Kirjoittaja k-meleon päivämäärä 13.5.07 - 13:52
Pohjustetaanpa hieman...
Viinijengi snobbailee bukeilla ja semmoisilla. Kahvi-ihmiselle riittänee yksi makuihin liittyvä lieto: kieli aistii happamuuden, katkeruuden (karvaisuuden), makeuden ja suolaisuuden. Nämä aistitaan kielen eri osilla: happamuus kielen takareunoilla, katkeruus kielen takaosalla, makeus kielen kärjellä, suolaisuus kielen etureunoilla. Kun kirjallisuudessa näistä kirjoitetaan, niin omissa kokeiluissa on silloin hyvä kohdistaa huomiota sen mukaisesti kielen eri osiin. Tiedon bongasin Jancis Robinsonin Pienestä viinikirjasta (suom. Hannu Karhu, Karisto 1996). Muuta viinikirjaa en tunne enkä ole kaivannut. Eri asia kahvikirjojen kanssa.
Kun Oikeisto-kuppila on suljettu, niin en enää pääse tsekkaamaan, mitä kahvikirjoja siellä tuli mainittua. Joka tapauksessa, eilen piti hakea erästä tietoa ja huomasin, että pari uudehkoa kahvikirjaa voisi mainita:
Rosemary Moon: Kahvi. Herkullisia ja virkistäviä jälkiruokia ja juomia. Suom. Anna Salo. Gummerus 2000/2005 (The Coffee Book, 1998), 80 s.
Rasmus Kjaer & Jens Henrik Thomsen: Kahvia. Elämyksiä nautiskelijoille. Suom. Annukka Kolehmainen. Karisto 2006 (Kaffe, 2004), 145 s.
Moon on toiminut kotitalousopettajana, herkkukauppiaana, hän on tehnyt radio-ohjelmia ja vetänyt erilaisia kokkauskursseja sekä kirjoittanut kasan kirjoja. Kjaer on kokki ja ravintoloitsija, Thomsen on toiminut kahvin maahantuojana, valmentanut baristoja ja toiminut baristakisojen tuomarina.
Kirjat ovat jotakuinkin samankokoisia (n. 23x23 cm), kovakantisia katselukirjoja: paljon nättejä, jopa herkullisia kuvia. Kirjat ovat selvästi erilaisia, monin osin toisiaan täydentäviä. Moonin kirja on monessa mielessä perusteos, jossa esitellään perusasioita kahvilaaduista, tuotantoalueista, valmistustavoista jne. Tanskalaiset olettavat monet perusasiat tunnetuiksi. Molemmat opukset tarjoilevat infoa, joka ei rajoitu kahvijuomaan - kahvileivät, kahvi ruoanlaitossa mausteena tms. Kumpikaan kirja ei ole Suomen oloihin muokattu, eikä oikeastaan sovellu perusteokseksi sellaiselle, joka haluaisi laajentaa kahvikokemuksiaan peruskahvinkeittokalustolla (vesikattila, pannu, ehkä suodatin) ja kahvikaupan paputarjonnalla, ilman investointeja espressokeittimiin tai vastaaviin. Harmillista.
Kahvia-kirjassa luvataan paljastaa kahvin syvin olemus, muttei selvitetä kahvin (historian, viljelyn, laatujen jne.) perusteita edes niin hyvin kuin Moon tuon Kahvissa tekee. Moon on selvästikin tehnyt kirjan kilpailluille englanninkielisille markkinoille. Siellä perusasioiden on oltava kunnossa, muuten kirja ei myy. Tanskalaiskirja ratsastaa Thomsenin sikäläisellä kahvijulkimon maineella ja hienoilla kuvilla. Varsinainen informaatio jää heikoille.
Suomi on kahvinjuojien maa, kun katsotaan kulutusta per nielu. On ihmeellistä, että maasta ei löydy ensimmäistäkään kunnollista perusteosta kahvista, jossa (a) esiteltäisiin kahvi kasvina, sen lajikkeet, niiden erityislaadut, edellyttämät kasvuolosuhteet; (b) esiteltäisiin esim. yhdessä luvussa (max. 20 sivua) kahvinvalmistuksen ja -juonnin historiaa, jotta lukijana ymmärtäisin mm. arabien, turkkilaisten, italiaanojen ja wieniläisten juomien kahvien eroja; (c) esiteltäisiin eri lajikkeiden sekoitusten pohjalta saatavat sekoitukset, niiden paahtamiseen liittyvät kysymykset ja valmiit, kaupasta ostettavissa olevat kahvituotteet ja niiden erot ja sopivuudet eri kahvijuoman valmistustavoille; (d) esiteltäisiin kahvinvalmistustavat ja niiden erityisyydet, tavallisesta pannukahvista suodatinkahviin, mokka- ja espressokeittimin tehdyt kahvit jne.
Herätys, kustantajat!
Odotan siis suomalaiselle lukijalle tehtyä tai muokattua kirjaa, jonka luettuaan kansalainen tietää arki- ja juhlakäyttöä ajatellen kaiken tarvittavan kaupan kahvilaaduista ja niistä eri menetelmin tehtävistä kahvijuomista: aamukahvi, iltakahvi, lounaskahvi, päivälliskahvi, sunnuntaikahvi päivällisvieraille jne. Ensisijaista ei saisi olla kauniilla kuvilla ryyditetty, erityislaitteilla valmistetun, daideellisesti esillepannun erikoiskahvin esittely. Jos antaisin mainituille kirjoille tähtiä (skaala: 1-5) niiden avuliaisuus- ja informaatioarvon mukaan, niin Moonin Kahvi saisi *** ja tanskalaisten Kahvia **.