YLE Radio 1

luulisin että taloudellisesti ja taiteellisesti kannattavampaa, sen sijaan että rakennetaan helsinkiin 140 miljoonan guggenheim museo ja sille satojen miljoonien arvoisia maalauksia olisi tuottaa parilla sadalla tonnilla 10-100 cd.llistä sinfoniakirjallisuutemme unhodettuja mestariteoksia ja muuttaa staattinen notaatio näin olemassaolevaksi esittämällä ja realisoimalla teokset uudelleen levylle ja kirjastoon kaikkien saataville joka on kuin kuva maalauksesta, joka on originaali kun staattinen nuotiikirjoitus ei soi eikä sitä kehystetä tauluksi näytteillepantavaksi museoonkaan. näin saikkolan 10, fordellin yli 40, ym. sinfoniat saataisiin kansiin ja hyllyyn lainattaviksi.

kapellimestariltakin odottaisi hiukan enemmän jonkinlaista arvostelukykyä ja rohkeutta ohjelmiston valinnassa jota minkäänlainen vaihtelu ei ainakaan rasita ja sitä paitsi väite että kaikki länsimainen säveltaiteen historia on germaanista musiikinhistoriaa tuntuu kauhealta tekosyyltä saalistaa suuria konserrtipalkkioita traditionaaliseemn perusohjelmistoon mieltyneen kantayleisön ehdoilla. voi kuinka lapsellista musiikia schubertin 17 vuoden iässä säveltyämä 2. sinfoniakin on jota rso on vatkannut monet kerrat tmnitä tematuiikan hienosyisyyteen tulee muodon dramaturgian heikkoudesta puhumatta mutta ei niin nuorui säveltäjä omaperäistä persoonallista luomusta kykenisi rakentamaankaan rossinin haydnin beethovenin tarjoamien ainesten coctailia enempää. mutta oman musiikkikulttuurin arvostus suomessa on nollan tuntumassa mitä pimeisiin vuosikymmeniin tulee sodan kahta puolta.

riippuu siitä mitä näillä perusteoksilla tarkoitetaan koska on varsin yleinen lapsus mieltää esim. konviktikoulun oppilasorkesterille sinfonioitaan kirjoittaneen lapsineron ja köyhän proletaarin franzerl schwammerl schubertin sinfonioita klassismin kulminaatiopisteeksi vain siksi että hän myöhemmässä kypsässä uraauurtavassa liedtuotannossa tunkeutui uudelle romantiikan maaperälle ja teki hänestä myös oopperasäveltäjänä draamallisine heikkouksineen niin suositun että kaikki suomalaiset professionalistiset ja voitokkaan menestykselliset postwagneriiaaniset oopperamestaritkin armas launis, puccinisti tauno pylkkänen ja tauno marttinen kalpenevat levytystyen lukumäärässä ujon wienin esikaupunkilaispojan rinnalla. tällaisia väärtistymiä populatiteettikin voi musiikinhistoriaan aiheuttaa mistä huippuorkesteriden levytykset ovat säälittävä esimerkki.periuskoiluti4don pohjalta musiikinhistoriaa ei kannata todesta ottaa. se vaatii pitkällistä tutkimista.
rappi poppi, rokki on vajaaälyisen luonnontehdastuotteiden kulutustavaraa ja kakofonista ruonaa joka joutaa kaatopaikalla.epämusikaalista saastaista rääkymistä ja ulvontaa koko rokkikama. apinatkin tekevät parempaa musiikkia kuin punk.