YLE Radio 1

lasser kirjoitti:Sivuilla 711-737 em. kirjassa (alasivu [2]) >

Sivu 711 "Kirjastoauton määritelmä":
Annettu kolme määritelmää /
amerikkalainen kirjastonhoitaja Mary L. Titcomb 1909,
Suomessa kirjastontarkastaja Sirkka Sarkola,
artikkelin kirjoittaja Antero Kyöstiö.

Sivu 712 "Vuonna 195 amerikkalainen kirjastonhoitaja Mary L. Titcomb
aloitti ensimmäisenä kirjojen lainaamisen liikkuvasta kirjastosta kahden
hevosen vetämistä kärryistä." ---
"Suomessa liikkuvan kirjaston ensimmäinen varhaisvaihe toimi Helsingin
pitäjän eli nykyisen Vantaan kaupungin alueella vuosina 1913-14."

Sivu 715 ""Kirjastoautotoiminnan kokeiluja tehtiin 1950-luvulla viidessä
kunnassa eli Helsingin maalaiskunnassa (1951), Karjaalla (1956),
Munsalassa (1954), Nokialla (1958), ja Pohjan kunnassa (1959)."

Sivu 718 "Ensimmäisen kirjastoautoksi rakennetun kirjastoauton hankki
kuitenkin ennen kirjastolain voimaantuloa ilman valtionapua Turku omalla
kustannuksellaan vuonna 1961." ---
"Ensimmäiset valtionavulla hankitut autot ostettiin vuonna 1963
Lohjan maalaiskuntaan ja Urjalaan."
Sivulla 718 myös kuva: "Turun ensimmäiset kirjastoautot (1961 ja 1965)
poseeraavat vanhuuden päivillään pääkirjaston edessä."
Nimitykset "Vanha Ykkönen" ja kenties Vanha Kakkonen lienee muotoutuneet
näihin aikoihin 1970-luvulla, jolloin Turkuun hankittu uudempia kirjastoautoja...
kirjastoautojen kuvasta nähtävissä alkuperäiset nimikirjoitukset:
- Kirjastoauto 1961 - "KIRJASTOAUTO BOKBUSS"
- Kirjastoauto 1965 - "KIRJA... BIBLIOTEK"
Sivulla 719 on kuvassa "Lohjan ensimmäinen kirjastoauto 1963",
jossa teksti: "KIRJASTO-BIBLIOTEK" alla "LOHJAN KUNTA - LOJO KOMMUN"
(nimitekstien kirjainkoot vaihtelee, mutta olivat isoilla kirjaimilla).

Sivu 720 / Suomessa toimivia kirjastoautoja:
1965 / 5, 1970 /89, 1975 / 209, 1980 /224.
Sivu 733 / "Suomessa oli vuoden 2007 alussa 166 kirjastoautoa ja eniten autoja oli
vuonna 1992 eli 234" (kirjastoautojen hinnat alkoi 1980-luvulla nousta yli arvioiden).

Sivut 724- 725 "Aivan ensimmäiset autot olivat pituudeltaan 7-8 metriä". ---
"Turun toinen auto vuodelta 1964 olikin jo 11 metriä pitkä." ---
Linja-autojen alustoilla "pituudeksi alkoi tulla 11-12 metriä". ---
"Erikoisluvalla pituus voi olla korkeintaan 13 metriä". ---
"Kirjastoautojen suurin sallittu leveys kasvoi vuonna 1993 260 cm:iin mutta
uusien EU-määräysten mukaan tuo leveys on kaventunut 5 cm:llä."

Sivu 727 "Kirjastoauton henkilökunta" - "Kirjastoautokysely 1989" /
Kysely "opinnäytteenä vuonna 2002":
"Kirjastonhoitajia 16 %, Kirjastovirkailijoita 22 % ja kuljettajia 62 %."

Sovitaan sitten näin.

Tässä vallitsevaa faktaa Helsingin autoyksiköstä eli H02:sta, joka tosin juuri tällä hetkellä on kesätauolla:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastoauto/
Tässä taas Kaupunginkirjaston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteisestä KesäDösästä (joka siis on H02:n käytössä normaalisti oleva Buli):
http://blogit.nettiareena.fi/kesablogi/

Taannoin intrassa oli hakusessa uusi kirjastoauton virkailijan paikka. Autossahan on pääasiallisesti kaksi liikkuvaa työntekijää ja yksiköllä lisäksi kolmas. Erillisiä kuljettajiakin on vielä joillain paikkakunnilla. Joka tapauksessa haettavalta virkailijalta edellytettiin kirjastoalan pätevyyden lisäksi ABC-ajokorttia, mistä luonnollisesti laukaisin keskustelun "kulkeeko kirjastoauton mukana prätkä, kun A-kirjainkin vaaditaan?" Kuski vastasi, että kiireessä mennään joskus kahdella pyörällä...

Otsikon kirja - Toimittanut Ilkka Mäkinen / BTJ Kustannus 2009
oli se "(alasivu [2])" -viitteeni YLE Radio 1:n ohjelmat -keskustelusta,
jossa 8.-9.7.09 kirjoitin otsikoilla - Kirjastot / Eve Mantun ma 6.7.09
radio-ohjelmasta otsikkoon > Puhelinkontaktiohjelma.
http://www.yleradio1.fi/yhteiskunta/kyllakansamuistaa/

Tämä moxun otos oli sen kirjoittamani viimeisin vastaus,
jonka tarkempi viite jäi lainauksestaan pois.

Em. kirjoitukseni alussa sivut 711-712 korjaukset tulostuneeseen:
Sirkka Sarkolan määritelmä oli 1970-luvulta ja alempi vuosiluku (195) 1905.

Nämä moxun mainitsemat "pätevyyden" -vaatimukset olleet em. kirjan mukaan
vaihtelevia ja esim. naisia ei alkuvuosina kelpuutettu kirjastoautokuljettajiksi.

ABC on, tuo toinen puuttuu...

moxu kirjoitti:Taannoin intrassa oli hakusessa uusi kirjastoauton virkailijan paikka (...) edellytettiin kirjastoalan pätevyyden lisäksi ABC-ajokorttia, mistä luonnollisesti laukaisin keskustelun "kulkeeko kirjastoauton mukana prätkä, kun A-kirjainkin vaaditaan?" Kuski vastasi, että kiireessä mennään joskus kahdella pyörällä... 8)

Moxu, saako kirjastoalan pätevyyden ilman ns. kirjallisuustieteen opintoja? Onko jossain joitain alan spesiaalikursseja, jos on valmiiksi jonninmoinen akat.tutkinto? (Voisi olla ihan kiinnostavaa ajella kirjastolinjuria joskus 6-kymppisenä jossain murremaakunnassa.)
Kyselee nimim. Viisikymmentäyhdes ammatti (-tutkinto) harkinnassa ;)

Kirjastoalallahan on sinällään monenlaisia pätevyyksiä. Ensinnäkin tämä yliopistollinen kirjastonhoitajan (aik.amanuenssin) tutkinto, sitten informaatikko, joka voi sisältää monenlaisia informatiikan opintoja. Myös ammattikorkeakoulusta voi hankkia kirjastoalalle pätevöittävää koulutusta, kun koulutuksen sisältö tangeeraa kirjaston tarjoaman toimen sisällön kanssa.
Kirjastovirkailijan pätevyys on joko oppisopimuksella tai yo-merkonomitutkintona suoritettava ammatillinen arvo, joka ei pätevöitä toimimaan kirjastonhoitajana eli lähinnä hankinta-, luettelointi- ja esimiestehtävissä.
Tässä ei varmasti tullut mainittua kaikki.

Näiden lisäksi kirjastoissa työskentelee määräaikaisina ja sijaisina tokka henkilöitä, joilla ei ole kirjastoalan koulutusta, vaan ns.asiakaspalveluvirkailijan valmius (joka tietysti edellytetään kaikilta niiltä, jotka saattavat joutua asiakaspalvelutilanteeseen). Tähän joukkoon kuulun itsekin. Meitä yhdistävä tekijä on jonkin kirjaston toimeen liittyvän asian keskimääräistä parempi tuntemus sekä valmius selviytyä arkisista toimista tiskin takana ja hyllyillä.

Herravarjele!

moxu kirjoitti:Kirjastoalallahan on sinällään monenlaisia pätevyyksiä. Ensinnäkin tämä yliopistollinen kirjastonhoitajan (aik.amanuenssin) tutkinto, sitten informaatikko, joka voi sisältää monenlaisia informatiikan opintoja. Myös ammattikorkeakoulusta voi hankkia kirjastoalalle pätevöittävää koulutusta, kun koulutuksen sisältö tangeeraa kirjaston tarjoaman toimen sisällön kanssa.
Kirjastovirkailijan pätevyys on joko oppisopimuksella tai yo-merkonomitutkintona suoritettava ammatillinen arvo, joka ei pätevöitä toimimaan kirjastonhoitajana eli lähinnä hankinta-, luettelointi- ja esimiestehtävissä.
Tässä ei varmasti tullut mainittua kaikki.

Kiitos selvityksestä!

Luulin, että on yksi ja ainoa kirjastonhoitajan koulutus (ja nykyään myös informaatikon, mutta informaatikkojahan toimii us. eri aloilla). Muistan opiskeluajoilta yhden (suomi+kirjallisuus -yhdistelmäisen) tutun maininneen suorittavansa kirjastonhoitajan tutkintoa Tampereelle. Näin hänet myös jonkin kerran yliopiston kirjastossa työtehtävissä, kunnes liukeni ns. oikeisiin töihin. Pari muutakin tuttavaa on ainakin työskennellyt alalla, mutten koskaan tullut kysyneeksi asioista.

Joillakin paikkakunnilla on kirjastoautoissa vielä akt-läinen kuskikin erikseen. Nämä ovat kuitenkin vähenemään päin, sillä suurin osa kirjastoautoista ainakin maaseudulla kiertää ymmärtääkseni vain yhden hengen henkilöstön voimin ja on siis tämän henkilön oltava sekä kuski että virkailija (hoitaja voikin sijaita fyysisesti jossain muualla, esim.tekemässä hankintoja).

SSS 9.8.2009 Pääkirjoitus käsitteli; "Kirjastoautojen reitit pohdittaviksi".
Aiemmin SSS 7.8.2009 oli esitellyt samaa aihetta artikkelissaan,
jossa Salon kohdalla jouduttiin toistaiseksi pitäytymään entisessä mallissa
kunnes 2012 Salon toinen kirjastoauto uusitaan.
"Vanhan Salon ja entisen Halikon kirjastoautot ajavat vanhoja reittejä
pitkin uudessakin Salossa.
Uutuutena tulee vain pysäkki Perttelin Kaivolaan syksyllä."
Kirjastotoimenjohtaja myöntää, "että tilanne ei ole tasa-arvoinen eri alueilla".

Kun ei nyt ole resursseja laajentaa palveluverkostoa, niin voisi ottaa herkintaan
päinvasatainen malli - ja alettaisiin Salon reuna-alueilta noin parin viikon välein
kuljettaa asukkaita pääkirjastoon ja takaisin. Reitit tulisi vaan ensin miettiä,
ja sitten antaa linja-autoyhtiölle kaupungin tukea kuljetuksille.
Nyt on kesäkuljetuksia järjestetty Salon keskustasta Lehmijärven uimarannalle
(aikuiset 2 e / lapset ja eläkeläiset 1 e / veteraanit ilmaiseksi).
Se vaan, että kun Lehmijärven sauna oli ennen ilmainen niin nyt sekin on jouduttu
laittamaan maksulliseksi muiden kaupungin rantasunojen tavoin em. kuljetushinnoin,
jotka olen itse jättänyt väliin kun kuljen pyörällä.
Olisi kaupunki voinut järjestää kuljetusta muihinkin rantasaunoihin niin olisin mennyt.
Kirjastoauton laajemmasta palvelusta joku jo SSS:n tekstarilla oli huolestunutkin,
mutta kyllä kaikille tulee antaa tasa-arvoista palvelua...

Em. kirjoitukseni SSS:n artikkeli 7.8.2009 kertoi myös:
"> Suomessa on 160 kirjastoautoa.
> Kirjastoautopysäkkejä on yli 13 000.
> Suomen kirjastoautoissa tehtiin 7,5 miljoonaa lainausta vuonna 2008.
> Autolainojen osuus koko maassa tehdyistä lainauksista oli viime vuonna 7,6 prosenttia."

Tänään SSS kertoi maanantaisessa Salon kaupunginvaltuuston kokouksessa
tehdystä valtuustoaloitteesta, jotta kirjastoautot kiertäisivät Salon ja
Halikon entisten alueiden lisäksi kaupunkimme muillakin alueilla
reittivalintojen uudelleenjärjestelyn mahdollistamana...
Samassa lehdessä oli siitä eilisestä SSS:n esittelypäivästä,
josta lehtiaiheeseen kirjoitinkin. Niistä lehtirullistakin siinä
kerrottiin, joita menee noin viisi päivän SSS:n painamiseen.
Tarkastin sen saamani rullajämän mitat, jotka noin:
Leveys 0.80 metriä ja paperia jäljellä 1 cm paksuudella (neliöitä riittävästi).

Otin eilen Salon kirjastossa myös kaksi kopiota lehdistä, mutta muun
yhteydessä jäivät ottamatta mukaani ja tänään niitä ei enää ollut.
Vähän tämä 0,40 euron menetys, mutta sekin ajanhukka olisi välttynyt
mikäli kirjaston sisäänkäynnin yhteydessä olisi säilytyslokerikot tavaroille.
Suunnittelija (L. H.) on tietysti huomioinut, että säilytyksen pitää olla
WC:n läheisyydessä kuten asunnoissakin, mutta kun kirjaston WC on
lehtisalin vieressä ei sitä monikaan lähde käyttämään kun lokerikotkin
ovat kapeiksi mitetoitettuna. Helsingin Yliopistokirjaston lokerikot,
joita on pakollista käyttää ovat hyvin sisäänkäynnin yhteydessä ja vaikka
ovatkin vain laatikon kokoisia niihin mahtuu hyvin kassit ja vaatteet.

Olen aiemmin muidenkin unohtamia kopioita sekä kopiokortteja palautellut.
Se korttikopiokone on huonosti sijoitettuna kun lehtsalin kulmasta joutuu
noin 50 askelta kävelemään. Kolikkokopiokone olisi lähellä lehtisalia,
mutta en sitä ole vaivautunut kokeilemaan (kortti kätevämpi).
Myös kopiokoneen lisäpalvelut lienee yli puolet ylimitoitettu
sillä ei niitä kaikkia erityistoimintoja paljoakaan käytetä.
Sitten on vielä kopiokone ajoitettu siten, että toimintomuisti
häipyy määräajassa ja sen jälkeen joutuu aina ohjelmoimaan
kopiotarpaansa uudelleen. Kopiokoneiden näppäintasot ovat
myös lähellä kopiopintaa, joten hiemankin isompi kirja painaa
näppäimistöä mikäli ei käsin kannattele. Luulisi suunniteltavan
kopiokoneita joissa kopiotasot riittäviä ja näppäimistö suojassa.
Sain sentään pyytämällä toteutetuksi kopiokoneen viereen lisävalon.

Nämä kunnalliset suunnitelmat kuten kirjastoissa vaikutta siihen miten
mahdollistuu palveluiden käytettävyys ja ne vievät käyttäjien askeleet
siten kuin palvelut mahdollistaa.
Ennen toteutuksia olisikin hyvä otta käyttäjiä todentamaan palveluiden
toimivuus antaa mahdollisuus esittä parannuksia silloin toteutuksissa.

Kirjastolehti 5/2009 kertoo:
"Suomessa on 160 kirjastoautoa ja niillä 13 188 pysäkkiä.
Kumipyöräkirjastosta lainattiin vuonna 2008 erilaisia aineistoja
7 578 118 kertaa." ---
Kiirokori Oy:n mainossivulta otteita:
Valmistaneet koritehtaallaan autoja yli 60 vuotta -
kirjastoautojen tuotekehittelyssä vuodesta 1965.
"Pohjois-Euroopan suurin kirjastoautojen valmistaja". >
http://www.kiitokori.fi

Kirjastolehdestä myös: "100 vuotta ja sitten loppu?
Kirjastolehti on pulassa. Lehden taloudelliset resurssit ovat pienentyneet
niin minimaalisiksi, että lehden hengissä säilyminen on vaakalaudalla." >
"Nyt kaivataan keskustelua lehden tulevaisuudesta":
http://www.kirjastolehti.fi/keskustelu - Otsikolla: Kirjastolehden tulevaisuus.

Uutistiivistelmä Kirjastolehdestä:
"Kirjastoautot Suomessa ilmestyi
Haminan Kirjastopäivien yhteydessä julkaistiin 400-sivuinen matrikkeli
Suomen kirjastoautoista kuvineen ja teknisine tietoineen. Ilmestyi: 18.08.2009".
Uutiset kokonaan: http://www.kirjastolehti.fi/uutiset .

Katsoin em. linkkini, mutta Kirjastolehti -keskustelua (Kirjastolehden tulevaisuus)
ei siellä näkynyt (muutenkin hiljaisen tuntuinen syötti).
Kirjastolehden 5/2009 paperiversiossa aihe kuitenkin oli sivulla 28 toivomuksella:
"Lähetä kommenttisi tai viestisi lehden keskustelupalstalle"...

Tänään SSS kertoo, että "Kirjastoauto saa lisäreitin maaseudulle"...
Halikon kirjastoauto ajaa ensi vuodesta kahdessa vuorossa
kuten Salonkin kirjastoauto, mutta ajot ovat vain parin vuoden
kokeilu, jonka tuloksista tehdään jatkopäätöset.

Hankkeelle annettu kaupunginhallitukselta lisämäärärahaa,
mutta mahdollisesti kuitenkin henkilöstö tullaan sijoittamaan
vanhoista työntekijöistä kuten Salonkin kirjastoauton kohdalla
kun määrärahat ovat muutenkin vähenemään päin (en tiedä)...
Seuraillaan miten hanke onnistuu.

Eilen sunnuntaina 10.10.2010 oli Helsingin kirjastot avoina,
juhlistaen 150-vuotista julkista kirjastotoimintaa Helsingissä.
Uutispäivä Demari 6.10.2010 kertoo Helsingin kirjastoista:
- Ensimmäinen kirjasto avattiin 7.10.1860 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa.
- Rikhardinkadun kirjasto avattiin 1882.
- Kallion, Töölön ja Vallilan kirjastot avattiin 1900-luvun vaihteessa.
- Suuren alueliitoksen myötä vuonna 1946 kirjastojen määräksi tuli 18.
- Nykyään kirjastoja on 33 ja kirjastoautoja kaksi.
- Keskustakirjasto Töölönlahdelle on määrä avata vuonna 2017.

HS 4.10.2010 näyttää taulukkojen kautta Helsingin kirjastotietoa:
Vuonna 1993 lainoja/asukas oli 16,6 (nyt noin 16).
Vuonna 1993 käyntejä/asukas oli 11,9 (nyt noin 11,2).
Vuonna 2009 oli käyntejä yhteensä noin 6,5 milj. / lainoja noin 9,2 milj.
ja asukaita Helsingissä oli merkitty hieman alle 580 000 henkilöä.