellä oleva kysymykseni ei suoranaisesti liity eduskunnan päätettäviin kysymyksiin. Mutta yksityisten palveluyrittäjien ja kunnallisen palvelun lisäksi kirkko voi tehdä monenlaista tärkeää työtä, jotta vanhuksilla olisi mielekäs vanhuus. Sirkka-Liisa Kivelä totesi tänä aamuna, että vaikka selvityksiä on tehty ja vanhusten tarpeet tiedetään, vain hyvin vähän on saastu aikaan. Mielenterveystyössä kirkko voisi olla mukana ymmärtääkseni enemmän kuin nyt on. Vanhusten masennus on kasvava ongelma.

Kiitos kysymyksistänne!

Kysymysten vastaukset löytyvät äänimuodossa
osoitteesta http://www.yleradio1.fi/yhteiskunta/id253.shtml