YLE Radio 1

Kirjoittaja **Kari Laaksonen** päivämäärä 25.4.06 - 19:32

Minua on aina kiinnostanut Karjala. Erityisesti Terijoki, josta olen pyrkinyt lukemaan kaiken saatavissa olevan tiedon. Olen nuorempaa polvea, joka ei ole koskaan asunut Karjalassa.
Löytyisiko tietoa Karjalasta ennen ja nyt? Olen usein miettinyt Terijoella sijainneen Merikylpylän kasinon kohtaloa. Tiedot tästä suositusta tapahtumapaikasta ovat tistiriitaisia. Vuoden 1965 Seurassa oli valokuva Merikylpylän kasinosta. Jutussa kerrottiin huvilan ränsistyneen. Minulla ei ole varmuuttaa, että olisiko se purettu. Tietääkö joku?

Kirjoittaja **ukonhattu** päivämäärä 25.4.06 - 19:47

En tiedä, oletko jo kokeillut tätä, mutta jos olisin sinä, ottaisin yhteyttä lähimpään ortodoksiseen seurakuntaan ja kysyisin sieltä, neuvovat sitten eteenpäin mahdollisille tiedonlähteille.

Kirjoittaja **VeHy** päivämäärä 25.4.06 - 21:10

Kun sattuu samat tienoot kiinnostamaan, niin linkkejä on tullut keräiltyä. Laitan tässä valikoiman iloksesi vaikka ne voivat olla jo ennestään tuttuja.

http://www.luovutettukarjala.fi
http://personal.inet.fi/palvelu/karjalalinkit/
http://www.tie.to/karjala/
http://www.karjala-lehti.fi/
http://prokarelia.net/fi/
http://www.matkaopas.com/kirjat.php?id=11
http://www.karelia.ru
http://www.viipurikeskus.fi/
http://www.onego.ru/win/index_f.html
http://www.petrsu.ru/index_f.html
http://www.vbg.ru/
http://www.histdoc.net/viipuri/viipuri.html
http://www.viipuri2000.vbg.ru/index_fi.html
http://www.vanhaviipuri.com/
http://www.viipuri.net/
http://www.vyborg.ru/
http://www.vapaussota.com/taistelut/viipuri.html
http://karjalantragedia.info/kt/

Kirjoittaja **VeHy** päivämäärä 25.4.06 - 21:14

Ai niin, se Terijoki. Oletko käynyt Terijoen Upseerikasinolla, talossa, jossa istui Kuusisen hallitus?

http://www.terijoki.info/
http://terijoki.spb.ru/

Kirjoittaja **moxu** päivämäärä 25.4.06 - 21:38

Karjala on mielenkiintoinen teema sikälikin, että useimmille on epäselvää, mikä on Karjalaa. Luonnehditaanko Karjalaksi se maantiteellinen alue, joka joskus on ollut suomensukuisten väestöjen asuttamaa vai merkitsevätkö valtiolliset rajat jotain? Onko Tver Karjalaa? Entä Viena? Tai Lappeenranta?
Emil Genetzin ja Arvi Jänneksen (veljekset) luoma "täydellinen kuorokappale" Karjala antaa maantieteellistä määettä: "Kuss'aallot Laatokan vuoriin lyö, kuss'Imatran immet laukes, kuss' uurtaa vaaroja Pielisvyö, siell'ensin silmäni aukes". Laulusta tekee täydellisen se, että siinä on noin viiden minuutin soivaan kestoon upotettu kaikki mahdolliset tyylisuunnat, mitä yhteen biisiin voi kuvitella upotettavan...
Minusta Karjala on mielentila. Minussa elää Karjalaa. Äitini on syntynyt Lappeenrannassa. Olen suorittanut seitsemän kuukautta yhteiskuntapalveluksestani puolisotilaallisen pursiseuramme tykkiveneellä, jonka nimi oli Karjala. Olen pyöräillyt Taipalsaarella. Olen laulanut niin Karjalan kunnaita kuin mainittua Genetzien kummajaistakin. Olen jopa juonut Karjala-olutta, vaikka tiedän laadukkaampiakin tuotteita tällä sektorilla olevan olemassa.

Karjalassa olen toki käynytkin. Mennäkesänä kunnioitin läsnäolollani Terijoen Laulu, soitto- ja urheilujuhlien rekonstruktiota. Zelenogorsk on aika kurjassa kunnossa, mutta karjalaiseen mentaliteettiin kuuluu kaikkien kanssa toimeen tuleminen -myös näille maille tulleiden venäläisten. Etnisestihän suomensukuista väestöä ei Kannaksen alueella nykyään asu.

Jos joku yrittää tässä yhteydessä ryhtyä vouhottamaan valtiorajojen siirtelystä Karjalaan liittyen huomautettakoon, että aiheesta keskustellaan toisessa topicissa. http://chat.yle.fi/yleradio1/keskustelu ... highlight=

Kirjoittaja **VeHy** päivämäärä 25.4.06 - 22:08

Myös minä ehdotan, että pidetään tämä keskustelu enemmän tunnelmoinnin puolella ja heilutetaan sitä kalpaa jossain muualla. Noista laittamistani linkeistä löytyy aikamoista koohotusta, jos sitä kaipaa.

Minä muuten olen ihan aito lounas-suomalainen, jolla ei ole mitään muuta kytkentää rajantakaiseen Karjalaan kuin se, että olen muutaman kerran siellä käynyt ja sen vuoksi kiinnostunut.

Toinen kiinnostukseni kohde on Setomaa Virossa. Sillä on aika paljon yhteistä Karjalan ja varsinkin Kannaksen kanssa, samanlailla suurin osa sen maa-alasta on nykyisin Venäjän hallussa.

http://www.setu.info

Kirjoittaja **Oblomov** päivämäärä 26.4.06 - 21:34

moxu kirjoitti:Karjala on mielenkiintoinen teema sikälikin, että useimmille on epäselvää, mikä on Karjalaa. Luonnehditaanko Karjalaksi se maantieteellinen alue, joka joskus on ollut suomensukuisten väestöjen asuttamaa vai merkitsevätkö valtiolliset rajat jotain? Onko Tver Karjalaa? Entä Viena? Tai Lappeenranta?

Kiinnostuin aikoinaan "pyhästä Karjalasta" akateemikko Pertti Virtarannan 1970-luvun uskomattoman hienoista radio-ohjelmista (hitto, mikä hypnoottisen hieno ääni Virtarannalla oli!).
Markus Lehtipuu aiheutti nyt 2000-luvulla taas vastareaktion; näin tasapaino näköjään säilyy..

Vienan Karjalasta sen verran, että sana "Viena" tulee naapurinkielestämme: Dvina-joki on Arkhangelin läänin joki ja aikoinaan puhuttiin tsaarin Venäjällä Aunuksen ja Vienan Karjalasta eli sikäläisittäin Etelä- ja Pohjois-Karjalasta.

Kalevala-eepoksemme syntyseutu (Vuokkiniemi, Ponkalaks, Vuonnini, Venetjärvi, Jyvöälaks) eivät koskaan ole kuuluneet Suomen tai Suomen tasavallan vaikutuspiiriin, mutta tuo asia lienee tuttu meille kaikelle. Niinkö?

(tämä tieto tuli aivan omasta päästäni, ilmeisesti lukemalla ja kuuntelemalla saatuna, ei kuitenkaan googlesta..)

Kirjoittaja **k-meleon** päivämäärä 27.4.06 - 18:26

Kun ikävä yllättää, niin katson Torkkelin seudun maisemia

http://www.vbg.ru/

ja taas vähän helpottaa. Ohikulkiessa tulee iloisesti vilkutettua mahdollisille tirkistelijöille!

Kirjoittaja **moxu** päivämäärä 28.4.06 - 16:57

Virtaranta oli tosiaan varsinainen tyylitaituri. Lisäksi hän osasi "maastouttaa" itsensä tavallisen kansan keskuuteen, missä tietysti paikallisten kielten taitamisesta oli huomattava lisäetu.
Itse muistan ensi kerran kuulleenikin tverinkarjalaisista ja heidän aika runsaasti vaikutteita venäjästä imeneestä kielestään juuri Virtarannan dokumentissä, jossa paikallinen isäntä kutsui vieraansa ruokapöytään ja alkusnapsiksi nautittiin "kukon kyyneleitä"...

Kirjoittaja **Mortimer** päivämäärä 28.4.06 - 18:44

Pidän enemmän tshekkiläisistä, hyvin humaloiduista oluista. Karjalassa ei ole enempää ryhtiä kuin muissakaan suomalaisissa.

Sorry, oli pakko laittaa tuo. :roll:

Ottaisin Karjalan takaisin, jos tappelematta saataisiin. Käsirysyyn en välittäisi mennä.

Kirjoittaja **Oblomov** päivämäärä 28.4.06 - 19:06

moxu kirjoitti:Virtaranta oli tosiaan varsinainen tyylitaituri. Lisäksi hän osasi "maastouttaa" itsensä tavallisen kansan keskuuteen, missä tietysti paikallisten kielten taitamisesta oli huomattava lisäetu.
Itse muistan ensi kerran kuulleenikin tverinkarjalaisista ja heidän aika runsaasti vaikutteita venäjästä imeneestä kielestään juuri Virtarannan dokumentissä, jossa paikallinen isäntä kutsui vieraansa ruokapöytään ja alkusnapsiksi nautittiin "kukon kyyneleitä"...

Suvereeni ihminen ja suuri suomalainen Virtaranta ehdottomasti oli. Ajattele, että hän oli Vammalasta (!) kotoisin ja silti niin idäntaitoinen niin idäntaitoinen...
Hän kuuluu ilman muuta minun elämäni suuriin vaikuttajiin.

Kirjoittaja **Johannes** päivämäärä 28.4.06 - 19:19

VeHyn linkeistä varmaan löytyy kaikki oleellinen, mutta yritän silti kiteyttää jotakin. Aihe on mitä kiehtovin. Ja mikä parasta: Luterilainen, perimältään länsiroomalais-ruotsalainen/suomalainen Karjala on konkreettisesti olemassa Suomen rajojen sisäpuolella nykyisessä Etelä-Karjalassa, jonka asukkaat puhuvat suomen kaakkoismurteita eli niitä, joita puhuttiin kannaksella, ja ovat identiteetiltään (suomen)karjalaisia, joiden ei ole tarvinnut lähteä evakkoon. Ja pohjoisempana osittain ortodoksisessa Pohjois-Karjalassa, jonka väestö itä-savolaisesta puheenparrestaan huolimatta ei samaistu savolaisiin vaan kokee olevansa karjalaista. (Tuolla toisessa ketjussa on keskusteltu Pohjois-Karjalan nykyväestön muodostumiseen liittyvästä ruptuurisodasta, mutta kalpahan ei kuulu tähän ketjuun). Eurooppalaisittain on erikoista, että lännen ja idän uskonnot eivät ole luoneet sen syvempää juopaa nykyisen Suomen alueella asuvan karjalaisperäisen väestön välille. Uskonto kun ollut kansallisten identiteettien suurin yhteinen nimittäjä ennen 1800-luvun kansallisuusajattelua, jolloin esim. yhteisestä kielestä tuli tärkeä identiteettiä muodostava tekijä (serbit ja kroaatit olisivat samaa kansaa, jos Länsi- ja Itä-Rooman uskonnot eivät erottaisi). Ja karjalaisuus elää muutenkin eri tasoilla Hangosta Utsjoelle osana 1800-luvulla syntynyttä suomalaista identiteettiä. Ja myös itärajan takana ortodoksisena kansallisena (itä)karjalaisuutena. Tämän kansallisuuden edustajilla on oma kirjakielensä, karjala, joka on muodostettu vienan ja aunuksen karjalan murteiden pohjalta, joiden läntisimmät puhujat asuvat Sotkamossa.

Kirjoittaja **Oblomov** päivämäärä 28.4.06 - 19:35

Johannes kirjoitti:VeHyn linkeistä varmaan löytyy kaikki oleellinen, mutta yritän silti kiteyttää jotakin.

Vanhojen suomenkarjalaispitäjien nettisivujen kautta löytyy vielä paljon mielenkiintoisia lisälinkkejä kuten vaikkapa nämä Hiitolan sivut:

http://www.hiitola.fi/frames.html
(ks. linkit)

Itse en näe Karjalaa suomalaisena, luterilaisena, ortodoksisena vaan omana rajakulttuurina, joka on kuulunut poliittisesti ja inhimillisesti niin itään kuin länteen. Johannes mainitsi, että karjalaisuutta löytyy "Sotkamoon asti". Yhtä lailla samaa karjalaisuutta löytyy Sorokan (Belomorskin) asti, joka alkaa olla jo Bjarmia eli "Pomor".

Kirjoittaja **Kari Laaksonen** päivämäärä 2.5.06 - 18:59

Sain juuri selville, että Merikylpylän kasino on purettu, eikä paikalla ole mitään. Entisen kasinon kohdalta kulkee pyörätie.

Kirjoittaja **Oblomov** päivämäärä 4.5.06 - 12:53

Kari Laaksonen kirjoitti:Sain juuri selville, että Merikylpylän kasino on purettu, eikä paikalla ole mitään. Entisen kasinon kohdalta kulkee pyörätie.

Toisaalta Kotkan entisen (ja komean) kauppahallin kohdalla seisoo nykyään ruma citymarket...

Sortavala ja osa Käkisalmesta on säilynyt yllättävän hyvin; verrattuna siihen jos grynderit olisivat siihen päässeet käsiksi 1960- ja 1970-luvulla. Asialla on aina vaikutusta niin moneen suuntaan.

YLE Radio 1

Karjala

Karjala

Paikallaolijat