YLE Radio 1

Yle Radio 1:n Finlandia-nettiäänestys päättyi
Erno Paasilinnan Yksinäisyys ja uhma on paras

Kirjallisuuden Finlandia-palkinto täyttää tänä syksynä 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi YLE Radio 1 ja Radion kulttuuriohjelmat järjestivät äänestyksen kaikkien aikojen parhaasta Finlandia-palkitusta teoksesta.

Äänestyksen voitti Erno Paasilinnan esseekokoelma Yksinäisyys ja uhma, joka sai historian ensimmäisen Finlandia-palkinnon vuonna 1984.

Paasilinna keräsi äänistä 18 % eli 221 ääntä. Toiseksi tuli kansansuosikki Kari Hotakainen, jonka Juoksuhaudantie -romaani sai kaikkiaan 216 ääntä eli 17% konaisuudesta.

Internet-äänestykseen liittyvässä keskustelussa Paasilinnasta todetaan mm. "Erno Paasilinna on omaa luokkaansa: maailmankansalainen sanan
parhaassa merkityksessä. Hänen kirjansa ja filosofiansa eivät tunne rajoja. Vaikka hän olikin nimenomaan suomalainen ajattelija, ovat
hänen teesinsä maailmankirjallisuutta."

Aanestyksen tulokset:

Erno Paasilinna: Yksinäisyys ja uhma (1984) 18% [ 221 ääntä ]

Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie (2002) 17% [ 216 ]

Antti Tuuri: Lakeuden kutsu (1997) 11% [ 142 ]

Jörn Donner: Far och son / Isä ja poika (1985) 8% [ 110 ]

Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (2000) 6% [ 81 ]

Hannu Raittila: Canal Grande (2001) 5% [ 67 ]

Hannu Mäkelä: Mestari (1995) 4% [ 56 ]

Irja Rane: Naurava neitsyt (1996) 3% [ 44 ]

Eeva Joenpelto: Tuomari Müller, hieno mies (1994) 3% [ 39 ]

Arto Melleri: Elävien kirjoissa (1991) 2% [ 36 ]

Pentti Holappa: Ystävän muotokuva (1998) 2% [ 34 ]

Bo Carpelan: Urwind / Alkutuuli (1993) 2% [ 33 ]

Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta (1987) 2% [ 33 ]

Leena Krohn: Matemaattisia olioita tai jaettuja unia (1992) 2% [ 33 ]

Sirkka Turkka: Tule takaisin, pikku Sheba (1986) 1% [ 21 ]

Kristina Carlson: Maan ääreen (1999) 1% [ 16 ]

Olli Jalonen: Isäksi ja tyttäreksi (1990) 1% [ 16 ]

Gösta Ågren: Jär (1988) 1% [ 15 ]

Markku Envall: Samurai nukkuu (1989) 1% [ 14 ]

Äänestys alkoi 22.10.2003 ja päättyi 12.11.2003. Ääniä annettiin yhteensä 1227 kpl.

Nettitoimitus

Mielestäni Johanna Sinisalon kirjassa on hyvin toteutettu fakta ja fiktio.Teksti on monipuolista ja näkee että Sinisalo on kirjoitellut paljon käsikirjoituksia telkkari-ohjelmiin.

Pistin ääneni likoon Erno Paasilinnan kirjan puolesta. E Paasilinnan tyyli on suoraa, toteavaa, vastaansanomatonta. Vahvaa. Tekstissä on voimaa, kuten myös ajatuksissa, vaikken aina samaa mieltä ole.

Niinhän siinä kävi,mitä ajattelin,Hotakaisen kirja valittiin parhaaksi Finlandiakirjaksi.Ihmisen lukumuisti on niin lyhyt ja sen takia on aina etulyöntiasemassa viimeinen voittaja.Aivan turhaa järjestää tälläisiä kilpailuja,mutta kai se nyt on jotain kirjojen julkiskuvaa lisäävää!Ehkä raatilaisten näkemys on lähempi oikea järjestys.Minun henkilökohtaiset suosikit olivat Joenpellon ja Mäkelän kirjat,jotka jäivät mieleeni ja herätti ajatuksia. Olen seurannut Englannin liigan otteluja vuosikymmenet,ja oma kestosuosikkini(yli 50 vuotta)on Arsenal.Veikkaaja-lehdessä järjestettiin takavuosina kilpailu suosikkijoukkueesta,ja aina voittaja oli edellinen mestari.Kilpailut lopetettiin ja siitä huomasi ihmisten lyhkäsen muistin.Näin kävi myös tässä äänestyksessä.Muistan ,että kirjoitin tuolla jossain sivuilla tyytymättömyyteni Hotakaisen kirjaan

Tämä äänestyshän jatkuu edelleen. Juoksuhaudantie voitti Kirjamessujen äänestyksen.
Tietysti tällainen skaba on absurdi. Vähän kuin yrittäisi mittatikulla verrata sitä, onko mansikkajäätelö paremman makuista kuin ananassäilyke...

Sinisalon peikkofantasia oli minulle huisa elämys, hyvä Hotakainen jäi niukasti kakkoseksi.

Tietysti tällainen äänestys on kuin vertailisi ananaksia ja mansikoita japaninmispeleihin - mutta viihdyttävä toki! Ja jos perusteluviestejä osuu lukemaan joku, joka ei ole sattunut lukemaan kiinnostavasti kehuttua kirjaa ja tulee siihen tarttuneeksi, niin sehän on kirjallisuudelle voitto kotiin.

Ilman muuta Samurai Nukkuu. Rytmin riemua ja säkeiden sointua.

Ranen "Naurava neitsyt" oli hyvä, joka kertoi omalla tavallaan Marian ja Jeesuksen, eli naisen ja lapsen historiallisen näkökulman.

En kuitenkaan ole lukenut kokonaan useimpia muita, mutta ensimmäisenä lukemani Donnerin "Isä ja poika" oli yllättävän hyvä vaikka sarjan muihin kirjoihin en sittemmin ole palannut.

Erno Paasilinnan Yksinäisyys ja uhma on itsessään kirjana täysin ylivoimainen verrattuna nykyajan kaupallisiin menestyskirjoihin. Hän kirjoitti ajatonta fisolofiaa ja on siinä mielessä viimeisiä ajattelijoita. Minusta hän on "viimeinen mohikaani" myös koko kansallisen kirjallisuutemme perinteessä. Hänessä on Aleksis Kiven ja Pentti Haanpään meininkiä, vaatimattomuudesta syntynyttä suuruutta.
Paljolti miltei erakkona elänyt Paasilinna itse olisi edeltäjiensä tavoin kavahtanut nykymenoa.

Luulenpa, ettei edes Hotakainen kehtaisi ottaa vastaan palkintoa, jolla hänet olisi äänestetty Paasilinnaa "suuremmaksi" kirjailijaksi. Minulle ainakin riittivät elokuvan teosta kertovat Kiinteistömaailman mainokset tiedoksi siitä, miten korkeatasoisesti kirjailijan tuotantoa hyödynnetään, hänen luvallaan.

Oi aikoja, oi tapoja.

Paras Finlandia-palkittu kirja

Erno Paasilinna on omaa luokkaansa: maailmankansalainen sanan parhaassa merkityksessä. Hänen kirjansa ja filosofiansa eivät tunne rajoja. Vaikka hän olikin nimenomaan suomalainen ajattelija, ovat hänen teesinsä maailmankirjallisuutta.

Yksinäisyys ja uhma-teoksessaan Erno Paasilinna nostaa esiin toisia suomalaisia maailmankansalaisia/-kirjailijoita, kuten Aleksis Kiven, Eino Leinon, Pentti Haanpään, Joel Lehtosen, Samuli Parosen, Veijo Meren - kaikki nämäkin nimet olisivat olleet arvokkaita Finlandia-palkittuja.
Yhteistä heille kaikille oli tietenkin tinkimättömyys, uhma ja yksinäisyys.
Suuriksi kirjailijoiksi tullaan vaikeata tietä, ja vain harvat siinä onnistuvat.
He tulivat sellaisiksi kuin he ovat. Vain harvat pystyvät siihen.

Löytäsipä meidän nuorisomme nämä ajattelijat!

(Juoksuhaudantietä ei mitenkään voi verrata, eikä kirjailijaa - ainakaan vielä em. mestareihin.)

Te jotka katsoitte TV:n kulttuuri-uutiset,oliko todella totta että Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi, julkaistaa Amerikassa.

Eipä ole usein sattunut,että suomalainen kirja pääsee suurille markkinoille.Ketjun alussa pisti silmään ,että joku vieraista mainitsi Sinisalon kirjan parhaaksi.Taisi vieras haistaa jo tämän käännöstyön.

Ei muutako kuin onnea "parhaalle" Finlandia-kirjalle ja ääniä Sinisalolle.

Paras Finlandia-voittaja on Jörn Donnerin Isä ja poika

Terveisin
Tarja Strandén

Kaikkien aikojen kirjallisuuden Finlandia-palkitun teoksen äänestys on päättynyt.

Kiitokset kaikille äänestäjille. Äänestyksen tulosta kommentoidaan Kulttuuriuutisissa YLE Radio 1:ssä ke 12.11.2003 klo 15.

Kulttuuriuutiset ovat luettavissa myös internetistä osoitteesta http://www.yleradio1.fi/kulttuuriuutiset

Nettitoimitus

Tämä viestiketju on siirretty otsikon "Yleinen keskustelu" alle. Keskustelua aiheesta voi jatkaa tässä viestiketjussa.

Kulttuuriuutiset kertoi Finlandia-äänestyksestä näin:

Erno Paasilinna on radion kuuntelijoiden kaikkien aikojen Finlandia-suosikki
(12.11.2003, klo 13.49)
--------------------------------------------------------------------------------
Erno Paasilinnan esseekokoelma Yksinäisyys ja uhma on voittanut Yle Radio 1:n ja Radion kulttuuriohjelmien äänestyksen parhaasta koskaan Finlandia-palkinnon saaneesta teoksesta. Kirjallisuuden Finlandia-palkinto täyttää tänä syksynä kaksikymmentä vuotta. Paasilinnan kirja voitti kaikkien aikojen ensimmäisen Finlandia-palkinnon, vuonna 1984.
--------------------------------------------------------------------------------

"Finlandia-palkinto jaetaan nyt ensi kerran. Tähän tilanteeseen on siksi sisältynyt paljonkin hälinää, puhetta ja kirjoitusta, jolla toivottavasti on voitu lisätä kiinnostusta kirjallisuutta ja sen lukemista kohtaan", julisti professori Irmeli Niemi kaksikymmentä vuotta sitten ja jatkoi henkeään pidättelevän yleisön edessä: "Palkintolautakunta päätti myöntää ensimmäisen Finlandia-palkinnon kirjailija Erno Paasilinnalle teoksesta Yksinäisyys ja uhma"

Hälinää puhetta ja kirjoitusta onkin näiden kahdenkymmenen vuoden aikana piisannut, yksinäisyyttä ja uhmaa ei niinkään.

"Paasilinna puree lukijoihin edelleen, koska hän oli hyvin voimakas ja vahva toisinajattelija, jolle eivät kelvanneet yleiset totuudet", arvioi Irmeli Niemi Paasilinnaa Kulttuuriuutisille tänään.

"Hän oli tavattoman peloton, suorasukainen ja kuvia kumartamaton. Siksi häntä olisi hyvä lukea edelleen."

"Erno Paasilinnasta ei ole kovinkaan paljon kirjoitettu, mutta en yhtään ihmettelisi, jos hänen aikansa olisi nyt koittamassa. Tämä yhteen teokseen kohdistuva huomio on mielestäni aika rohkaiseva esimerkki siitä, että kannattaisi lähteä studeeraamaan vähän perusteellisemminkin hänen töitään."

Kaikkiaan Internet-äänestyksessä annettiin 1227 ääntä. Paasilinna keräsi äänistä 18 % eli 221 ääntä. Toiseksi tuli kansansuosikki Kari Hotakainen, jonka Juoksuhaudantie -romaani sai kaikkiaan 216 ääntä eli 17%konaisuudesta. Äänestyksen tulokset näet tästä.

(Elsi Hyttinen / Radion kulttuuriohjelmat)

Joko äänestys loppui? Olen vasta kotvan verran tiukan ajan puitteissa seurannut keskustaluja täällä. Paras Finlandia-palkittu itselleni on Gösta Ågren - Städren ym. - kääntäjä näitä loistotähtiä alkutekstille uskollinen ja kaunis. Teksti laajentuu maallisen asiallisen täsmällisesti ja rakentaa lukijaa. Erno Paasilinnan olen tavannutkin, hänen rekisterinsä liikkuu suomalaisen arkisella tasolla, arkea on omanikin eikä Erno tuo siihen lähimmäistä enempää mitään uutta. Jotkut lukee Päätaloa, itse mieluummin kymmenenteen kertaan Haanpäätä. Jotkut lukee Sinuhea jne, itse mieluummin Tatu Vaaskiveä tai Orm Punaista, saman ajan eskapisteja kaikki.