YLE Radio 1

VeHy kirjoitti:

moxu kirjoitti:Mielenkiintoinen tapa kohentaa Stadin yleisilmettä voisi nyt olla yksityisautoilun määräaikainen luvanvaraistaminen. Perustekin olisi täysin hyväksyttävä: huono ilmanlaatu.

Mielenkiintoinen tapa kohentaa Stadin yleisilmettä voisi nyt olla polkupyöräilyn määräaikainen luvanvaraistaminen. Perustekin olisi täysin hyväksyttävä: edesvastuuton liikennekäyttäytyminen. Arkiaamuisin matkustan työpaikalleni ensin kaupunkijuna (haha mikä termi!), sitten pieni reipas kävely Stockan pysäkille ja loppumatka spåralla. Ja joka jumalan aamu pahimpia pakkasia ja räntäsateita lukuunottamatta aseman edessä olevan Kaivokadun ylimenopaikan kohdalla joku pyöräilijä jumalilta saamallaan oikeutuksella laskettelee täyttä vauhtia kelloaan soittaen kohti vihreää valoa odottavaa jalankulkijajoukkoa. Siinä kun on niin ahdas paikka, että jotkut onnettomat joutuvat seisomaan pyöräilijöille merkityllä alueella ja se näyttää noita hurjia todella ärsyttävän. Eivätkö ne saatanan ääliöt ymmärrä, että polkupyörälläkin voi tappaa, siitä riippumatta, kumpi osapuoli on oikeassa.

ukonhattu kirjoitti:Kokeilepa Vehy itse pyöräilyä niin näet, ketä ne törpöt oikeasti ovat - pyöräilijöitä vai jalankulkijoita. Vaikka oikeasti syyttävä sormeni osoittaa kyllä autoilijoita, nehän vievät kaiken tilan ja sitten saa kevyt liikenne nahistella keskenään. Iso roisto siis vaan jatkaa muina miehinä.

Repäistäänpäs tästäkin uusi keskustelulanka, kun aihepiiri kuitenkin varmaan poikinee jonkun kommentin...
Pyöräilijänä myönnän toki sen, että "sekateillä", joilla jalankulkijoiden ja fillaristien pitäisi kyetä rauhanomaiseen rinnakkaiseloon, tapahtuu vikaliikkeitä molempiin suuntiin, mutta noin yleisesti fillariraiteille olisi kyllä aiheellista pystyttää jalankulun kieltävät liikennemerkit.
VeHyn mainitsemassa paikassa jalankulkijoilla ei ole mitään asiaa pyörätielle muulloin, kuin silloi, kun vihreä valo antaa heille luvan mennä kadun yli. Omaa kaistaansa etenevä pyöräilijä on siis yksiselitteisesti oikeassa.
Sekin on totta, että polkupyörällä voi tappaa. Vauhtimme on parhaimmilaan melko luja ja etenemme äänettömästi.
Olin kerran vähällä töytäistä kumoon Kiasman edessä pyörätiellä haahuilleen tyypin. Ehdin väistää viime hetkessä -ja tajuta, että se oli Esko Aho. Hyvä näin, kukaan minut tunteva ei ikinä olisi uskonut tuota törmäystä onnettomuudeksi, jos sellainen olisi päässyt tapahtumaan...

...Ehdin väistää viime hetkessä -ja tajuta, että se oli Esko Aho. Hyvä näin, kukaan minut tunteva ei ikinä olisi uskonut tuota törmäystä onnettomuudeksi, jos sellainen olisi päässyt tapahtumaan...

Kerran siellä käypäläisenä kulkiessani olin jäädä pyöräilevän Osmo Soininvaaran alle, joka oli tulla ja tulla, vaikka valo ei näyttänytkään hänelle vihreätä.

Mutta täällä toisaalla kohtaan suunnilleen kerran viikossa semmoisen autoilijan, jolle kärkikolmio on täysin tuntematon. Viimeistään sitten kun löpinäni loppuvat, olen kohdannut sen viimeiseni.

moxu kirjoitti:Vauhtimme on parhaimmilaan melko luja ja etenemme äänettömästi.

Ja sitten on sellaisiakin ppolkupyöräilijöitä, jotka eivät usko, että liikennemerkillä osoitettu nopeusrajoitus koskee myös heitä.

Liikenteessä on yllättävän paljon autoja, joiden vilkku ei toimi.

Montakos kolaria olette ajaneet? Itse olen pari kertaa humauttanut katukiveykseen ja kaatunut ja pari ojaanajoa ja yksi oveenajo. Takana noin 20 vuotta fillarointia Helsingissä... Sairaalaan ei sentään ole tarvinnut kertaakaan mennä.
Tämä on kyllä aihe, josta verenpaineeni alkaa uhkaavasti nousta - liikennesäännöt ja niiden noudattaminen. Tässä maassa noudatetaan sääntöjä olivatpa ne fiksuja tai eivät. Ajattelutapamme ei ole kuten esimerkiksi Italiassa, jossa asioita katsotaan niiden sujuvuuden ja käytännön kannalta. Meillä noudatetaan sääntöjä, vaikka henki menisi.

ukonhattu kirjoitti:Montakos kolaria olette ajaneet?

Ei ole yhtään kolaria tai pahempaa kaatumista sattunut kohdalle, vaikka lapsena luultavasti kaatuilin useitakin kertoija. Läheltä piti tapauksia sattuu vieläkin aina välillä, mutta ainakin osittain niissä saan syyttää itseäni. Se on se kiire. Kuolema vaanii pyöräilijää ohjelmassa kehuttiin Belgian tai Hollannin pyöräteitä. Itse ihmettelin pyöräilijöiden ajotapaa. Kruisailtiin hiljakseen hyviä pyöräteitä, eikä hikihatussa mahdollisimman nopeasti niinkuin täällä yleisesti.

Pyöräileville yökukkujille tai nauhoittajille vihjeenä, että Ääniversumi esittää 22.5. ja 29.5. kaksiosaisen ohjelman Polkupyörä. En ole varma, mutta epäilen, että se on Radioateljeen ohjelmat vuodelta 1982. Ainakin käsikirjoittaja ja osien nimet viittaisi siihen.

On oikeastaan sääli, etteivät monetkaan liikkujat -liikenneinstrumentistään riippumatta- laske läheltäpiti-tilanteita. Syytä olisi. Sen ainakin luulisi parantavan omaa varovaisuuttaan...

Lisäksi kouluissa olisi syytä ottaa liikenneoppi ihan opetusohjelmaan kuuluvaksi aineeksi. Liikennesääntöjen tuntemus ja polkupyörän huolto oli minun kouluaikoinani upotettu osaksi nyttemmin lakkautettua ainetta nimeltä kansalaistaito. Liikenteessä kulkeminen on kuitenkin asia, jonka kanssa kaikki joutuvat tekemisiin, joten olisi syytä koulunkin ottaa siitä tietty vastuu.

Luulin päässeeni vähällä pyöräilyhaverien suhteen, mutta eipä taida pitää paikkaansa. No, oikeasti nämä kaikki haverini ovat olleet autoilijoiden aiheuttamia kun olen ajanut autojen seassa pyörätien puuttuessa, ja kaksi on ollut eteen hyppäävien jalankulkijoiden aiheuttamia.
Niin, ja unohdin tuosta listasta vielä yhden päälleajonkin viime syksyltä. Ajoin kotikulmalla pyörätietä suojatielle ja poikkikadulta ajoi auto kohti Sturenkatua. Kyseisellä kadulla oli vilkas liikenne, joten oletin ilman muuta, että autoilija ei aja suojatielle. No kylläpä hyväkäs ajoi ja tönäisi minut kumoon. Kysyin, että miksi hän tuolla tavoin ajoi ja eikö hän nähnyt keltaista pyörää ja oranssia takkiani (!) suoraan auton keulan edessä ja hän sanoi että ei, oli kuulemma vaan katsellut sitä liikennettä, että jos tulisi aukko. Onneksi auton vauhti ja omakin vauhti oli hiljainen eikä sen kummempaa sattunut. Äijä oli kyllä kovin pahoillaan mutta sen jälkeen en enää luota autoilijoihin ollenkaan, oletukseni on, että he eivät näe mitään autoa pienempää, ikinä.

Kai kouluissa vieläkin opetetaan liikennesääntöjä. Toivottavasti ainakin. Ihmiset taitavat vain kuvitella, että kevyenliikenteenväylillä ei ole liikennesäätöjä. Kyllä kai siellä enemmistö kuitenkin kulkee sääntöjä noudattaen, mutta negatiiviset asiat vain jäävät mieleen. Nätisti tien laidassa kulkevan jalankulkian tai pyöräilijän ohittaminen tai kohtaaminen ei jää mieleen, koska se tapahtuu yhtä helposti kuin häntä ei olisi ollutkaan.

Periaatteessahan liikennesäännöt ovat yleissivistystä, eikä niiden toistaminenkaan pahaa tee. Mutta on vain ongelma, että esim.autokouluissa lähestymissäännöt risteyksissä tai liikennemerkkien merkitykset ovat 17-18-vuotiaille ihmisille uutta asiaa. Näinhän ei pitäisi saati saisi olla -eihän..?

Toisaalta kannattaa muistaa sekin, ettei autokoulu ole kailille yhteinen opinahjo samalla tavoin kuin peruskoulu. Mutta liikenteessä käyttäytymisen taito on kailille yhteistä pääomaa.

Autokoulukaan ei liene yhteistä pääomaa kaikille autoilijoille. Meille ainakin opetettiin, että Suomessa ei ole päälleajo-oikeutta. Ukonhatun tavoin törmään (toistaiseksi vielä kuvallisesti, vikkelyyttäni) kantakaupungissa siihen, että autoilija huomaa minut ylittämässä suojatietä kun olen auton keulan jo ohittanut (scorrevole = lentäen ). Laittaakohan se edes miettimään?

Hainpa tässä Cressun kymppitonnin huollosta. Rataspakka, ketjut ja polkimet vaihdettiin, samoin jarrupalat ja satula. Mutta reissussahan rähjääntyy...
Tämän kevään pidemmät ajot ovat jääneet vähemmälle, vasta noin 600 km olen 22.4.alkaneella pyöräilykaudellani ehtinyt ajaa. Mutta tulevaisuus näyttää, mihin taas tulee mentyä..? Ahvenanmaalle, Hankoon, Tammelaan ja Kymenlaaksoon ainakin olisi tarkoitus.

moxu kirjoitti:Periaatteessahan liikennesäännöt ovat yleissivistystä, eikä niiden toistaminenkaan pahaa tee. Mutta on vain ongelma, että esim.autokouluissa lähestymissäännöt risteyksissä tai liikennemerkkien merkitykset ovat 17-18-vuotiaille ihmisille uutta asiaa.

Jos tilanne on noin huono, niin mopokortti oli hyvä keksintö.

moxu kirjoitti:Mutta tulevaisuus näyttää, mihin taas tulee mentyä..? Ahvenanmaalle, Hankoon, Tammelaan ja Kymenlaaksoon ainakin olisi tarkoitus.

Hanko on itselläkin ollut mielessä monta kertaa, mutta Raseborgin rauniolinnaa lähemmäksi en ole koskaa päässyt. Ehkä tänä kesänä jonakin viikonlopuna piipahdan perillä asti. Kesälomalla olen ajatellut lähteä kiertelemään Hämettä ilman tarkempaa rettisuunnitelmaa. Saariston Rengastien matkaan voisi sisällyttää, vaikka se ei ole lähelläkään Hämettä. Kuitenkin jostakin tuolta lännempää on tarkoitus mennä pohjoiseen ja ehkä Päijänteen itäpuolta takaisin etelään. Kovin huonolla säällä tuskin viitsin lähteä, mutta täytyy toivoa hyviä kelejä.

Pyöräilyn ottaminen puheeksi tällä palstalla on ansiokas teko.

Pyörällä päästään mukavasti perille olipa kyseessä käynti mummolassa taikka pelkkä kuntoilutapahtuma. Ranskan ympäriajossa pyörällä päästään jopa lujaa. Pyöräilytapoja on useita. Jotkut ajavat moottoripyörällä, toiset mopolla. Minä poljen vimmatusti niin kutsutulla munamankelilla - ja hauskaa on!
Muistakaa kypärä, kun lähdette liikenteeseen.

pyörällä päästään

Helsingistä itään ajettaessa on ainoastaan Ruotsinpyhtään Marbyn ja Pyhtään kirkonkylän tiehaarain välinen pätkä ajettava vilkkaan liikenteen rinnalla 7-tien piennarta. Varmaan kylän nimi Marby (Painajaiskylä) viittaakin juuri tähän..?
Länteen päin mentäessä puolestaan kannattaa lähteä 51:ltä Inkoon Innanbäckissä vanhalle tielle, jota pitkin löytää sitten sellaisia herkkupaloja, kuin Fagervikin, Barösundin, Raseborgin yms.
Turkuunkin kannattaa ajaa Inkoon kautta -ykköstien liikenne on liian raju ja tie on lisäksi niin vaihtelevan maaston myötäinen, ettei fillarointi sillä olisi välttämättä mikään erityinen nautinto ilman liikennettäkään.

Jos Helsingistä ajaa pohjoiseen, kannattaa valita Hämeenlinnanväylän tuntumassa menevä vanha tie. Siitä erkanee myös läntiseen Hämeeseen johtava reitti Klaukkalan, Vihtijärven ja Läyliäisten kautta.

Saaristomerellä on mielenkiintoisia reittiyhdistelmiä, joista Rengastie on varmaan tunnetuin, muttei tosiaan ainoa. Kävin viime lauantaina avaamassa "saaristoliikennekesäkauden" kaverini kanssa hänen autollaan (tähän aikaan vuodesta sekin on vielä normien mukaista). Ei todellakaan mistään hirvittävästä yleisöryntäyksestä ollut kysymys, sillä ms.Antonian 17.30 lähdöllä Dalenista olimme viikonlopun ensimmäiset asiakkaat...
Aluksia ei voi syyttää liiallisesta yhteistyöstä tai tiedonkulun täsmällisyydestä. Kun ajoimme 16.30 ms.Auroralle Kustavissa ja kysyin täkkäriltä, kulkeeko Antonia, kuten aikataulu sen väittää kulkevan (en tietenkään tätä tosissani epäillyt, mutta varmistuksestakaan harvemmin haittaa lienee), ei täkkäri tiennyt. Kun sitten noin tuntia myöhemmin kerroin tästä Antonian kipparille, tämä ei ihmetellyt... Antonialla oli vielä käynnissä remontti, tarkemmin sanottuna autokannen maalaus, joten ei sen kyytiin täyttä kuormaa olisi voitu ottaakaan, mutta henkilökunta suhtautui meihin oikein mukavasti, eikä mitenkään antanut ymmärtää meidän pahasti häiritsevän heidän duunejaan.

Mossala on hyvä satama, jossa ilmeisesti on aika mukavasti palveluitakin, mutta sinne Houtskärin kirkonkylän vaiheilta johtava tie aika onneton. Ruuhkia se ei oikeastaan kestä, joten Saariston Rengastien ajamiseen kannattaa vakavissaan miettiä jotain muuta vaihtoehtoa. Ajatus Turun ja Mossalan välisestä, ensisijaisesti matkustajia palvelevasta (ja tietysti EU-rahoitteisesta) laivalinjasta kävi mielessä, kuin myös vanha kunnon Klara, jota näillä vesillä sillä ensimmäisen matkansa tehnyt ei voi unohtaa... Tätä taustaa vasten kannattaa muistaa myös ms.Kaitan vuoro Rymättylän Röölästä Mossalaan.

Muita mahdollisia sovelluksia Saaristomeren yhteysalusliikenteen käyttöön saa yhdistelemällä aikataulutietoja osoitteista:
http://www.fma.fi/palvelut/saaristoliikenne/
http://www.alandstrafiken.aland.fi
Ålandstrafikenin kohdalla kannattaa muistaa maakuntahallituksen tarjous kevyelle liikenteelle: Lauttamaksut peritään vain moottoriajoneuvoilta...