Valvojat: Nettitoimitus, Tiedotus
Jesper kirjoitti:Vincent D'Indyn Symphonie Cevenole (op. 25) on pieni klassikko, kuten myös 2. sinfonia (op. 57), joka on mielestäni yhdenlainen helmi. Jour d'été à la montagne (op. 61) mennee siinä sivussa.
Jorma Lindqvist kirjoitti:Löysin levyhyllyyni "levyn josta en luovu", levyn jota olen etsinyt ja jonka viimein löysin.
Glenn Gould soittaa ensin pääosat uruilla, ja sitten muutaman kontrapunktin pianolla Bachin musiikillisesta testamentista "Dien kunst der fuge" tai "The art of the Fugue" -miten vain halutaan sanoa BWV 1080. Levyn lopussa on vielä B.A.C.H. preludi-fuuga bwv 898.
Pääsiäiseni Tukholmassa pelastui perusteellisesti, kun löysin tämän remasteroinnin Nordiska Kompaniet:in (NK) ylimmässä kerroksessa sijaitsevalta levyosastolta.
Vieraileminen kyseisessä kaupassa oli jo sinänsä elämys. Missään ei jumputtanut tavanomainen rap-hip-hop- meteli, vaan hillitty groove- pop. Klassisen musiikin osastolla soi passio, ja äänentoistolaitteisiin oli panostettu normaalia enemmän.
Loppu pääsiäinen sujuu Gouldia kuunnellessa. Minulla on levy kuuntelemisen lisäksi myös ajateltavanani. Vastaavaa pystyy harva kirja antamaan.
Kyytipoijaaksi pullollinen Chatéau Palmer'ia vuodelta 1986, jonka löysin Viking Linen TaxFreesta (!)
Parhainta pääsiäistä kaikille, Schubertianeillekin !
Tommi Salonen kirjoitti:D'Indysta tuli mieleen: Tunnetko belgialaisen Guillaume Lekeun? Vain 24-vuotiaana 1894 kuollut Lekeu oli ensin Cesar Franckin oppilas. Franckin kuolema 1890 oli shokki Lekeulle, mutta D'Indy sai hänet palaamaan sävellysopintoihin, ja joutui sitten muutamaa vuotta myöhemmin täydentämään Lekeulta kesken jääneen kvarteton. Kaunista ja intensiivistä kamarimusiikkia.
-Tommi
Mikki Hiiri kirjoitti:Itse olen kyllä sitä mieltä, että ihmismielen syvimpiä salaisuuksia ja emootioita on mahdotonta verbalisoida, vaikkakin toisaalta ei käyne kiistäminen, että vastaanottokykymme suurta musiikkia kuunnelessamme ei reagoi mihinkään abstraktiin, vaan taikurin rusnsaasta varastosta tarjoamiin suggestioihin.
Mikki Hiiri kirjoitti:Eräs mieshenkilö sanoi radiossa kerran, että hänelle musiikin kuunteleminen on mieluisampi harrastus kuin lukeminen, koska kirjoja lukiessa ajattelet jonkun toisen ajatuksia, mutta musiikkia kuunnellessa voit ajatella omiasi. Minun mielestäni aika osuvasti sanottu, vai mitä mieltä olette te muut? Kumpi on mielestänne suositeltavampi harrastus niin aloittelijalle kuin kokeneemmallekin kultturellille?
moxu kirjoitti:Mutta eikö musiikkia kuunneltaessa, siis tosiaan ilman mitään muuta samanaikaista tekemistä, aivojen huomioitseva kapasiteetti ole juurikin samassa tilassa kuin lukiessakin?
Niin tai näin, pysyn sataprosenttisesti aiemmin esittämässäni näkemyksessä, jonka voi lukea keskustelulangan ensimmäisestä indeksistä.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa