YLE Radio 1

ukonhattu kirjoitti:Orkestereita odottaa sama kuuri kun yleisö kuolee suurten ikäluokkien mukana. Jotain tarttis tehdä ja kiireesti.

En ole tuosta samaa mieltä. Esimerkiksi sekä HKO että RSO ovat lisänneet selvästi yleisömääriään. Klassisen musiikin kuunteleminen näkyisi olevan "maallikoille" jossakin määrin ikäkysymys: tiettyyn kypsyysasteeseen tultuaan moni ihminen saattaa alkaa kelpuuttaa klassisen musiikin, etenkin orkesterimusiikin, tai jopa alkaa pitää siitä niin paljon, että lähtee konsertteihin.
Käyn aika ajoin sinfoniakonserteissa ja minusta on mielenkiintoista kuunnella, mitä muu konserttiyleisö keskenään juttelee. Yllättävän usein kuulee ihmisten kehuvan itse musiikkia eikä esimerkiksi mediaseksikästä solistia. Sillä on siis yhä merkitystä, mitä esitetään.

Mortimer kirjoitti:Klassisen musiikin kuunteleminen näkyisi olevan "maallikoille" jossakin määrin ikäkysymys: tiettyyn kypsyysasteeseen tultuaan moni ihminen saattaa alkaa kelpuuttaa klassisen musiikin, etenkin orkesterimusiikin, tai jopa alkaa pitää siitä niin paljon, että lähtee konsertteihin.

Uskon että näin on. Suurempi askel on siirtyä taidemusiikin piirissä klassisesta kamasta modernismiin ja nykymusiikkiin. Se on hieman kuin opettelisi uutta kieltä - edellyttää omaa työtä. Olen kuunnellut klassista ja maltillista modernia nuoresta alkaen - en vain ole saanut makua oopperaan. Suon kuitenkin mielelläni julkisin varoin tuetun oopperan heidän ilokseen, jotka villiintyvät veerdistä.

Ihmettelen kuitenkin muutaman muun kulttuurin alueen huonoa kohtelua:

1. Jumppamaikka Kalliomäki on ilmoittanut, että valtio ei ole kiinnostunut rahoittamaan tiedejärjestelmää nykyistä enempää, vaan pohtii keinoja sen amerikkalaistamiseksi (mm. verohelpotuksia tutkimusta rahoittamille yrityksille). Maikan muisti on lyhyt - OPM:n tiedebudjetti raiskattiin jo 1990-luvun lamaleikkauksissa. Kun olisi aika saattaa se kans.väl. tasolle, niin suomipelle - anteeksi... suomipoliitikko vetää valtiota vastuusta ja ehdottelee että muut hoitaisivat sen tehtävät! On ikävää, että ministereiksi pannaan ihmisiä, joiden ymmärryshorisontti on aivonsa pilanneiden, nyrkkeilijöiksi kutsuttujen veteraalihiekkasäkkien tasolla. Sano "Kalliomäki" kun haluat kaaosta!

2. Suomalainen elokuva on alkanut näyttää "kansainväliseltä", mutta muutamia hyviä poikkeuksia lukuunottamatta on se sliipatusta näöstä huolimatta tylsää teevee-elokuvamaista pölöstelyä. Minuun se ei ole erityisemmin purrut. Vaan onhan se ollut ajoittain suorastaan taloudellisesti menestyksekästä - tuottanut jopa voittoa! En näe tylsälle standardi-inhorealismille muuta olemassaolon oikeutusta kuin sen, että se edes tuo omat kustannuksensa takaisin katsojatulojen muodossa. Sen sijaan edellyttäisin, että ns. taide-elokuvantekijöille taattaisiin säälliset työskentelyolot. Mikä tarkoittaa: edes ajoittaista mahdollisuutta tehdä elokuvaa.

3. Peruskoulun asiat ovat onnettomasti, kun luokkakoko nostettiin lamaleikkauksissa takaisin 40 oppilaaseen. Vauriot ovat elämänikäisiä, kun kasvuikäisten kohdalla säästetään. Mikä pahempaa, kustannukset moninkertaistuvat kun huomioidaan häiriökäyttäytymiseen sosiaalistuneiden ihmisten elämänkulun kokonaisyhteiskunnallisia kustannuksia: (a) päihde-elämän inhimilliset kustannukset (omalla kohdallaan) ovat periaatteessa mittaamattomat, (b) hoitokustannukset parantoloissa, sairaaloissa ja vankiloissa ylittävät ylittävät moninkertaisesti peruskoulutuksessa saadut säästöt, (c) he vahingoittavat ympäristöään & muita ihmisiä ja tätä kautta todellisia seurannaiskustannuksia on ehkä mahdoton arvioida.

Ennen lauloivat, että ensin tehdään sairaita, sitten sairaala. Tänään suomijärjestelmä tekemällä tekee sairaita, muttei halua kustantaa sairaaloita.

teoria ihmisen kypsymisestä ja siirtymisestä klassisen kuuntelijaksi ei enää pidä paikkaansa. Tämä trendi on nähtävissä kaikissa länsimaissa, joissa kevyt musiikki on tehnyt tuhojaan jo vuosikymmeniä. Uusimmmassa Rondossa on tutkijan näkemys liittyen tähän.
Kun käy Finlandiatalossa konsertissa, huomaa, että keski-ikä on todella korkea, vähintään 60. Valtaosa tämän ikäisestä yleisöstä on kuunnellut klassista lapsesta pitäen, eihän esim. radiosta heidän nuoruudessaan tullut juuri muuta musiikkia eikä ollut olemassa nykyisen kaltaista äänilevyteollisuutta.
Klasarin ystäviksi mielletään keski-ikäiset, korkean koulutus- ja sivistystason omaavat ja naiset. Heitä pidetään taantuneina, kaavoihin kangistuneina, rikkaina ja snobeina.
Ei ihan vastaa ikuisen nuoruuteen, kaikki mulle heti nyt -mentaliteettiin ja kertakäyttökulutukseen kuuluvia ihanteita. Ei enää ihailla tai tavoitella sivistysyliopistoakaan, klassisten kielten opintoja tms. vaan kapean alan asiantuntijuutta. Peruskoulussa ei enää kuunnella klassista, vaan pelkkää nuorison suosimaa musaa. Näin klassisesta musiikista tulee yhä pienempien piirien harrastus. Suuren yleisön harrastus se ei koskaan ole ollutkaan.
Pään pistäminen pensaaseen ei ole hyvä ratkaisu. Klassista musiikkia on lähdettävä aktiivisesti markkinoimaan jo päiväkoti-ikäisille. On mietittävä, miten sen imagon eliittien harrastuksena saisi muutettua, että siitä tulisi yksi varteenotettava valinta nykypäivän kulttuurin harrastajalle.

ukonhattu kirjoitti:teoria ihmisen kypsymisestä ja siirtymisestä klassisen kuuntelijaksi ei enää pidä paikkaansa. Tämä trendi on nähtävissä kaikissa länsimaissa, joissa kevyt musiikki on tehnyt tuhojaan jo vuosikymmeniä. Uusimmmassa Rondossa on tutkijan näkemys liittyen tähän.
Kun käy Finlandiatalossa konsertissa, huomaa, että keski-ikä on todella korkea, vähintään 60.

Okei, katson tuon Rondon jutun. Siellähän voi olla paikkansapitäviä tilastojakin. Näppituntumani on edelleen se, mitä yllä kirjoitin. Vaan sehän ei yleensä ole totuus.

Mielestäni ei pidä tuijottaa pelkkään keski-ikään. Ei edes sen mahdolliseen kohoamiseen. Asiassa on useita "muuttujia" eikä meillä ole kriteereitä edes niiden tärkeysjärjestykselle!

k-meleonin viestistä jäi mieleen sana taidemusiikki. Mitä se on? Onko esimerkiksi Lordin Hallelujaa taidetta?

Kiasmassa on nähty ties mitä romua taiteena enkä sitä kiistä etteikö se taidetta olísikin. Itse en kyllä esimerkiksi lattiallista tyhjiä pulloja ostaisi kun mulla on niitä kellarissa ihan tarpeeksi muutenkin. Tai tiiliskiviä. Tarkoitan vaan, että säveltaiteen puolella ollaan kyllä paljon hanakammin vetämässä raja-aitoja sen mukaan mikä on taidetta ja mikä ei.

Joku voi sanoa jopa, että vain Schubert on taidetta.

Ratsia-yhtye lauloi vuonna 1979: "Tää ei oo taidetta, tää on rock'n'rollia!"

Minusta se oli silloin, ja on yhä edelleen, varsin käypä asenne. Miksi väittää taiteeksi sellaista, mikä ei taiteellisuuteen pyri? Iskelmälaulajat keksivät aikoinaan itselleen tittelin "artisti", jotta toiminta kuulostaisi vähän taiteellisemmalta ja siis "paremmalta". Voisi siis luulla taidemusiikin olevan sittenkin jonkinlainen ideaali, ellei kyse olisi vain siitä, että sen tekijöiden yhteiskunnallinen arvostus vain on suurempi kuin iskelmänikkareiden ja -laulajien.
Jos joku Lordi väittäisi Hallelujaansa (en ole tosin kuullut, mutta uskallan päätellä) taidemusiikiksi, hän tekisi varmaan itsestään lähinnä naurettavan.

Mortimer kirjoitti: Ratsia-yhtye lauloi vuonna 1979: "Tää ei oo taidetta, tää on rock'n'rollia!" Minusta se oli silloin, ja on yhä edelleen, varsin käypä asenne. Miksi väittää taiteeksi sellaista, mikä ei taiteellisuuteen pyri?

Suurin osa Beatlesien tuotannosta on silkkaa rock'n rollia mutta iso osa myös selkeästi taidetta. Esimerkiksi "She's leavin home" on viime vuosikymmenien upeinta liediä. Jos niinkuin ruvetaan asioita nimittelemään.

Mortimer kirjoitti:Jos joku Lordi väittäisi Hallelujaansa (en ole tosin kuullut, mutta uskallan päätellä) taidemusiikiksi, hän tekisi varmaan itsestään lähinnä naurettavan.

Tämä nyt on aika hupainen keskustelunaihe. Toisaalta, jos joku panee tehosekoittimeen verta ja spermaa, väitää sitä taiteeksi ja saa sen vielä Kiasmaan näytteille niin eikö se silloin ole taidetta? Tai video, jossa kissa päästetään päiviltä ja runkataan vielä päälle? Joku Lordi sopii oikein hyvin siihen soppaan mukaan.

Ja käy ihmeessä tsekkaamassa se hallelujaa osoitteesta http://www.yle.fi/eurovision/. Itseäni koko homma puistattaa mutta nyt sitten tämän jälkeen voidaan puhtaalla omatunnolla sanoa, että "olemme kokeilleet ihan kaikkea". Nolla pistettä.

VeHy kirjoitti:Esimerkiksi "She's leavin home" on viime vuosikymmenien upeinta liediä. Jos niinkuin ruvetaan asioita nimittelemään.

Minusta se on aika tekotaiteellinen ja vaatimaton biisi. Parempana taiteena pitäisin esimerkiksi kappaleita Tomorrow Never Knows ja etenkin Revolution 9.

VeHy kirjoitti:Toisaalta, jos joku panee tehosekoittimeen verta ja spermaa, väitää sitä taiteeksi ja saa sen vielä Kiasmaan näytteille niin eikö se silloin ole taidetta? Tai video, jossa kissa päästetään päiviltä ja runkataan vielä päälle?

Tästä on keskusteltu ennenkin. Olennaista taitaa olla konteksti: museoon tai galleriaan tarkoitettu aikaansaannos on helpompi mieltää taiteeksi, etenkin jos teoksen tehtävä on toimia ärsykkeenä ajatteluun, haltioitumiseen, suuttumiseen tms. eikä esim. tuottaa tekijälleen suuria tuloja kerta toisensa jälkeen tapahtuvalla myymisellä, kuten vaikkapa iskelmän on.

VeHy kirjoitti:Ja käy ihmeessä tsekkaamassa se hallelujaa ... Itseäni koko homma puistattaa mutta nyt sitten tämän jälkeen voidaan puhtaalla omatunnolla sanoa, että "olemme kokeilleet ihan kaikkea". Nolla pistettä.

Olen niin rajoittunut etten taida viitsiä. Aihe (Euroviisut) ei vain kiinnosta tipan vertaa, eikä siksi myöskään spekulointi pisteiden tms. suhteen. Analogia tähän on se, etten viitsi katsoa edes suosituksesta aivottomia räiskintäelokuvia, koska tiedän jo etukäteen, että juuri se räiskintä vain ärsyttää minua. Tai etten halua katsoa kauhuelokuvia, koska en pidä pelon tunteesta.

Aika pitkälle ajattelemme samalla tavoin ja myös käyttäydymme, taiteen määrittelyssä näkyy olevan hienoisia eroja. Itse tunnun kannattavan vapaanpia raja-aitoja, lähinnä siksi, että puhutaan asioista, joita ei oikein millään asteikolla pysty mittaamaan. En minä kuitenkaan ihan vapaita käsiä taiteilijoille itselleen antaisi minäkään. Ei myöskään taloudellisten etujen tavoittelu sulje pois jotain teosta taiteen piiristä. (Tätä voi kysyä tarkemmin Teostosta).

Jos vaikka maalaus toimii ärsykkeenä haltioitumiseen jne. niin mitä väliä sillä on, vaikka sen olisi maalannut simpanssi?

Vaikea lähteä määrittelemään taidemusiikkia. Taidetta on niin monentasoista, yksinkertaisimmillaan määriteltynä taidetta on kaikki se, mitä kutsutaan taiteeksi. Musiikin suhteen puhun mieluummin vain klasarista enkä taidemusiikista. Musiikissa arvostan pitkästä perinteestä syntynyttä tuotosta, monikerroksisuutta, teknistä osaamista, ideoiden jalostamista, kestävyyttä jne.
Mutta joku voi ajatella, että nokkelalle idealle perustuva kolmen minuutin hittibiisi on paras. No voi olla.

Tavalliselle katselijalle maalauksen tekijä ei ole kovin tärkeä, mutta sijoittaja saattaa saada kohtauksen jos huomaa että hänelle on myyty simpanssin maalaama taulu.

Ja miljoonat ajattelevat, että kolmen minuutin hittibiisi on taiteen huippu. Miksi sitten olisi niille jatkuvasti ostajia ja lukemattomia radioasemia jotka soittavat profiilinsa mukaan vain tiettyjen vuosikymmenten hittejä?

Ei eliitin suosio taiteesta taiteellisempaa tee. Eikä taviksen raha taiteellista arvoa korruptoi.

Viime vuoden paras renkutus oli ilman muuta "Perutaan häät", hauska oivaltava vitsi, joka kesti montakin kuuntelua. Olisin saattanut jopa ostaakin sen mutta ei tarvinnut, se soi radiossa ihan tarpeeksi.

Nuoren muusikon, Emma Salokosken uuden albumin ostin jo ihan kannustusmielessä. Se levy oli kyllä minun mielestäni selvää taidetta, vaikka se ilmeisesti kevyen musiikin genreen pitääkin laskeä.

VeHy kirjoitti:Viime vuoden paras renkutus oli ilman muuta "Perutaan häät", hauska oivaltava vitsi, joka kesti montakin kuuntelua. Olisin saattanut jopa ostaakin sen mutta ei tarvinnut, se soi radiossa ihan tarpeeksi.

Hmmm... enpä ole kuullut kyseistä kappaletta.

VeHy, kyllä ne tyhjät pullot Kiasmassa tai muualla näyttelyssä ovat varsin näyttäviä olleet. On aivan eri juttu, jos pullot ovat vailla mitään "suunnitelmaa" kyökin komeroissa kuleksimassa.

Oopperasta sanon sen verran, että Oopperan ylläpitoa kannatan. Vaikka musiikista en paljoa tiedä, niin siellä silloin tällöin (noin 0-2 kertaa vuodessa) käynkin ja sellaisista oopperoista esim. kuin "Figaron häät" ja "Salome" pidän paljon. Ei kannata verrata Oopperan kustannuksia asunnottomien hätään. Suomen asunnottomien asian voisi Suomen hallitus hoitaa kyllä nopeaan ja nätisti. Suomi on vielä rikas maa. Menen tuohon Johanneksen lankaan ja myönnän ajatelleeni niitä Liliuksen optioita ja mihin kaikkeen niitä voisikaan käyttää. Kun valtiovalta päättää, niin voisi seuraavalla kerralla optiorakennelmia suunnitellessaan ajatella esim. rautateiden huoltoa tms.

Eläkeiän kynnyksellä minua huolestuttaa nykyinen vanhustenhuollon tilanne ja erityisesti se, miten se tulee vielä jatkossa huononemaan. Läheltä seuraan nyt sellaistakin, että yli kahdeksankymppinen naishenkilö valittaa vaivojaan ja lääkäri vain toeteaa: "odotellaan ja katsotaan". Sitten kun kunto menee niin huonoksi, että mummo rahdataan sairaalaan pariksi viikoksi, niin siellä hän sitten toipuu ja lähetetään takaisin kotiin kärsimään.