Kirjoittaja humalainen päivämäärä 7.9.10 - 19:02
Ehdotankinkauden käynnistymisen kunniaksi että mikäli teille sopii maamme kuorot, voisinko pyyttää teitä esittämään nykypäivän konserttiyleisölle muistin virkistämiseksi kansallisen heräämisen ja niin sanotun kultaisen aikakauden kuoromusiikin tunnetuimpien säveltäjien kuorotuotannon helmiä, joista vastasivat maisteri sulho rannan toimittaman 1930-luvun musiikin historian mukaan mm. bengt carlsson, arvi karvonen, fredrik isacsson (2 sinfoniaa), viljo mikkola (christus-oratorio, motetteja), väinö pesola (3 sinfoniaa), väinö haapalainen ( 3 sinfoniaa, kalevala ja teljä), armas maasalo (jouluoratorio), emil sivori, vilho siukonen, karl flodin, evert katila, pj hannikainen, heikki klemetti jonka isänmaalkliset laulut olivat hyvin suosittuja, emil genetz, felix krohn( sinfonia brevis), eino linnalan erityisen herkkäsointisten ja palkittujen mieskuorolaulujen spesialisti( 2 sinfoniaa) jne. joiden lisäksi tulevat palmgrenin, madetojan, fougstedt ( 2 sinfoniaa) ja kuulan tapaiset vankan maineen omaavat kuorosäveltäjät joiden merkitystä ei voi vähätellä eikä sivuuttaa.Moderneista erik bergman on omaa luokkaansa.
mutta unohtaa ei sovi vaikka niin näyttää tapahtuneen yhden ja ainoan periaatteen normituksen myötä, ilmari krohnin hengellisiä suurluomia, oratorioita ikiaartehet jotka professori salmenhaara listasi merkittävimpiin musiikkitapahtumiin 20-luvulla, tai oratoriota voittajat jonka 2. osa on nimetty merkitsevästi taistelun helteessä ja johannes-passiota 1940-luvulta monista muista kantaateista puhumatta joista musiikkitieteilijänäkin kunnostautunut mestari usein laati uudistetun laitoksen ja ns. psalttariaan 60 psalmeineen. erkki melartinin merkittävimpnä kuoroteoksea pidetään kai ilmarista joka madetojan aslak smaukan tavoin on jäänyt tätä nykyä valitettavan vähälle huomiolle.