YLE Radio 1

Helena Hiilivirta on valittu Helsingin musiikkitalon johtajaksi. Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin musiikkitalon hallitus päätti valinnasta kokouksessaan tänään.
Hiilivirta, 51, siirtyy Musiikkitalon johtoon Ylen musiikkipäällikön tehtävistä syyskuun alussa.
– Helena Hiilivirran erityisiä vahvuuksia ovat hyvin monipuolinen ja pitkäaikainen musiikkielämän tuntemus sekä laajat kansainväliset kontaktit, summaa hallituksen puheenjohtaja Satu Simpanen-Ahlgren.
Hallituksen päätös Hiilivirran valinnasta oli yksimielinen.

Diplomisellisti ja humanististen tieteiden kandidaatti Helena Hiilivirta on aiemmin työskennellyt muun muassa Lahden kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin intendenttinä. Vuodesta 2000 lähtien hän on ollut Yleisradion musiikkipäällikkö. (STT)

Tästä jälleen kerran asiallisesti ja oikein siteeratusta uutissähkeestä onkin hyvä aloittaa uusi topic liittyen Helsingin Töölönlahdelle rakennettavaan muun kuin populäärimusiikin konserttikeskukseen. Sana musiikkitalo pöyristyttää, se kun rajaa musiikiksi vain melko kapean sektorin musiikista, eikä konserttikeskus tuskin kuitenkaan tule palvelemaan läheskään kaikkia musiikin kanssa tekemisissä olevia tekijöitä tai edes klassisen musiikin ammattilaisia.

Helsingin musiikkielämä tarvitsee monipuolisia, muunneltavia tiloja. Hehtaarihallit ovat urheilukisoille ja Asko Sarkolan komediateatterille, eivät taiteen kuluttajille.
Mutta Helena Hiilivirta tarvitsee nyt kaiken mahdolisen tuen saavuttaakseen talolleen maineen, joka ei leimaa sitä vain kapean eliitin konserttikeskukseksi.

moxu kirjoitti:Sana musiikkitalo pöyristyttää, se kun rajaa musiikiksi vain melko kapean sektorin musiikista,

Miten niin? Eihän rajaa!

Jos musiikkitalossa esitettävää musiikkia ei voi sanoa musiikiksi, niin miksi sitten? Jos musiikkitalossa ei esitetä kaikenlaista musiikkia, niin miten se rajaisi musiikiksi vain sen musiikin, jota musiikkitalossa esitetään?

Tietysti musiikkitalossa esitettävää musiikkia voi, saa ja pitääkin sanoa musiikiksi, mutta se ei ole kokonaisvaltainen termi, mitä tulee sanan musiikki kattavuuteen. Jos musiikkitalo on tarkoitettu kaikelle musiikille, se on, eikä silloin rajata pois periaatteessa mitään musiikin alalajia.

Olin taannoin Naantalissa kuuntelemassa konserttia, jonka ohjelmaan oli liitetty Gubaidulinan teos Seitsemän sanaa sellolle, harmonikalle ja jousiorkesterille. Se oli lähinnä omituinen. Se varmaan sopii sellaiseen sceneen, jossa musiikki-sanalla haetaan jotain taiteellista lisäpotkua, eikä välttämättä yleisöönmenevyyttä, jota esim.Mozartin tuotannosta löytyy varsin paljon -jopa paljon enemmän, kuin monien meidän aikamme populäärimuusikoiden tuotannosta.

Pointtini oli kuitenkin se, että Töölönlahdelle rakennettavan talon käyttäjistö koostuu pääasiassa klassisen, kokeilevan ja jazzin ammattilaisista, opiskelijoista ja -toivottavasti myös- harrastajista. Ohjelmapoliittisesti hanke on todella haastava, sillä pelkillä seinillä ei saada aikaan vielä ensimmäistäkään soinnin alkuakaan.

moxu kirjoitti:Ehkäpä ongelman ydin onkin siinä, että ihmiset pitäisi saada uskomaan "elitismisyytteiden" aiheettomuus. Vaan minkäs teet, jos lippujen hinnat kohoavat taivaisiin, kuin sen entisen kirkkoherran rukoukset, ettei konserttilippuihin ole varaa, kuin varakkailla??

moxu kirjoitti:Tietysti musiikkitalossa esitettävää musiikkia voi, saa ja pitääkin sanoa musiikiksi, mutta se ei ole kokonaisvaltainen termi, mitä tulee sanan musiikki kattavuuteen. Jos musiikkitalo on tarkoitettu kaikelle musiikille, se on, eikä silloin rajata pois periaatteessa mitään musiikin alalajia.

Selittelyä, ja tiedät sen itsekin.

Jos Hakasalmen huvilan puistokin pitää vielä raivata konserttikeskuksen huoltotunnelin tieltä, herää kysymys, minkä tyylin kulttuuriperinnön vaalijaksi tätä taloa lopulta ollaankaan rakentamassa? Ei ilmeisestikään ainakaan kaupunkikuvan itseisarvojen...
Huoltotunneli olisi aivan varmasti mahdollista toteuttaa toisaaltakin, esimerkiksi hyödyntämällä käytöstä poistuvaa satamaradan kuilua rakennustyömaan eteläpuolella. Ja arkkitehtejä lienee palkattu prosessiin, jotta he keksisivät mahdollisia ratkaisuja -ei kai Manskun muutenkin liiallisten liikennemäärien lisääminen nykyisestä voi olla kenenkään mielestä mitenkään tavoittelemisen arvoinen asia?

VR:n makasiinit rakennuksena ei ole koskaan ollut itse kiistelyn kohde. Rakennus itsessään on pikemminkin toiminut symbolina kansalaisvapaudelle ja yhteisöllisyydelle. Symbolina kaupunkilaisuudelle, josta jokainen sen jäsen omistaa palan - yhdessä. Kun viimeinenkin tällainen symboli puretaan (tai tuhopoltetaan) kaupallisten tai pienten edunsaajaryhmien etujen vuoksi, menettää kaupunki jotain merkittävää sen jäsenten väliltä ja kuten olemme huomanneet - synnyttänyt vastakkainasetteluja eri ihmisten välillä.

...kävelin aurinkoisena ja kauniina päivänä oopperatalon pihan poikki. Katsoin kuinka rakastunut nuori ja siisti pariskunta halailivat toisiaan ja nauttivat töölölahden yli askevasta auringosta. Samassa hetkessä oopperan tilaama vartiointiliikkeen mies tuli naama punaisena huutamaan pariskunnalle: "Ei täällä saa hengata. Tämä on yksityisaluetta. Menkääs muualle siitä maleksimaan".

Vieraspaikkakuntalaisena en seurannut kovin tarkasti makasiinit vs. musiikkitalo-keskustelua. Mutta jos tulevan talon käyttöarvo luisuu lainaamassani pääkirjoituksessa kuvatulle tasolle, on kulttuuri huonolla tolalla.

http://www.basso.fi/blog.php?nick=Zapasnik&blog_id=1280

Keskellä Helsinkiä ammottavaan mutaiseen monttuun nousee ainakin osittain vesitetty versio siitä Musiikkitalosta, jota tähän asti on suunniteltu. Lisäksi talo valmistuu ainakin puoli vuotta myöhässä, keväällä 2010.
Musiikkitalon kiinteistöyhtiön hallitus ei saanut yhtään urakkatarjousta, joka olisi pysynyt 106 miljoonan euron kustannusarviossa.

Uusia tarjouksia odotetaan syksyyn asti. Jos talon hinta ei silloin pysy raameissa, uhkaa hanketta uusi mutka, sillä yhtenä osakkaana oleva Yleisradio ei voi maksaa talosta mitä tahansa. Ylen osuus on runsas neljännes.
Ylen johtaja Seppo Härkönen ei sulje pois sitä, että Yle vetäytyisi hankkeesta vielä kokonaan pois.
"Ei meillä ole mahdollisuuksia ottaa sellaisia riskejä, jotka eivät ole tarkkaan harkittuja ja kalkuloituja", hän sanoi.

Musiikkitalon rakennusurakka joudutaan kilpailuttamaan uudestaan. Näyttää siltä, että kustannusarviota täytyy selvästi nostaa 106 miljoonasta eurosta. (HS)

Hyvin näyttää Töölönlahdella menevän. Vaikka konserttikeskusta oikeasti todella tarvittaisiin, alkaa tämäntyyppinen julkisuus varmaan jo nakertaa projektin uskottavuutta sen kannattajienkin silmissä...

moxu kirjoitti:Uusia tarjouksia odotetaan syksyyn asti. Jos talon hinta ei silloin pysy raameissa, uhkaa hanketta uusi mutka, sillä yhtenä osakkaana oleva Yleisradio ei voi maksaa talosta mitä tahansa.

Ettei vain kävisi niin, että koko musiikkitalohanke päätyy historian romukoppaan ja tontin lunastaa suuri mediakonserni, joka rakennuttaa paikalle uuden rakennustaiteen virtsanpylvään. Närpiöstä ostetaan muutama purkukelpoinen kasvihuone ja kas; armas pääkaupunkimme on saanut uuden koristeen...

Ernesti kirjoitti:´...tontin lunastaa suuri mediakonserni, joka rakennuttaa paikalle uuden rakennustaiteen virtsanpylvään...

Eihän se entinenkään pytinki taida vielä olla valmis, siinä kun on tellingit vielä pitkin seiniä.

Musiikkitalon pääurakka eli itse rakennuksen rakentaminen saattaa viivästyä.Rakennustoimikunnan yllätykseksi tarjouskilpaan tuli vain yksi ainoa tarjous, jonka teki Kampin keskuksen rakentaja SRV Oy.
YIT Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Ilpo Jalasjoki ehti ehdottaa maanantaina koko hankkeen siirtämistä vuodella. Etuna olisi se, että silloin alalla olisi paremmin voimavaroja käytettävissä.
Kiinteistöyhtiön hallitus käsittelee tilannetta ensi perjantaina.

Yleisradio katsoo, että se voi yhä vetäytyä talon rahoittamisesta, jos rakennuskustannukset nousevat huomattavasti.
”Jos alkuperäinen budjetoitu raha ei riitä, lisärahaa pitää löytyä jostakin muualta kuin Yleisradiosta”, toimitusjohtaja Mikael Jungner korostaa. Hän katsoo, että Yleisradiolla on oikeus vetäytyä hankkeesta niin kauan kuin musiikkitalon varsinaisia rakennustöitä ei ole aloitettu.(HS)

Mielenkiintoisia säätöjä ja polemiikkia, kun huomioidaan, että kyseessä on vain yksi vaivainen monttu. Tosin kansallisesti katsottuna merkittävällä paikalla...
Parisataa vuotta sitten nykyisen musiikkitalomontun paikalla lainehti Kluuvinlahti. Siihen kipattiin yhdyskuntajätettä -kunnes lopulta koko lahti täytettiin, jotta makasiinit voitiin rakentaa.

Nythän voisi olla mahdollista kerrankin antaa luonnolle takaisin sen kerran menettämä lahti. Luontohan kuitenkin aina jollain aikataululla ottaa omansa takaisin.
Luonnontilaisesta uimarannastakaan eduskuntatalon naapurissa ei varmasti olisi Helsingille ainakaan imagohaittaa...

Montussa voisi Moskovan mallin mukaan toimia väliaikainen maauimala, jollaisen Stalin rakennutti räjäyttämänsä ja 1990-luvulla uudelleenrakennetun Kristus Vapahtajan kirkon tilalle. Päivän Helsinkskaja Pravda tosin ehdottaa Kristus Vapahtajan makasiinien uudelleenpystyttämistä.

Yle pitäisi vapauttaa Musiikkitalon kustannuksista. Ökyrikkaita sponsoreita - jopa yksityishenkilöitä - on maassamme yllin kyllin. Myös RSO:n tulee voida konsertoida siellä, vaikka TV-luvan maksajat eivät näillä näkymin epämääräisessä tulevaisuudessa rakennettavaa musiikkitaloa rahoittaisikaan.

Johannes kirjoitti:Yle pitäisi vapauttaa Musiikkitalon kustannuksista.

Tuohon suuntaan Jungnerinkin ajatukset kulkee, ja hyvä niin. Kiasmankin eteisessä on siistit sponsoriplakaatit, eikä taide niistä tärväänny. On hullua käyttää veroeuroja, jos on eliitille imagoa myytävänä.

Nyt se on sitten faktaa:
Yleisradio vetäytyy Helsingin Töölönlahden rannalle suunnitellun Musiikkitalon rakentamisesta, kertovat Ylen uutiset.
Sen sijaan yhtiö aikoo pyrkiä vuokralaiseksi Musiikkitaloon.

Yle perustelee vetäytymistään huonolla taloudellaan ja rakennusurakan kustannusten nousulla.
Alun perin Yleisradion ja Helsingin kaupungin piti maksaa hankkeesta noin neljännes ja valtion loput. Musiikkitalo on muutenkin vaikeuksissa, sillä rakennusurakasta on saatu vain yksi tarjous. Sitä käsitellään tänään.(HS)

Ei oikeastaan mikään hirveä yllätys, mutta Stadin keskustan ilmeen kannalta mielenkiintoinen tulevaisuudenvisio...
Jungnerin päätös oli kuitenkin ainoa oikea, kun muistetaan, että YLE oli lupautunut mukaan tietyllä summalla, jonka piti kattaa neljännes kokonaiskustannuksista. Kun se ei siihen riittänytkään, oli peli selvä.
Ennen, kuin alamme odotella keskustan luonnonuimalaa, voimme muodon vuoksi harmitella taidemusiikin kovaa kohtaloa armaassa pääkaupungissamme. Jokohan voisivat tunnustaa, että Kultsan ja Kanneltalonkin konserttisalit ovat ihan asianmukaisia tiloja, vaikkakaan eivät ehkä sijainniltaan parhaita mahdollisia..?

Toivottavasti YLE käyttää näin säästyneet miljoonat radio-ohjelmistonsa kehittämiseen, esimerkiksi YleQ-vainaan kaltaisen kanavan saattamiseen takaisin jakeluun, mieluiten valtakunnallisessa laajuudessa.

Minä en käsitä, missä ihmeen huonossa paikassa Kulttuuritalo muka on. Talon kulmilta kulkevat julkisen liikenteen välineet eikä koko talo ole kaukana muutenkaan esim. rautatie- tai linja-autoasemasta. Ennen Kulttuuritalo on kyllä kelvannut. Sitä paitsi Kulttuuritalo on minun mielestäni Alvar Aallon suunnitelmien hienointa puolta (1958), mitä Helsingistä löytyy.

Makasiinien purku-uhka oli niin kauan aikaa päällä, että olisi luullut Musiikkitalo-asian edenneen pidemmälle kuin tähän pattitilanteeseen, jossa vain yksi tekijä löytyi halukkaaksi tekemään jotakin tai ainakin hautomaan sitä yritystä. Kun ei kuitenkaan ole kyse jostain Pekingin suunnitelmiin verrattavasta maailman kalleimmasta rakennuksesta. Eihän Musiikkitaloa suunnitella saarelle vaikka kovin lähelle vettä sentään ja minun mielestäni aivan liian kestämättömälle maaperälle.

Itse annan kaupunkisuunnittelussa arvoa monenlaisille tiloille. Minua viehätti Makasiinien kohdalla juuri se, että Eduskuntatalolta näki korkealta kauas ilman mitään estettä edessä. Sitä näkymää tulen kaipaamaan.

Elektroonisilla jälkikorjauksilla, heijastus-/ties-millä-levyillä yms. metodein Kulttuuritalon salista ei kuitenkaan saa konserttisalia. Aallon kaikki salit ovat akustisia fiaskoja, koska arvon nero ei ajatellut akustiikkaa. Ai juu, olikohan Essenin sali kun Aalto pakotettiin yhteistyöhön akustikkojen kanssa, jolloin lopputulos oli ihan hyvä.

Fiasko on myös ajatus, että YLE ei ole Musiikkitalossa mukana. Vuokralaiselle mukanaolo käy kalliiksi, joten valtiovallan olisi kyllä syytä hoitaa Musiikkitalohanke kunnialla siten, ettei YLEn tärkein tehtävä - Yleisradiona toimiminen - vaarannu jatkossa joidenkin vuokrainkorotusten takia. Sama juttu kuin privatisoidun terveydenhoidon kanssa: tärkein muuttuva muuttuja on 10% vuosittainen tuotto-odotus, kun kyse on kaupallisesta terveyskeskuksesta. Ja sen maksamme me. Aivan turhaa. Samoin se, että YLE kertasatsauksen ja juoksevien menojen sijasta sinnittelee Musiikkitalon saleissa vuokralaisena. Sananvalta nollassa, menot punaisella. En ala.