Espoon Kaupunginteatteri on toiminut 20 vuotta vuokratiloissa. Espoon kaupunginhallitus on nyt tehnyt päätöksen uuden teatteritalon sijoittamisesta Tapiolaan ns. Vesiputoustalon tontille.
Espoon Kaupunginteatterin Kannatusyhdistys ry. järjestää asian tiimoilta keskustelutilaisuuden
tiistaina 18.10. klo 19.00
Espoon Kaupunginteatterissa,
Revontulentie 8, Tapiola.
Keskustelun teemoja ovat mm.:
- Espoon kaupunki on vihdoin valmis teatterille. Ovatko poliitikot?
- Kaupunki tarvitsee kulttuurikeskittymän. Samoin liikemaailma. Löytääkö luovan talouden idea Espoossa kasvualustan?
- Miten teatterin rakentaminen rahoitetaan? Kaupungin budjetoinnilla?Sponsorien tuella? Elinkaarimallilla?
Keskustelussa ovat mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Mäkelä, kansanedustaja Hanna-Leena Hemming, kansanedustaja Jyrki Kasvi, kansanedustaja Susanna Rahkonen ja ministeri Pär Stenbäck. Tilaisuuden juontaa kulttuurijohtaja Georg Dolivo.
Tällainen tiedote tuli. Aiheesta kiinnostuneille hyvinkin käyttökelpoinen menovinkki, sillä Espoossa yhdistyy parikin kummajaista: On laadukas teatteri, joka ei ole tyytyväinen varsin laadukkaisiin vuokratiloihinsa ja toisaalta kaupunki, jota ei hyvällä tahdollakaan voi pitää kaupunkina, mutta joka jostain kumman syystä suostuu toimimaan kulttuurimesenaattina...
***
Tyhjänpäiväistä poliittista jargonia, voisi tiivistää keskustelutilaisuuden annin. Jos ei tietäisi asian olevan toisin, olisi voinut luulla Espoon Kaupunginteatterin olevan vain espoolaisille intelligenteille tarkoitettu virkistyslaitos, jonka on nyt kertakaikkisen pakko saada yhteiskunnalta rahaa uuteen taloon, kun vanhan lasiseinään on ilmestynyt pulunjätös...
Onneksi paikalla oli myös teatterinjohtaja Jussi Helminen, joka muisti painottaa Espoon Kaupunginteatteri-nimisen brändin tulevaisuudennäkymiä: Tapiolaan olisi määrä luoda kansainvälisen mittapuun vierailuteatteri, jonka ohjelmistoon kuuluisi vuositasolla kymmeniä laadukkaita vierailuesityksiä eri puolilta maailmaa. Tämän lisäksi ohjelmassa olisi omia tuotantoja.
Huima toimintaidea (tietysti kehitelmä nykyisestä, mutta aika lailla isommassa mittakaavassa) vaatii totisesti pääomaa, eikä sellaista oikeastaan nykymaailmassa voi juuri muualta hakeakaan, kuin liiketalouden piiristä. Eli Fortum, Siemens, LänsiAuto tai Tallink (tai joku muu rahakas sponssi) voisivat hyvinkin esiintyä jopa teatterin nimessä tai ainakin siellä järjestettävien esityskokonaisuuksien nimissä. Kauhea visio, mutta toisaalta lohdullinen; se nimittäin takaisi jatkuvuuden. Yhteiskunnalla tuskin kuitenkaan on kovinkaan suuria haluja lähteä nostamaan nykyään kahdella hyvällä, mutta imagollisesti hieman epätarkoituksenmukaisella näyttämöllä operoivan Espoon Kaupunginteatterin toimintatehokkuutta ja ilman sitä ei tuolla visiolla ole ikinä toteutumismahdollisuuksia.
Kokonaan eri asia on, pitäisikö Suomen kansainvälistä vierailuteatteria sitten enää sanoa Espoon Kaupunginteatteriksi. Puhumattakaan siitä, mistä esityksiin revitään yleisö. Tulevat mieleen Baltic Circlen huiman laadukkaat vierailuesitykset, joissa yleisömäärä muutamissa kymmenissä...
Keskusteluun osallistuneilla poliitikoilla tuntui olevan päällä niin kova potentiaalisten äänestäjiensä miellyttämisen tarve, ettei mitään tyhjentävää kukaan saanut sanotuksi. Ministeri Tanja Karpela oli kieltäytynyt kutsusta, mikä voidaan tulkita monellakin tavalla, mutta ainakin jatkona yleistykseen Kepu pettää aina.
Juttusenttarin pienen rahan kiilto sammui omasta silmäkulmastani äkkiä, sillä tilaisuudesta ei totisesti ole tämän enempää kerrottavaa...