YLE Radio 1

Ei Aallon arkkitehtuurissa vikaa ole. Vaan eihän ole Aaltoa Roissa kuin nimeksi. Jos sakemannit olisivat jättäneet Rovaniemen polttamatta, kaupungin keskusta olisi aivan varmaasti kauniimpi kuin nykyisin. Tai sitten olisivat itse polttaneet, kuten Oulussa on tehty.

Ylen ykösen kuuntelijain äänestys kulttuuripääkaupunniksi vuonna 2OII on päättynyt. Ääniä saivat:

Mänttä 1
Oulu 1
Tampere 1

Raatin täytyy miettiä millä keinon voittaja nyt valitaan.

Koska muiden ehdokkaiden kohdalla on päädytty tasapeliin, raati -tämän keskustelufoorumin antamien asiantuntijalausuntojen nojalla- on päätynyt yksimielisesti suosittelemaan Turun valintaa.

Tapahtumien painopiste voitaisiin sijoittaa Pläkkikaupunkiin, siihen Turun ja Raision kaupunkien väliseen saranaan, eikä siitä ole pitkä matka Naantaliinkaan.

Vaan mikä on kaikkien hakijoitten välinen maantieteellinen keskipiste? Turku, Tampere, Jyväskylä, Lahti, Mänttä, Oulu sekä Rovaniemi... Ettei vain olisia Tuuri?

Puliukko kirjoitti:...Ettei vain olisia Tuuri?

Puli-Tuuri?

Vielä ehtii käydä äänestämässä kulttuuripääkaupunkia:
http://www.eurooppalainensuomi.fi/kultt ... index.html

Radion Kulttuuriuutiset on viime aikoina ottanut mielenkiintoisella tavalla kantaa kulttuuripääkaupunkihankkeisiin. Niitä on arvioitu niin bisneksen kuin liikuntarajoitteistenkin näkökulmista. Ohjelmasisältö lienee kuitenkin se olennaisin teema.
Ainakin minusta vaikuttaa siltä, että hakemuksia on kolmenlaisia. Tulkoot linkitettyä tähän kaikki, kukin omassa "sarjoituksessaan"...

Isojen kaupunkien ehdottomasti vain voittoon tähtäävät:
http://www.oulu11.fi/
http://www.tampere.fi/2011/
http://www.turku2011.fi/

Keskikokoisten kaupunkien lähinnä omia kulttuuriresursseja kartoittavat:
http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/paakaupunki/
http://www.lahti2011.fi/
http://www.rovaniemi2011.fi/

Ja sitten tämä omalaatuinen pieni timantti:
http://www.mantta2011.fi/

On selvää, ettei Mänttä voita tätä skabaa, mutta se ei estä sitä viettämästä omintakeista kulttuurivuotta 2011 täydellä höökillä. Mäntän tapauksessa lienee jopa sellainen mahdollisuus, että asetutaan yhteistyöhön kulttuuripääkaupungiksi valittavan kaupungin kanssa ja luodaan synergiaetuja puolin ja toisin hyödyntävä verkko. Mäntän hakemus on ehdottomasti piristysruiske kisassa ja lisäksi osoitus omanarvontunnosta, joka tällä yhdellä Suomen viimeisistä feodaaliyhteisöistä on noussut Serlachiuksen imperiumin laantumisen myötä.

Turku on saanut eniten ääniä Eurooppalainen Suomi -järjestön tekemässä yleisöäänestyksessä, jossa kysyttiin suosikkia Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011. Äänestykseen osallistuneista liki 5 000 henkilöstä 29 prosenttia eli lähes joka kolmas kannatti Turkua.
Valintaa perusteltiin muun muassa kaupungin historiallisuudella, vilkkaalla kulttuurielämällä sekä sijainnilla kauniin saariston ja Aurajoen äärellä.

Tampere keräsi äänistä 18 prosenttia, mutta ero kolmanneksi tulleeseen Rovaniemeen oli vain 30 ääntä. Tamperetta kiiteltiin kauniista järvimaisemista, hienosti säilytetystä tehdasmiljööstä ja innovatiivisista museoista.
Rovaniemeä kannatettiin sen pohjoisen sijainnin sekä arktisen eksotiikan vuoksi. Lordin lisäksi myös joulupukki, saamelaisuus ja Alvar Aallon arkkitehtuuri toivat kaupungille ääniä.

Oulu sai 11 prosenttia äänistä, Jyväskylä 8 sekä Lahti ja Mänttä 7 prosenttia.(STT)
Kyllä kansa tietää, mikä on paras vaihtoehto. Toivottavasti päätöksen tekevä tahokin sen lopulta tajuaa...
Jos ajatellaan kaikkia niitä mahdollisuuksia, mitä kulttuuripääkaupunkiviuoteen voidaan sisällyttää, on todellisia ehdokkaita vain kaksi, vanhat kiistakumppanit Turku ja Tampere. Lordi-huuma kun on pohjoisessa vuoteen 2011 mennessä jo sen verran laantunut, ettei sen varaan enää varsinaisia juhlavuosia rakenneta ja voi olla, että Oulun seudullakin alkaa vaikuttaa IT-alan suhdanneherkkyys.

Mutta Turku on suomalaisen kulttuurin kehto. Auran rantamilta lähti onni maahan ihanaan, lauletaan maakuntalaulussakin ja ihan syystä...

moxu kirjoitti:Mutta Turku on suomalaisen kulttuurin kehto. Auran rantamilta lähti onni maahan ihanaan, lauletaan maakuntalaulussakin ja ihan syystä...

Tätä en ihan heti usko. Turun kehdossa nukkuu tukholmalainen vauva.

Mutta sen kyllä hyväksyn mukisematta, että uuden kulttuurin koeputki se voisi olla.

Ja niinhän tässä kävi, kuten odotettavissa olikin. Auran rantamille kulttuuripääkaupungin arvonimi menee, ellei ihan ihmeitä tapahdu.

Kaikki Suomeen tullut ulkomainen hapatus on aina ensin testattu Turussa, joka onkin Suomen eurooppalaisin kaupunki. Mikä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö sen eurooppalaisessa charmissakin olisi vielä parantamisen varaa. Mikä voisi hyvin toteutua esim.juuri kulttuuripääkaupungin arvolla ja nimellä...

moxu kirjoitti:Kaikki Suomeen tullut ulkomainen hapatus on aina ensin testattu Turussa - -

Vaan ei tällä kertaa.

Tuota noin, teit kokonaista kaupunkia koskevan päätelmän junanikkunanäkymän pohjalta?

puuhaaja kirjoitti:

k-meleon kirjoitti:

Mustavaris kirjoitti:Muuten olisin äänestänyt Rovaniemeä, joka on saksalaisten ansiosta eräs maailman rumimpia kaupunkeja.

Minä luulin, että ansio lankeaa Alvar Aallolle ja muille suomalaisille arkkitehtaille.

Olen kerran käynyt tuossa kaupungissa – tai oikeammin nähnyt sen ratapihan syrjäisimään kolkan, kun härkävaunu vei pohjoiseen. Toisin kuin lainatut, minä viihdyn Aallon arkkitehtuurissa.

Ei ollut kyse epäviihtymisestä, vaan Rovaniemen kaupunkikuvan ansioista. Jos Aalto teki/piirsi kaupungille asemakaavan (ja kokonaisen kaupunginosan?) niin häntä on jonkinverran kiittäminen, piti tuloksesta tai ei. Kun en ole Rovaniemellä tarponut, niin en Rovaniemeä sen kummemin arvioi. Kuvien perusteella se olisi kiinnostava tuttavuus.

Olen pikemminkin Aalto-fani kuin vihollinen, jos tällä on merkitystä. Ongelma: modernistinen kuten funktionalistinen arkkitehtuuri on usein pahasti ristiriidassa ympäristönsä kanssa silloin, kun mod. rakennus istutetaan trad. (pre-mod.) ympäristöön. Näinhän ne sanovat. Aalto on suotta saanut huonoa nimeä.

Vaan käykääpä Seinäjoella, jos Rovaniemelle on liian pitkä matka; 'Aalto-keskus' on aikamoinen kokemus. Yllättyy, kun paikan päällä huomaa Aallon rakennusten ns. inhimillisen mittakaavan ja koko keskuksen sommittelun rytmiikan ja tilantunnun. Juuri pikkukaupungeissa Aallon arkkitehtuuri nousee parhaiten esiin. Suuremmissa kaupungeissa ne hukkuvat, hm, massaan. Kulttuuritalo ei huku, kiitos saliosan, kuten ei huku Enso-palatsikaan, josta on ollut puhe toisessa ketjussa. Ne ovatkin momumentteja kuten eritoten Finlandia-talo.

Jos Seinäjokikin on liian kaukana, niin käväiskää Jyväskylässä. Siellä on kävelymatkan päässä toisistaan useita rakennuksia (istuvat hyvin historiattomaan kaupunkiin) ja yliopiston Seminaarinmäen "kampus", jossa voi ihmetellä vanhan ja modernin yhteensopimista. Säynätsalon kunnantalo on ehdoton must ja matkalla sitä katsomaan voi ihastella Muuratsalon taloa. Aaalto-museossa on tietenkin kootusti Aalto-infoa (heinäkuun lopulla on sopivasti 10. Aalto-symposium "Less and More").

Hieman innostuin, sorry sivupolku!

Piti muistuttamani vanhasta vitsistä. Kulttuuri(pää)kaupunki-ideaa oli aikoinaan viety niin pitkälle, että päädyttiin kyselemään joiltakin eurokaupungeilta, josko asia kiinnostaisi. Tuolloisen Länsi-Berliinin vastaus oli hyvä: Me olemme kulttuuripääkaupunki joka vuosi! Siinä se pieni ero oikeiden kulttuuripääkaupunkien ja "kulttuuripääkaupunkien" välillä.

Luulen tykkääväni ajatuksesta, että Turku on suomalainen "kulttuuripääkaupunki". Se on Suomen Turku. Se ei ole Suomen "Manse", "Chicago" eikä "Suomen Ateena" vaan Suomen Turku. Ilman lainausmerkkejä. Tämmöisiä ihmeitä on Suomessa ollut tasan kaksi: Turku ja Viipuri.

Ulkomaiden hapatuksia on Suomessa maisteltu liki jokaisessa satamakaupungissa. Monet "Ameriikan ihmeet" otettiin käyttöön etenkin Helsingissä ja Viipurissa, siis ennen kuin unelias ja konservatiivinen ex-pääkaupunki halusi niihin tutustua. Merimiehiä oli kiittäminen muustakin kuin taudeista.

Tämänpäiväisessä HS:ssa oli Suna Vuoren kirjoittama artikkeli Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen kaupungin poikkitaiteellisemmissa piireissä herättämistä tuntemuksista. Jutussa kerrottiin tosiaan jotain olennaista siitä, mikä Turun ilmapiirissä vallitsee. On tietyt tahot, joiden on päästävä pätemään ja joille tämä kulttuuripääkaupunkiarvokin on oman egon nostokampanja. Se on sääli, sillä Turku on oikeasti ansainnut kulttuuripääkaupunkitittelinsä. Se on vireä ja monipuolinen tapahtumakeskittymä. Mahdollisuuksia on niin paljon, että vain liika byrokratia voi ne pilata. Jos DBTL:n tai Ruisrockin kuvioissa on taloudellisia tai muita sotkuja, ne eivät leimaa koko kaupunkia kelvottomaksi...

Turussa on kuitenkin paljon myös valtavirran ulkopuolista ilmaisevaa ym.taidetta ja tässä oikeastaan piileekin se vahvuus, millä kulttuuripääkaupungin arvoa voitaisiin hyödyntää, ei vain vuonna 2011 vaan noin yleisestikin. Riittääkö päättäjien tahto, on eri asia.
Artikkelissa käsitellyn, nykyään taiteilijakäytössä olevan Jokikadun kiinteistön ei äkkiseltään luulisi juuri gryndereitä kiinnostavan, se kun sijaitsee Helsinginkadun(Tuomaansillan) ja rautatiesillan väliin jäävällä kapealla kaistalla. Tuomaansilta rakennettiin turkulaiselle poliitiikanteolle ei ehkä edes hirvittävän omalaatuisen lehmänkaupan tuotteena omituiseen paikkaan jättäen tien, joenpenkan ja radan väliin yksi tontti...

Vaikken enää Turussa asukaan, jokin käsitys kaupungista minullakin lienee, olenhan itsekin elänyt siellä yli 20 vuotta -ja vieläpä ollut Suna Vuoren siskon kanssa samalla luokalla Puolalanmäessä...

Jos Suomesta haetaan paikkaa millä olisi historiallisia kulttuuriperinteitä, ei kai Turkua silloin mikään voita. Mutta, se ei ole varmaan paras tapa lähestyä täältä provinssista tuota kulttuuripääkaupunkiajatusta, Keski- ja Etelä-Euroopan kulttuuriperinteet kun ajavat pituudellaan kirkkaasti näiden syrjäkulmien ohi.

Siis jos ajatellaan hanketta projektina jossa rakennetaan vuoden ajaksi eurooppalaisittain vetovoimainen kulttuuritarjonta, se olisi yhtä hyvin voitu tehdä Rovaniemelläkin. Voisin kuvitella että tuon vuoden jälkeen jos tarjontaa edelleen jatketaan olisi Rovaniemestä voinut kehittyä myös kulttuurimatkailun pysyvämpi kohde.

Näin siitäkin huolimatta että minullakin on vuosien kokemus Turussa asumisesta, sukua ja tuttuja vieläkin siellä, eikä vastaavasti lainkaan siteitä Rovaniemeen.

Kattolyhty-ohjelmassa 4.7.2006 (löytyy äänitearkistosta!) Jonni Roos haastatteli Turusta ja turkulaisuudesta kirjan luonutta Meiju Niskalaa.
Meiju on siitä poikkeuksellinen turkulainen, että hän ei ole syntyisin länsirannikolta. Yleisesti ottaen hän kuitenkin tuntuu täyttävän sen poikkeuksellisen tiukan kriteerin, millä ulkopuolisestakin voi tulla turkulainen: 50 vuotta asumista ko.kaupungissa ja jotain erityissuorituksia...

Ohjelma oli varsin piristävä potku kysymyksille siitä, mihin suuntaan kulttuuripääkaupunkiteemaa voidaan kehittää. Edellyttäen tietysti, että silmät osataan pitää auki joka suuntaan, mikä ei ole Turussa läheskään aina mikään itsestäänselvyys. http://www.yleradio1.fi/kulttuuri/katto ... 6566.shtml

Meiju Niskala löytää kuitenkin Turusta aika paljonkin mielekkäämpiä painopisteitä, kuin edellinen kaupungin kauneutta ja nuorison harrastusmahdollisuuksia korostanut ohjelmallinen kokonaisuus:
http://www.solarfilms.com/default.cfm?c ... N=28756028