YLE Radio 1

Kevään näyttelynä "Magiasta lääketieteeseen", mutta "museon ytimen
muodostaa interiöörimuseo, joka perustuu Paul ja Fanny Sinebrychoffin
Suomen valtiolle vuonna 1921 lahjoittamaan taidekokoelmaan ja
esineistöön heidän kotinsa alkuperäisissä tiloissa".
Taidekokoelmasta tehty dokumentti sai äskettäin kansainvälisen
palkinnon.

Torstai-iltaisin on ollut käytäntönä maksuttomat iltatunnit
(alle 18-vuotiaat aina ilmaiseksi).
Sama käytäntö on Ateneumissa (ke) ja Kiesmassa (pe).

Olin torstaina asioilla Helsingissä ja ajoitin käynnin myös Sinebrychoffin
taidemuseoon.
Pistäydyin päivällä Ateneumissa, jossa myös aulaopas tiesi kertoa
Sinebrychoffin vapaa-ajan.
Kiesmassakin pistäydyin käymättä maksullisessa näyttelyssä. Siellä oli
itse Valtion taidemuseon ylijohtaja Tuula Arkio aulassa, jossa silmäili
itseänikin, ammatillisella näkökulmalla.
Olisi ollut tilaisuus keskustella, jos olisin tiennyt illan yllätyksestä.

(Jatkan hetken kuluttua, sillä aikani loppuu kirjastossa.)

Kävelin Sinebrychoffin taidemuseoon, jossa ilmoittivat maksuttomuuden
poiston "erikoisnäyttelyistä". Ei perusnäyttelyynkään päässyt, enkä
7 euroa maksanut, vaan kävin Kirjapörssissä ostamassa kolme
mietekirjaa 6 eurolla.
Myös Akateemisessa pistäydyin.

Jalat alkoi kävelyssä väsähtää, eikä rautatieasemalla ollut näköjään
sisällä penkkejä, joten hetken istahdin ikkunalaudalla
(tilantuhlausta tämä penkittömyys).

Eli mitäkö vaadin...

Valtion taidemuseoissa maksuttomuuden säilymistä, tai osittaista
hyvittämistä muualla.
Ruotsihan siirtyi kokonaan maksuttomuuteen.
Kyllä maksullisissakin käyn kuten aamupäivällä Luonnontieteelisessä,
mutta kiireessä ei perusteltua maksaa kaikkialla pistäytymisestä kun
on ennalta mainostettu maksuttomuuttakin.

Olen Lasse Reunasen kanssa samaa mieltä. Perusteluni ovat seuraavat:

Valtion taidemuseon tuloista vain 8 % tulee pääsylipuista.
Ilmaiseksi sisäänpääsijöitä on jo nyt melkoinen joukko, mielestäni ilmaisperusteet ovat snadisti sekavat:
* Kuvataidealan opiskelijat. Opiskelijoilta edellytetään opiskelijakorttia tai todistusta, josta käy selville pääaine.
* Opettajat (ao. kortti).
* Kuvataitelijat (jonkin kuvataitelijaliiton tai paikallisen taitelijaseuran kortti, ei Ornamo, Grafia, SAFA, Suomen taideyhdistys)
* Alle 18-vuotiaat
* Terapiaryhmät
* 18 ja yli 18-vuotiaat lukiota tai ammatillista perustutkintoa (lukioon verrattava 2. asteen koulutus) suorittavat kouluryhmän mukaan (maksullisia ovat mm. ammattikorkeakoulut sekä ammatillista lisäkou-lutusta ja erikoisammattitutkintoa suorittavat ryhmät)
* Saattajat / avustajat
(Kategoria terapiaryhmä sisältää hoitolaitoksien tuomat ryhmät, joiden terveyttä tai hyvinvointia museokäynti edistää.)
Opastukset: Ilmaiseen opastukseen oikeutetut ryhmät:
1. Päiväkotiryhmät
2. Peruskouluryhmät
3. Lukio (huom. iltalukio maksullinen)
4. Ammatillista perustutkintoa suorittavat ryhmät (maksullisia ovat mm. ammattikorkeakoulut sekä ammatillista lisäkoulutusta ja erikoisammattitutkintoa suorittavat ryhmät)
5. Kuvataiteen perusopetusta antavat Lasten ja Nuorten kuvataidekoulut.
(Lasten- ja nuorten kuvataidekouluista ainoastaan lakisääteistä kuvataiteen perusopetusta antavat lasten ja nuorten kuvataidekoulut pääsevät ilmaiseksi, kun taas koulujen iltapäivätoiminta ja muut harrastusryhmät eivät pääse ilmaiseksi.)
Huom! Ulkomaiset ystävyyskoulu- ja vaihto-oppilasryhmät maksavat opastuksensa. Ilmaisuus koskee Suomen peruskouluja, lukioita ja ammatillista perustutkintoa.

Perustelunani on myös se, että taiteen seuraaminen nostaa suomalaisten sivistystasoa ja inhimillistä ymmärrystä.
Hallitukselle perustelen vielä erikseen: taiteen ymmärryksen myötä kansainvälinen kilpailukyky ja globaaliulottuvuus agenda integroituu kovaan ytimeen.

nimiErkki kirjoitti:Perustelunani on myös se, että taiteen seuraaminen nostaa suomalaisten sivistystasoa ja inhimillistä ymmärrystä.

Hyvä perustelu.

nimiErkki kirjoitti:Hallitukselle perustelen vielä erikseen: taiteen ymmärryksen myötä kansainvälinen kilpailukyky ja globaaliulottuvuus agenda integroituu kovaan ytimeen.

Erittäin hyvä perustelu.

Kyllä maksuttomuus hyvä asia on ja siihen on varmaan vuosien myötä pyritty, mutta museoilla ei aina niin kovin paljon rahoja hallussaan ole. Jos on esim. suuri ja tärkeä näyttely tekeillä niin jo pelkän yhden näyttelyn budjetti voi olla suuri. Mikä sitten maksaa? Mm. näyttelyissä töiden vakuuttaminen mikä on tärkeä asia. Ja jos mitkä nousevat niin töiden vakuutusmaksut.

Hyvää tahtoa voi olla olemassa ensimmäisen jään särkymisen jälkeen, mutta kaikkeen eivät joka museon resurssitkaan voi revetä. Hyvää tahtoa luulisin olevan enemmän kuin mitä luullaan. Rahaa kun vain olisi enemmän. Pieni lintu on näin korvaani kertonut.

Muuten olen asiasta kyllä samaa mieltä.

Toisekseen museoiden ohella ovat galleriat ja niihinhän on vapaa pääsy jokaisella (vaihtuvien näyttelyiden galleriat, eivät museot joista jotkut kulkevat galleria-nimikkeen alla).

Kiitos aloitukseeni annetuista viesteistä. Sain nyt hieman
tutustuttua nimiErkin antamaan linkkiin.

Muuten allekirjoituksesi "Paavo Haavikosta" tuli mieleeni:

Kun poistuin museosta 19:00 jälkeen tuli muutaman askeleen
päästä vastaani mietteissään kävelevä Haavikko.
Seuraavana päivänähän hänen edustamansa kustantamo
Art House sai vapautuksen siitä ns. Sonera-kirjoittajan
paljastamisesta.
Viime syksynä kävi itselleni samoin.
Kun poistuin Helsingin Kirjamessuilta käveli Haavikko vastaani.
Jos olisi ollut vielä hieman aikaa olisin pyytänyt omistuskirjoitusta
Sonera-kirjaan, jota myytiin 1 euron hintaan. Mutta nämä asiat
meni itseltäni ohi.

Minäkin olen nähnyt Paavo Haavikon kulkevan mietteissään jalkakäytävällä. Olin vaimoni kanssa promenaadilla ja loppuiltapäivän paistoi aurinko. Vuosia sitten näin toisen sivistyneen herran, Pentti Linkolan Helsingin keskustassa.
Väitän, että kävelytyylistä näkee ajatuksiin. Haavikko tallusteli kuin karhu, Linkolan askel toi mieleen hirven. Komeita ja viisaita eläimiä molemmat.
Talouselämän nokkamiehiä ei kävelyllä näy, heitä liikuttavat vain autonsa, aatokset sen mukaisia. Poliitikko rullaluistelee.

Lasserin avaukseen vielä perustelu, perustus:
Suomen Perustuslain 16. pykälä "Sivistykselliset oikeudet":

(...) Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. (...)

Tästä "kävelytyylistä", niin molemmilla kerroillani haavikko
käveli kädet takana "ristikkäin tai päällekkäin" (ei tarkkaa huomiota).
Muuten "Vanhat parrat" tulee taas su klo 17:30, jossa Haavikkokin
mukana.

Sivistykselliset oikeudet on hyvä asia niin pitkälle kuin se voidaan toteuttaa. Samoinhan oli ja pitäisi olla vieläkin työn suhteen. Asiaa lehdistä seuraten ja joitakin sisäpiirin ihmisiä tuntien olen tullut seuraavaan päätelmään:

Näyttelyt eivät tule näkyviin vain tauluja ylös seinälle nostamalla. Niiden taustalla on esinetutkintaa, tutkimusta taiteilijoista. Nykyiset luettelot saattavat olla jo jonkinasteisia tieteellisiä julkaisuja. Myös ripustaminen on oma osansa näyttelyä. Kyseessä on museoammattikunta sekä ne henkilöt joiden töistä on kyse. Tai sitten kyseessä on tutkimuksen antama näkemys siitä, missä valossa jotain mennyttä tapahtumaa nyt voitaisiin katsella. Esimerkiksi näin.
Kannatan ajatustanne, mutta sitten pitäisi myös päästä konsertteihin ilmaiseksi. On otettava huomioon, mitä olemme valmiit maksamaan eri asioista. Olen käsittänyt, että näiden ammattikuntien edustajat (museotyöläiset, soittajat, laulajat, maalarit jne. jolleivät maailman huippuja ole) eivät huippupalkattuja ole ja jos jostain budjettia pienennetään, niin se pienennetään aina jostain eli rahamäärä pysyy sinä samana.

Marjan kannatus on ymmärrettävää, mutta nämä lisävaatimukset
tarvitsee tuekseen poliittiset päätökset eikä se esim. konsertteihin
ole aina helposti toteutettavissa.

Mutta itse otsikon museotapauksessa on ymmärtääkseni
lahjakirjamääräyksiä (en itse nähnyt), jotka velvoittaa jonkinasteista
maksuttomuutta (onko käsitykseni oikea...).
Kuitenkin kun maksuttomuudesta lipsuttu, niin korvaavuus vaihtoehtoni
tarkoitti tässä tapauksessa pääsyä muuhun valtion museoon maksutta
(Kiesma ja Ateneum).
Ateneum järjestää syksyllä "erikoisnäyttelyn", jossa ennakkotiedon
mukaan olisi sama maksullisuuden periaate (tosin esitteessä oli varaus
"muutokset mahdollisia"...).

Yritin kahdesti jättää nimiErkin antamaan linkkiin "taiteen seuraaminen"
merkinnän vieraskirjaan (linkkisivun alakulmassa), mutta lienee
jo täyteen kirjoitettu kun en saanut asiaa läpi.

Parasta lähettää sähköpostia museon henkilökunnalle. Kirjaston koneelta se ei onnistu, paitsi käyttämällä omaa sähköpostipalvelinta.

Huomaa, Marja, että puhe ei ole ollut kuin torstain maksuttomien iltojen säilymisestä johdonmukaisesti niin kuin on aina ollut. Ihmiset ovat usein vähän vauhkoja tämmöisissä asioissa. Yksi kaverini, kun kerroin tästä keskustelusta, käsitti että olemme vaatimassa täydellistä maksuttomutta (minkä perustuslaki määrääkin, eikä kyse olisi kuin 8% osuudesta, jonka voisi koittaa pummata keravalaiselta olutpanimolta ) ja visioi kuinka "känniset saisivat päähänsä mennä museoon!" Niin toivottavaa kuin se olisikin, se olisi myös yhtä epätodennäköistä, koska alle 18 vuotiaat pääsevät jo nyt ilmaiseksi, eikä heitä kaljakasseineen riesaksi asti museoissa näy!

Niin no, ei se sähköpostini niin erityinen olisi ollut.
Ajattelin vaan jättää avoimen linkin tänne, mutta asiani
kirjoitin jo paikanpäällä henkilökunnalle.

Muuten eilen tuli pieni otos museosta tässä
ruotsinkielisten (FST) tv-taideohjelmassa "artur".
Lyhyt, mutta hyvä info aiheeseen. Ohjelma on
suomenkielisellä tekstityksellä hyvää katsottavaa kaikille.

Tietenkin Lassen olisi pitänyt päästä ilmaiseksi mutta ne joilla on vapaa pääsy tavallisesti eivät hekään aina erikoisnäyttelyihin pääse. Jos näyttely on tullut tietyistä syistä erityiskalliiksi.
Mitä testamentteihin tulee, niin ainakin erään tiedän, josta on keskusteltu aikanaan eduskuntaa myöden ja haluttu laittaa koko testamentin sisältö roskakoriin. Arviot kulkevat ajassaan.
Minäkin muuten olen nähnyt Linkolan luonnossa livenä ja hän näytti kulkevan niin kuin terve ihminen kulkee. Ja mistä asian muistan niin siitä että hän oli menossa katsomaan Mika Kaurismäen Rossoa. Kuulin asiasta, en häneltä enkä kuitenkaan salakuunnellut.
Mitä julkisiin kulkuneuvoihin, jalkakäytäviin ja yksityisautoihin tulee, niin aika harva julkisuuden henkilö haluaa julkisesti liikkua. Mutta onhan heitä heitäkin. Turkka kulki ratikassa kiivaimpien Teatterikorkeakoulujuttujenkin aikaan. Olin silminnäkijänä samassa ratikassa. Toisekseen hän hölkkäsi Kalliossa aivan julkisesti. Kyllä siinä ihmisellä sisua tarvitaan kun täällä hölkkää. Käveleminen onkin jo eri juttu.

aika harva julkisuuden henkilö haluaa julkisesti liikkua.

Nyt pistit Marja pahan. Noissa sanoissasi kiteytyy jotain olennaista tästä ajasta. Miettikäämme tätä.

Oliko aivokoppani tuottanut jotain mitä en itse aavistanutkaan. Sehän on iloinen asia sitten. Täytyy mietiskellä tosiaan.