Kirjoittaja lasser päivämäärä 25.11.03 - 14:55
Jätän tähän itselleni ja muillekin muistioni kalentereista. Tärkeimmät lähteet (sivunumeroineen):
Aikakirja / Heikki Oja, mm. taulukot kirjan lopussa
Ajan historia / G. J. Whitrow, mm. 229-236
Allakkatieto / Heikki Oja, mm. taulukot kirjan lopussa
Hurmio tai turmio / Hannu Tarmio, kirjan keskellä kalenterien julkaisu
Kalenteri / David Ewing Duncan, mm. 5-7, 63, 65, 285-289-294-295-302-330-336-345
Maailman historian pikkujättiläinen, 1109 (taulukkohaku päiville)
Päivien kirja / Sami Feiring & Heikki Oja, 7, 339-407
Roomalainen kalenteri / Arto Kivimäki, mm. 7-12, 58
Rooman keisarit / Arto Kivimäki & Pekka Tuomisto, mm. 318, 377
Rooman kuningasaika / Pekka Tuomisto, mm. 277
TEKSTI-TV / YLE, kalenteri sivulla 341
Tiivistelmä Rooman kalentereista alkaen.
Romulus otti 304 päivää / kymmenen kuukautta kalenterin perustaessaan Rooman 21. huhtikuuta 753 eKr. (ajoitus Marcus Terentius Varron 116-27 eKr.). Toinen kuningas Numa Pompilius lisäsi "tammi- ja helmikuun" (355 päivää / 12 kuukautta) 700 eKr. alkaen. Vuosi alkoi maaliskuusta. Vuodenvaihde alkoi siirtyä tammikuuhun 153 eKr. alkaen (konsulit aloitti 1. tammikuuta virkansa).
Caesar oli ylipappina (pontifex maximus) lisännyt vuodesta 52 eKr. 355-päiväiseen kalenteriin vain yhden välikuukauden. Vuoteen 46 eKr. lisättiin helmikuussa (23. tai 24. päivän jälkeen) ylimääräinen karkauskuukausi (23 päivää), sekä marraskuun ja joulukuun väliin 33 ja 34 päivää. Kevätpäiväntasaus 45 eKr. oli 25. maaliskuuta.
Caesar muutti kuukaudet 45 eKr. alkaen vuorotellen 31 ja 30 päivää pitkiksi (helmikuu, karkausvuosina 30 muuten 29 päivää). Papisto laski karkausvuodet väärin joka kolmanteen vuoteen, joten vuonna 8 eKr. Augustus määräsi jätettäväksi väliin kolme seuraavaa karkausvuotta. Vuodesta 8 jKr. lähtien karkausvuosi oli joka neljäs vuosi. Vuodesta 7 eKr. myös Caesarin kuukausijako muuttui nykyiseen muotoon. Seitsemän päiväinen viikko tuli Roomaan ajanlaskumme alun aikoihin, kuitenkin astrologisen planeettaviikon otti vasta 321 jKr. viralliseen käyttöön keisari Konstantinus (sunnuntai viikon ensimmäinen päivä).
Roomalaisessa kalenterissa oli 8-päiväinen markkinapäiväkierto (A-H), Kalendae (kuuluttajaiset) kun uusikuu oli havaittu, Nonae (kuun ensimmäinen neljännes), Idus (täysikuu), juhlapäiviä ja historiallisia tapahtumia.
Pääsiäistä alettiin Roomassa viettää noin vuodesta 160 jKr. (kevätpäiväntasauksen jälkeisen täysikuun ensimmäinen sunnuntai). Roomalaisen kalenterin ensimmäinen maininta joulupäivästä tiedetään vuodelle 354 (tammikuun 6.).
Noin vuodesta 400 joulupäivä on 25. joulukuuta. Kirkon suosituksesta Marian ilmestyspäivä 25. maaliskuuta vuoden alkamispäiväksi monessa maassa (myöhemmin Venetsian tasavallassa 1. maaliskuuta, 1797 asti). Verotuskäytäntö "aloitti" 1. syyskuuta vuodesta 312.
Ensimmäisen kerran vuosia laskettiin Jeesuksen syntymästä 532 (munkki Dionysius Exigus). Varhaisin tunnettu sovellus "Englannin kansan kirkkohistoriassa" (munkki Beda Venerabilis) 735.
Roomalainen päivien merkitsemistapa väistyy vasta 1000-luvun alusta, jolloin lisääntyi nykyinen numerointi.
Ruotsi- Suomessa siirrettiin vuodenalku nykyiseen 1559. Ensimmäinen suomalainen (ruotsinkielinen) almanakka (Forsiuksen) 1608, suomenkielisenä (Tammelinin) 1705.
Useimmat katoliset maat hyväksyi gregoriaanisen kalenterin 1582-1584. Protestanttinen Saksa hyväksyi osittain 1700 ja 1775 kokonaan. Iso-Britannia (ja Amerikan siirtokunnat): Keskiviikkoa 2. syyskuuta 1752 seurasi torstai 14. syyskuuta. Englannissa laki määräsi samalla 1. tammikuuta vuoden aluksi. Japani hyväksyi 1873, Venäjä 1917 (uudelleen 1940), Kiina 1949.
Ranskassa vallankumouskalenteri 05.10.1793 (alku 22.09.1792) - 01.01.1806 (Napoleon lakkautti).
Maanantai tuli 1973 viikon ensimmäiseksi päiväksi ja viikkonumerokäytäntö nykyiseksi. Kesäaika Suomessa jatkuvasti vuodesta 1981. Karkauspäivä siirrettiin helmikuun loppuun (29. päivä, ennen 24. joka oli myös Rooman tasavallan "syntymäpäivä", 24.01.510 eKr. karkoitettiin kuningas Targuinius Superbus) vuodesta 2000.
Paavi Gregorius XIII allekirjoitti 24.02.1582 bullan 80-vuotiaana, joka asetettiin 01.03.1582 Pietarinkirkon oville, Rooman kaupunginkansliaan ja muihin paikkoihin kaupungissa. Bulla yhdenmukaisti kalenterin aurinkovuoden kanssa. Poistettavia päiviä oli kymmenen (torstaita 04.10.1582 seurasi perjantai 15.10.1582). Lisäksi poistettiin karkauspäivä 1700, 1800 ja 1900 (vuodet 1600 ja 2000 on 400:lla jaollisia, karkauspäivä pidettiin). Kolme ylimääräistä päivää jäi kalenteriin. Seisaus- ja tasauspäivät ovat edelleen vuotta 45 eKr. aiempia. Vuodenkierto täsmentyy vuoden 1582 päätöksellä vuoteen 339 jKr.
Konstantinus I (Suuri) kuoli 22.05.337 (kutsui kesälle 325 Nikean nyk. Iznik kirkolliskokouksen). Theodosius I (Suuri) syntyi 11.01.346 tai 347 (teki 08.11.392 kristinuskosta ainoan sallitun uskonnon).
Vuoden pituus (trooppinen vuosi) on määritetty 1956 ja oli 1900-luvulla keskim. 365 päivää, 5 tuntia, 48 minuuttia, 46 sekuntia (noin 365,242199 päivää). Vuoden 2000 päivät oli 1 sekunti lyhyempi. Maan kiertonopeuden hidastumisen seurauksena vuosi on hidastunut 1 jKr. jälkeen 10 sekuntia (1/2 sekuntia sadassa vuodessa). Gregoriaaninen kalenteri on keskim. 365 päivää, 5 tuntia, 48 minuuttia, 20 sekuntia vuodessa (poikkeama todellisesta aurinkovuodesta 25,96768 sekuntia). Vuodesta 1582 vuoteen 2000 oli poikkeama yhteensä vähän yli 3 tuntia. Vuonna 4909 kalenteri on päivän edellä todellista aurinkovuotta.
Juliaaninen kalenteri on keskim. 365 päivää, 6 tuntia vuodessa (poikkeama aurinkovuoteen 11 minuuttia 14 sekuntia). Kuukuukausi on keskim. 29 päivää 12 tuntia 44 minuuttia 2,9 sekuntia (29,5306 päivää) ja 12 kuukautinen kuuvuosi on 354,3672 päivää.
Juliaaninen kalenteri ylittää aurinkovuoden yhdellä päivällä noin joka 128. vuosi. Vuodet alkaen 45 eKr. on:
1./83 jKr., 2./211, 3./339, 4./467, 5./595, 6./723, 7./851, 8./979, 9./1107, 10./1235, 11./1363, 12./1491, 13./1619, 14./1747, 15./1875, 16./2003, 17./2131 jne.
Jos vuodenkierto halutaan täsmentää ajanlaskun alun aikoihin on kalenterista pudotettava kolme lisäpäivää pois. Sopiva ajankohta alkaa vuoden 2003 lopusta, jolloin 16. 128 vuoden jakso täyttyy. Samalla voi siirtyä nykyistä tarkempaan 128 vuoden sääntöön.
Augustuksen esimerkillä seuraavat kolme karkausvuotta jätettäisiin pitämättä, tai päivät poistetaan kalenterista kerralla vuonna 2012. Jeesuksen aika on 128 vuoden jakson keskivaiheilla.
Ruotsi-Suomessa siirryttiin 1753 juliaanisesta kalenterista ns. parannettuun kalenteriin. pääsiäinen oli Suomessa eri kuin gregoriaanisessa kalenterissa vuosina: 1802, 1805, 1818, 1825, 1829 ja 1845. Suomi siirtyi 1869 täydelliseen gregoriaaniseen kalenteriin.
Lasse Reunanen / Salo