Mutta - tahtooko YLE ottaa roolinsa vakavasti ja tahtooko se olla nostamassa vai painamassa kuuntelijoittensa ja katselijoittensa mielenterveyttä?
Idealtaanhan joillakin ohjelma-formaateilla on jo nyt mielenterveyttä parantavia mahdollisuuksia, mutta valitettavasti,
formaattien pudotuspeli- toiminatatapa tulee painamaan meidän kansalaisten mielenterveyttä entistäkin alemmaksi. Ja siihenhän ei enää olisi vara 
Perustelen väitettäni formaattien vertauskuvallisuuden näkökulmista.Esimerkkinä "Suojele minua" -ohjelma, http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/suojele-minua.
Ensinnäkin haluan todeta sen, että olen intoperäinen vanhojen rakennusten suojelun kannattaja, joskin tässä kirjoituksessa paneudun vertauskuvallisuuden kysymyksiin.
"Suojele minua" - ohjelma- nimenä laukaisee helposti "ihmisenä olemisen"-vertauskuvan, eikä vain ihimistä yleensä, vaan vertauskuvan juuri minusta, koska minä-sana viittaa ihmiseen eikä rakennukseen. Ohjelman nimellä lienee pyritty kin innostamaan ihmisiä siirtymään tunne-tasolle, muutanhan sen nimenä olisi voinut olla esim "Suojele rakennusta". Ohjelmalla on mielestäni tosi hyvä nimi!
Hienoa tässä ohjelmassa on mielestäni mielenterveyden vertauskuvallisuuden näkökulmasta se, että koska me ihmisinä, varskinkin Haavoittumimmat, tulkitsemme asioita ja esineitä ihmisyyden vertauskuvina, "vanhat rakennukset" edustavat siis Herkille ihmistä eli "itseämme". Mielessämme voi pyörähtää ihana
vertauskuva: "Koska vanha ja rappeutuneen näköinen rakennuskin voi olla tärkeä, niin miksi en minäkin? Ja että joku vielä tahtoisi suojella minua, vaikken olekaan läpäissyt "museoviraston" "arvokkaat rakennukset" -seulaa, niin kaikesta raadollisuudestani huolimatta voisi jossain olla joku, joka on nähnyt arvoni - siis sen, että sisälläni on elämää ja että joku tai jopa useat tahtoisivat suojella juuri minua:P! Ohjelman kuluessa
meistä monet tulevat ottamaan itseään edustavaksi vertauskuvakseen, jälleen ehkä tiedostamattaan, omaa elämäänsä symboloivan rakennuksen: maksakirroosissa kamppailevalle vanhan kaljabaarin muuttaminen vaikkapa harrastajateatetri käyttöön voi edustaa hänen toivomaansa elämänmuutosta ja vammautuneelle elokuvateatterin säilyttäminen voi olla tärkeää, koska se mustuttaa juuri siitä yhdestä elokuvasta, jossa vammautunut päähenkilö löysi uuden tavan elää merkityksellistä elämää 
Valitettavasti tämä suuri lupaus tulee kääntymään usealle Herkälle ihmiselle ohjelman kuluessa aivan päin vastaiseksi, koska juuri se rakennus, joka Minulle edustaa KAIKKEA HYVÄÄ, ei päässytkään 15 valitun joukkoon. Johtopäätös omasta ihmisarvosta on vääjäämätön,: Olisi pitänyt löytää paremmat perustelut olemassa oloni oikeutukselle ja kun en sitä osannut, ei minulla ole oikeutta elää itseäni arvostaen." Kuvaamani turmiollinen uskomuskierre ei koske vain heitä, jotka ovat ehdottaneet suojeltavia rakennuksia, vaan myös katsojia, siis sivusta seuraavia, sillä lukuisat Herkät tulevat eläytymään toisten valitsemien rakennuksien merkityksiin omakohtaisesti.
Ohjelman mielenterydellinen merkistys kääntyy näin päinvastaiseksi
, eikä siis tällä 15-kohteen valilsemisformaatilla enää tuekaan Tärkeintä Elämistä Ylläpitävää Arvoa 
. Sitä, että kaikki rakennukset ovat joltain kannalta arvokkaita (lue: kaikki ihmiset ovat perimmiltää arvokkaita ja yhtä tärkeitä suojeltaviksi), vaan ainostaan ne rakennukset (lue: He), jotka osaavat perustella olemassa olonsa oikeutuksen. Ja, että kaiken kukkuraksi vain heillä on ihmisarvo, jotka saavat tämän tunnutuksen yhteiskunnalliseselta instituutiolta. Astuu siis mukaan vielä sekin vertauskuva, että aina on olemassa jokin maallinen instituutio, jolla on oikeus määritellä kaiken arvo, jopa ihmisen arvo ja kriteerit ihmisarvolle. Erityisen haitallista mielestäni on se, että jotkut ovat ottaneet itse itselleen, oikeuden tehdä valinnat (="itse itsensä oikeuttanut instituutio").Edellä kirjoittamani tultaneen kuittamaan lausahduksilla: "ei pidä olla liian herkkä", "taas yksi tosikko on päässyt vauhtiin"." Höpö, höpö" yms. Ja mitä tahansa mieltähän itse kullakin on oikeus olla. Toivon kuitenkin, että YLEn idean takana olevat, lukevat jutun loppuun asti ja pohtivat sopivalla porukalla, ryhtyvätkö seuraavassa ehdottamaani jatkotyöstöön.
Siispä jatkan: "Suojele minua" -formaatin voi vielä pelastaa mielenterveyden edistämisen näkökulmastakin! (Vanhojen rakennusten suojelemisen kannaltahan sen formaatti on mielestäni oikein hyvä jo ihan silläänkin.) Sen voi siis pelastaa , jos YLEn vastuuhenkilöt niin tahtovat?
Jos YLEssä päädytään myös ihmisten ,eikä vain rakennusten, elämän edistämiseen, niin ideointityöhön kannattaisi kutsua sellaisia mielenterveyden ammattilaisia, joilla on syvällistä kokemusta terveyttä edistävästä metaforatyöskentelystä. Heitähän voi löytyä luovuusterapeuttien, kuten kuvataide-, kirjallisuus-, musiikki- ja draamaterapeuttien joukosta sekä mielenterveysyhdistyksistä.
Pohjaideana formaatin täydentämiselle ehdotan, että
1) tietynlaista elämää (Hannu Karpoon viitaten: rakenus voi olla säilyttämisen arvoinen sen perusteella, millaista elämää sillä on ollut) sisältäneet rakennukset niputetaan edustamaan 15 eri "elämän"- lajia. Siten kaikenlaiset elämät pääsisivät mukaan ja jokaisen "herkän" katselijan tärkeäksi kokeman rakennuksen vertauskuvarakenuksen luokka pääsisi mukaan. Tarvittaisiin siis porukka, joka ymmärtämisen kykyä ja laadullisen tutkimuksen menetelmiä käyttäen etsisi elämien arkkityypit katselijoiden ehdottamista ja kuvaamista rakennuksista.
2) TV-ohjelman seurauksena voitaisiin tuottaa netti-(ja ehkä kirjakin) teos jossa esiteltäisiin KAIKKI ohjelmaan tulleet ehdotukset "elämien"- luokkien mukaan jaoteltuna, ja jokaisen luokan jokaikisestä rakennuksista kerroittasiin juuri sen rakennuksen tarina ja se, mitä erityistä JUURI sen rakennuksen elämään liittyi. Lisäksi katselijoille annettaisiin mahdollisuus, sosiaalisen median ja luovuuden monipuolisin keinoin, ilmaista ja keskustella, mitä rakennukset rakennuksina ja oman elämän vertauskuvina heille merkitsevät.
3) Eri alojen taitelijoita ja ite-tatelijoita (siis kaikkia ihmisä) innostetaan tekemään rakennusten tarinoista (ihmismäisten laulujen lisäksi): omakohtaisia ja ihmisenä olemiseen liittyvä, kuvakollaseeja digi- tai maalamisen keinoin, runoja, novelleja, sävelteoksia, tansseja, käsitöitä .... ja lähettämään niitä YLEn sivustolle
