YLE Radio 1

Tämä aihe on siirretty vanhasta foorumista. Aiheeseen voi vastata normaalisti.
--------------------------------------------------------------------------------
  Aloitus: Keskusteluohjelmista
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: z | 23.09.2003 - 15:31 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Moitittavaa tulee toimittajille siitä, että samassa keskustelussa on liian usein mukana vain asiasta samaa mieltä olevia. Toisaalta tietysti on jotenkin mukavaa, että yhdestä puheenvuorosta tietää, onko ohjelmassa kyse esimerkiksi "USA:n haukkumisesta" vai "USA:n kehumisesta". Sitten voi joko kuunnella ja nyökytellä tai sulkea radion, ihan oman katsokantansa mukaan. Tänään taisi tulla ohjelma, jossa puhuttiin pahuudesta. Vaikka mukana oli myös joku kirkon edustaja, oltiin kovin yksimielisiä siitä, että pahuutta tai pahoja ihmisiä ei ole olemassa. Kovin oli värintöntä ja tyypillistä nykyajan "virallisia" käsityksiä toisteleva keskustelu. Rauhoittaavaa, kyllä - mutta tylsää. Ja mikä lie totuus: jos hirmutöitä tekeviä ihmisiä ei kutsuta "pahoiksi", vaan sanotaan, että heiltä puuttuu "myötätunnon kyky", niin eikö silloin vain leikitä sanoilla? Mutta sehän onkin tyypillistä filosofiassa...  


¤ RE: Keskusteluohjelmista
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Kari Vuokare ® | 24.09.2003 - 10:10 | 1 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Mielipiteitäni muutamista radion keskusteluohjelmista ja niiden vetäjistä: SEIJA WALLIUS + pysyy tyylikkäästi taka-alalla ja antaa keskustelijoiden keskustella + suloinen ääni + tehnyt ohjelmistaan "merkkituotteita" - aiheenvalinnat voisivat olla useammin vähän räväkämpiä; viime aikojen teemat ovat olleet aika yleisiä, joskin toimivia ERKKI KAUHANEN + taustatiedot ja perehtyneisyys + tiivis ote keskusteluun + luovuus: osaa johtaa keskustelua kiinnostaviin ja yllättäviinkin suuntiin rikkomatta sitä + saa etukäteen muka tavanomaisista aiheista ihmeitä aikaan - parhaimmillaan yhden haastateltavan kanssa, joukossa ("Välikysymyksiä") jää liiaksi taustalle oman huiman kompetenssinsa kanssa ILKKA KYLÄVAARA + välitön tunnelma ja huumorin käyttö + hyvin valittu vieraskunta - artikulointi - ohjelma hajoaa joskus yleiseksi hölinäksi EEVA LUOTONEN + miellyttävä ääni + pitää keskustelun kasassa + asiantuntemus - viime aikoina aihepiiri liian rajattu PETTERI VÄÄNÄNEN + ääni + huumori + vierasvalinnat (M.A. Numminen, Matti Ijäs, Seppo Kolehmainen...) + ohjelman vakiomuoto + Eero Ojanen - toisinaan lipsahduksia kotiläksyjen kanssa Jatkakoot tästä viisaammat ja enemmän kuunnelleet...  


¤ RE: Keskusteluohjelmista
--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: Marja Salonen ® | 24.09.2003 - 17:11 | 2 | |
--------------------------------------------------------------------------------
Aika jännittävästi analysoitu. Seuraan Kauhasta ja Luotosta ja Taanilaa tietenkin, jonka jätit pois vaikka luulen että seuraat. Yhdyn Kauhasen arviointiin. Miinuksena Luotoselle se että hän vedätti Hietasta elokuva-asioissa. HANNU TAANILA + ääni ja kieli + huumori ja rohkeus + asiat ja asianvieret + asioiden tuntemus + pitää kuuntelijat ajan tasalla ja provosoituneina - ollut katkolla radiosta :  

** Tämä aihe on siirretty vanhasta foorumista. Aiheeseen voi vastata normaalisti. **

Tällä hetkellä tämä sektori tuntuu toimivan Ylen radiopuolella ehkä kaikkein parhaiten. Toivottavasti Ykkönen saa pitää keskustelevan kulttuurinsa, eikä kaikkea viedä Peilin puolelle uudistuksessakaan...

Nadja Nowakin kyky keskustella ja antaa puheenvuoro haastateltavalle on nautinto. Lisäksi hänellä on jopa radiotoimittajaksi poikkeuksellisen miellyttävä ääni. Asiakysymyksiä unhoittamatta.
Vivikka Richt pitää Pikkuparlamenttinsa asiassa tavalla, joka varmaan moneltakin kokeneemmaltakin toimittajalta ei onnistuisi, kun keskustelun rönsyilylle on aina monen poliitikonplantun verran kasvuvaraa.
Erkki Kauhasen keskusteleva linja on myös toimiva ja hänellä on lisäksi yllättäviäkin näkökulmia eri asioihin. Toivottavasti YleQ:n tiedekolumnit jatkavat jossain muodossa Ykkösellä (ja jos eivät, niin ainakin vielä nyt niitä voi ladata täältä: http://www.yle.fi/yleq/sivu.php?id=543 )
Tuomas Enbuske ja Outi Popp ovat myös oivallisia keskustelunviejiä, eivätkä onneksi liian isoja tähtiä, joten heidänkin juttunsa skulaavat.

Kuulostelin Enbusken loppuun asti, kun ei ollut kiirusta. Kysyttiin: "Pitääkö romanikulttuurin muuttua?"

Rainer Friman ja Miranda Vuolasranta välillä oikein innostuivat. Hyvä keskustelupari, kunhan hieman hillitsevät itseään. Nykänen jäi taustalle. Enbuske oli tehnyt taustatyötä, joten teki muutakin kuin vain haasteli lämpimikseen. Esiin nostettiin useita yhä akuutteja sos.ongelmia.

Innostuin tekemään weppihakuja ja päädyin Mansetorille (Tampereen romanit), jossa ei otettu kantaa siihen eikä tähän, ei puhuttu tuosta, koska yhteisö ei puhu, eikä opetettu romanikieltä valkolaisille ('kaajeille' - ennen valkolaisista kyllä käytettiin toista sanaa...). Outo sivusto. Luulen, että romanikulttuurin on syytä muuttua.

Minua jäi mietityttämään, onko 'mustalainen' nykyään kielletty sana? Rasismia?

Oli eloisaa keskustelua. Ylen ohjelmastrategia oli kohdallani onnistunutta: "YLE Radio 1 on perinteinen ohjelmaradio asioihin paneutuvalle kuuntelijalle ja keskittyneisiin kuuntelutilanteisiin..." Minulla ei olut mahdollisuuttaa kuunnella keskustelua keskittyneesti, mutta hajahuomiota ehdin tekemään (ja netissähän se on kohtapuoliin).

Jos kysytään pitääkö romanikulttuurin muuttua, minun mielestäni ei pidä, vaan se on hyvänä rikkana yhteisessä rokassa. Mutta käytöstapojen ja asenteiden on muututtava. Pienimmästä päästä on se, kun iso autonrohjake ajetaan kaupan oven eteen, sillä ego ei jaksa kävellä parkkipaikalta asti.

Amerikassa on otettu käyttöön käsite "N-word". Se osoittaa, että jos lailla aletaan kieltämään jotain mihin se on väärä kapine, löytyy värikäs vastine hyvin pian. N-sanalla määriteltävät ihmiset ovat hyvin suojattuja. Tuttavani erehtyi kysymään Empire State Buildingin semmoiselta turvanaiselta "Do you understand", kun piti saada filminsä säteilyltä suojaan, mutta oma enkku ei ollut jetlagin jälkeen parhaassa vireessä. Hirmuinen jäätävyys sitten siitä ja vaikka mitä.

Ymmärrättekö?

Juuri nyt keskustellaan matkailusta otsakkeen Veturi taksi valtamerilaiva alla.

Putkahti esiin hyvä matkailijaprofiili, jota en oo ennen kuullut: Thaimaannorppa. Nimikin jo sanoo, millainen on henkilöään tämä tyyppi

d(ee)p kirjoitti:
Jos kysytään pitääkö romanikulttuurin muuttua, minun mielestäni ei pidä, vaan se on hyvänä rikkana yhteisessä rokassa. Mutta käytöstapojen ja asenteiden on muututtava. Pienimmästä päästä on se, kun iso autonrohjake ajetaan kaupan oven eteen, sillä ego ei jaksa kävellä parkkipaikalta asti.



Ymmärrättekö?

Kuuntelin myös.

Vastaus on tietysti että pitää, mutta omilla ehdoillaan. Niinhän valtakulttuurikin muuttuu.

Tietysti idealistisinta olisi vuoropuhelu missä molemmat muuttuisivat toisiaan kohti, mutta valitettavasti valtakultturia edusti tuossakin palaverissa vain se punaniska, ja juontaja tietysti, mutta roolinsa vankina.

Ei minulle kukaan koskaan kadulla tule tarjoamaan pimeää pulloa, uhkapeliä, puukkoa kylkeen, huoria, huumeita (jaa, näitä tuputtivat jotkut valtaväestön diilerit ammoisena opiskeluaikana kyllä kun letti oli vielä pitkä). Minusta näkee etten kuulu potentiaalisiin ostajiin. Sitä ei moni tule varmaan koskaan ajatelleeksi, jos nyt yleensä mitään.

arvieno kirjoitti:Vastaus on tietysti että pitää, mutta omilla ehdoillaan. Niinhän valtakulttuurikin muuttuu.

Siispä tarkennus: pitää tarkoittaa minun sanastossani pakkoa, vaikka tarve tai luontainen työntö/vetovoima puuttuisi. Tietenkin romanikulttuuri muuttuu kuten valtaväestönkin kulttuuri. Onneksi mikään ei ole pysyvää (paitsi tietenkin Suomen ja Neuvostoliiton välinen ystävyys, joka lujitettiin niin kestäväksi, että se leijuu ikuisesti avaruudessa maailman tuhoutumisen jälkeenkin - on siinä ufoilla kummastelemista, mihinkä törmäsivät).

Lapsuudessani 60-luvulla sain seurata keittiön ikkunasta, kun mustalaisleiri asettui naapurissa olleelle tyhjälle tontille. Oli hevosia ja vaunuja ja ihmisiä. Jotain kävivät meiltä pyytämässä, oliko vettä vai mitä, en muista. Nyt on Volvot ja Mersut, töissä käyvillä halvemmat menopelit.

Lapsuuteni kesien huppu oli juuri mainittu leiri, joka tuli joka vuosi kerrostaloa vastapäätä olevalle niitylle. Sinne sekaan vaan talon kakarat ja aikuiset siellä kävivät myös. Täytyy sanoa, että tunnelma oli hyvä ja avoin. Oikein sitä ihmettelen tästä vinkkelistä katsottuna. Nykyään vain joskus ratikkapysäkillä tai ratikassa olen puheissa jonkun romaninaisen kanssa, jolla on halu pieneen pakinaan kuten minullakin.

Se jonkun kummastelema Kari Tapio -puheohjelmakin tuli tänään uusintana Yle-ykköseltä. Kiintoisia muistoja latoja-laulaja-taipaleeltaan. Olin hyvilläni, kun hän paheksui uusien iskelmälaulajien ää-vikaa - pakkaavaat ne päällyspisteet häipyä, ja aata vaan pukkaa.

Ainakin kerran olen ollut Tapion keikalla kauan sitten. Muistan ällistelleeni hänen epädiivamaisuuttaan jo silloin.

Lähetetty jutustelu sopii Yle1-profiiliin sinne kulttuuri-sanan suojaan. Sitähän se on, niinkuin poikapainitkin, ja viihdettä myös, mutta taidetta ehkä ei, vaikka sekin sana on kanavan jakeluun merkitty. Niitten painien toivon pysyvän vielä Suomen puolella, jos jossain.

Kiitos keskusteluohjelmista! Keskityn nyt vanhana viikot ja lomat kuoroihin, vokaali-urku-kamarimusiikki on minua varten. Mutta kaikkiahan tarvitaan, meittiä on moneksi.

Kari Tapio on nöyrä työläinen, raskaan uransa valinnut ja vielä jaksaa. Kaipaan isosti Lampaanviulua, muistui just mieleen lauantaina Sulasolin sekakuoroliiton juhlassa (kiitos vielä teistä Moxu, odotan CD:tä).

Yhtä olen merkitellyt: puheohjelmassa usein on kolme henkilöä, joskus kolme putkiaivoa, joskus kolme tippa-aivoa. Parasta on kun on yksi-kaksi. Tämänpäiväinen tytön (pojatkin olemassa) kehittymisestä teini-ikään saa arvosanan 10+. Tuleeko uusintana? On mukavaa, kun aikataulun menojen ja tulojen takia joskus kuulee osan ja sitten kokonaan. Melkein pahoitteli, että asian lomaan oli ajatteluväliksi ujutettu musiikkia (hyvää tosin). Toivoisin yöklassisen sekaan myös jotakin toistettua puhettua. Nyt ei ole tulossa uneton yö, mutta on ollut. En seilaa asemalta toiselle, pitäydyn ykköseen.

Tyttöohjelma oli aika hyvin tehty. Teennäiseltä kalskahtava ilmeikkyys hieman nyrpistelytti aamuäreää, ja pitkät musiikkipätkät sen tyyppisessä ohjelmassa oli uutta.

Tein akustisen huomion: Kun on yksi suu äänessä, on studio/mikrofonitekniikka jotenkin toinen, kun on monta suuta. Yksinäisen puhujan ääni on lähempänä kuulijaa, ja ohjelman artikulaatio on selkeämpi, helpommin kuunneltavissa. Näin tykkäsin.

K70-ohjelmat ovat kivoja. Oikeasti vanhoilla on ollut kiinnostaviakin juttuja.

Onnittelut vielä Päivi Istalalle, joka täyttää tänään vasta 60. Hesarin jutussa hän sanoo: "tauko on radiopuhunnan tärkeimpiä asioita, sitä nämä nykyiset hönkäisijät eivät tajua". Toteaa myös pelkäävänsä sivistyksen menevän Yleisradiosta suurten ikäluokkien mukana.

Nou jummarra ...

d(ee)p kirjoitti:N-sanalla määriteltävät ihmiset ovat hyvin suojattuja. Tuttavani erehtyi kysymään Empire State Buildingin semmoiselta turvanaiselta "Do you understand", kun piti saada filminsä säteilyltä suojaan, mutta oma enkku ei ollut jetlagin jälkeen parhaassa vireessä. Hirmuinen jäätävyys sitten siitä ja vaikka mitä.

USA:n historiassa rotukysymys on semmoinen, että rakennetut polittisen korrektiuden normit jotenkin ymmärtää.

Mutta onko NATO Suomessa N-sana? Oikeastaan ei, etenkään jos tuumii Enbusken pohjalta. Kimmo Jylhämön, Arno Kotron ja Alexander Stubbin keskustelu ei tuonut mitään uutta pöydälle. Puolesta ja vastaan -kannat ovat mitkä ovat.

Ajoittain keskustelu meni sekavaksi päällekkäin huuteluksi. Stubb käyttää jokainen hengähdystauon hyväkseen ja ottaa puheenvuoron melko aggressiivisesti - tai junttimaisesti. Kuten haluatte.

Keskustelun loppupuolelta jäi tykyttämään tämä: mitähän Jylhämö olisi 1930-luvun esimerkin pohjalta esittänyt, ellei häntä olisi huudettu hiljaiseksi?

Hän oli sanomassa jotain sellaista, että kansalaisyhteiskunnassa oli sotaisia, jopa fasistoideja, tendenssejä, mutta hän näytti samaistavan tämän poliittisen eliitin käsityksiin. Mistä häntä aiheellisesti moitittiin. Johtohan ei 1930-luvun lopulla halunnut varustautua.

Minulla on NATOn suhteen epäilyni, vaikken N-jäsenyyttä katastrofina näkisikään. Samaa mieltä heidän kanssaan, jotka sanovat natottajien vaativan "N-keskustelua" niin kauan kuin kansalaisten enemmistö on N-vastaista. Sitten kun enemmistö alkaa olla N-myönteistä, niin järjestetään kansanäänestys ja pannaan hakemus sisään. Niinhän se mene.

Stubb sanoi suoraan (kansalaismielipiteen yhteydessä), ettei kaikenmaailman gallupeista piittaa. Kiinnostavaa sikäli, että survey on nykyään aika tarkka yleisen mielipiteen selvittämisväline. Joten Stubb sanoi käytännössä, ettei hän piittaa enemmistömielipiteestä silloin kun se on hänen mielipiteensä vastainen?

Arno Kotro poliittisena keskustelijana oli minulle miellyttävä yllätys. Hän artikuloi selkeästi, puhuu riittävän ajatellusti, jotta hänen diskurssiaan on miellyttävä seurata. Ja hänellä oli N-keskustelussa kinnostava särmä.