YLE Radio 1

Kirjoittaja **Ender Etheric** päivämäärä 22.7.11 - 9:12

k-meleon kirjoitti:On muuten hyvä muistaa, että vastaanottajan horisontti on aina-jo ideologinen konstruktio, jonka ylösrakennukseen ja ylläpitoon osaltaan osallistuvat yhteiskunnan erilaiset ideologiset keskukset ja toimijat.

Niinkuin myös teoksen tekijän, ja siten myös itse teoksen.

k-meleon kirjoitti:Tässä on kyse paljosta muustakin kuin pelkästä psykologiasta.

Psykologia vain tarjoaa "reseptorisemman" ja käsinkosketeltavamman moodin katsella asiaa.

k-meleon kirjoitti:Niin se pitkälti on, että inhimilliset immateriaalituotokset näyttäisivät olevan tai tapahtuvan vain, kun niille on vastaanottaja. Mutta: riittääkö tälläiseksi kilpikonna, vai vaaditaanko kädellistä?

Tähän saisi lisää perspektiiviä kysymällä kilpikonnalta itseltään.

Muotoilen asian kuitenkin näin: musiikilla ei ole itsenäistä (ihmisestä riippumatonta) logiikkaa, vaan sen oletettu järjellisyys perustuu laajemman suhdeverkoston - yksilö, konteksti, kulttuuri - väliseen kanssakäymiseen ja sopimuksellisuuteen.

Toisin sanoen, musiikilla itsellään - abstraktiona, tai pelkkänä värähtelynä - ei ole mitään muuta substanssia tai logiikkaa, kuin itse värähtely. Vasta teos (artefakti) luo logiikan laajemmassa mielessä - ihmisen yhdistellessä värähtelyitä - joka sitten rikkoo tai on rikkomatta tuon laajemman suhdeverkoston ylläpitämiä ja hyväksymiä loogisuuksia, rajoja tai sääntöjä.

Kirjoittaja **humalainen** päivämäärä 25.7.11 - 18:54

Ender Etheric kirjoitti:
k-meleon kirjoitti:On muuten hyvä muistaa, että vastaanottajan horisontti on aina-jo ideologinen konstruktio, jonka ylösrakennukseen ja ylläpitoon osaltaan osallistuvat yhteiskunnan erilaiset ideologiset keskukset ja toimijat.

Niinkuin myös teoksen tekijän, ja siten myös itse teoksen.

k-meleon kirjoitti:Tässä on kyse paljosta muustakin kuin pelkästä psykologiasta.

Psykologia vain tarjoaa "reseptorisemman" ja käsinkosketeltavamman moodin katsella asiaa.

k-meleon kirjoitti:Niin se pitkälti on, että inhimilliset immateriaalituotokset näyttäisivät olevan tai tapahtuvan vain, kun niille on vastaanottaja. Mutta: riittääkö tälläiseksi kilpikonna, vai vaaditaanko kädellistä?

Tähän saisi lisää perspektiiviä kysymällä kilpikonnalta itseltään.

Muotoilen asian kuitenkin näin: musiikilla ei ole itsenäistä (ihmisestä riippumatonta) logiikkaa, vaan sen oletettu järjellisyys perustuu laajemman suhdeverkoston - yksilö, konteksti, kulttuuri - väliseen kanssakäymiseen ja sopimuksellisuuteen.

Toisin sanoen, musiikilla itsellään - abstraktiona, tai pelkkänä värähtelynä - ei ole mitään muuta substanssia tai logiikkaa, kuin itse värähtely. Vasta teos (artefakti) luo logiikan laajemmassa mielessä - ihmisen yhdistellessä värähtelyitä - joka sitten rikkoo tai on rikkomatta tuon laajemman suhdeverkoston ylläpitämiä ja hyväksymiä loogisuuksia, rajoja tai sääntöjä.

en voi kuin todeta että puhut potaskaa sillä musiikki on keino saattaa rationaalisia ja irrationaalisia lukusuhteita ei aritmetiikan tavoin käsitteen avulla käsitettäväksi vaan aivan välittömäksi ja samanaikaiseksi aistitiedoksi jolloin kiihdytetään välittömintä tietotapaamme, jolle tahto ilmaisee itsensä sävelinä kun välillisin on sanolla merkittyjen käsitteiden välillinen tietotapa normaalin aivotiedon ollessa abstraktia jos se on ilmaistavissa sanoin ja käsittein, jos taas taideteoksin, havainnollista.
kaikki sanoin ajateltu on abstraktioina vain ajatuserittelyllä syntyneitä osamielteitä havainnosta musiikin esittäessä välittömästi itse tahtoa älyn mukaisina tahdonliikkeiden vastineina sävelharmonian perustuessa värähdysten yhteensattumiseen.

Kirjoittaja **Ender Etheric** päivämäärä 26.7.11 - 15:26

humalainen kirjoitti:en voi kuin todeta että puhut potaskaa...

Sittenpä meitä on kaksi potaskantärkeää potaskanpuhujaa.

humalainen kirjoitti:...sillä musiikki on keino saattaa rationaalisia ja irrationaalisia lukusuhteita ei aritmetiikan tavoin käsitteen avulla käsitettäväksi...

Antaisitko näytteen tällaisesta musiikista keinona saattaa rationaalisia ja irrationaalisia lukusuhteita ei aritmetiikan tavoin käsitteen avulla käsitettäviksi?

Kirjoittaja **humalainen** päivämäärä 27.7.11 - 17:54

Ender Etheric kirjoitti:
humalainen kirjoitti:en voi kuin todeta että puhut potaskaa...

Sittenpä meitä on kaksi potaskantärkeää potaskanpuhujaa.

humalainen kirjoitti:...sillä musiikki on keino saattaa rationaalisia ja irrationaalisia lukusuhteita ei aritmetiikan tavoin käsitteen avulla käsitettäväksi...

Antaisitko näytteen tällaisesta musiikista keinona saattaa rationaalisia ja irrationaalisia lukusuhteita ei aritmetiikan tavoin käsitteen avulla käsitettäviksi?

jatkuu..vaan välittömäksi aistitiedoksi.

käsitykseni mukaan mikä tahansa, ei vain venäläinen tai saksalainen vaan myös suomalainen jälkiromanttinen musiikki kelpaa tähän tarkoitukseen sen enemmittä erittelyittä. vaikka vastaanottokykyyni tuukkasen karkelo ja meditaatio tai pilvi melartinin energisen ja pulsatiivisen 1. sinfonian ohella prokovjevin 5. sinfonian imelään postmahlerismiin verrattuna vaikuttivat voimakkaammin haltioitumisesta hipovassa pakahduttavassa romanttisessa kauneudessaan.
ernst lingon vapaan polyfoninen sarja opus 1 pianolle on romantiikan prisman lä'pi nähtyä klassmia ja barokkia.
uuno klamin 1. sinfonia antiromanttista uusklassismia outosointisine kolmisointuineen. vitsailulla ja huumorilla kun on tilausta nykypäivän kuulijoille, siitä selittyy klamin suosioikin, uusklassinen nirppanokkainen näsäviisastelu ja nenäkäs ironia takaa suuren nimen musiikin historiassa tämän suunnan edustajille. prokofkeveille ja shostakovitseille.

lisäksi on todettava että musiikki auttaa puhdistumaan negatiivisista tunteista johtaessaan sielun kuorman kirvoittumiseen kokiessamme sitä kuunnellessamme katharsiksen kun kaikki viha ja pöyhkeys unohdetaan, joka perustuu tahdonliikutuksen itsensä tugetuksi tulemiseen ulos tajunnasta ja käsityskykykyymme eri tavoin mukautuvan konsonoivan tai dissonoivan intervallin tahdon tyydytyksen tai tuskan luonnollisen kuvan heijastumisesta puhtaan mielteen alueelle vai olinko liian monimutkainen ja tieteellinen.

Kirjoittaja **Ender Etheric** päivämäärä 28.7.11 - 10:05

humalainen kirjoitti:vai olinko liian monimutkainen ja tieteellinen.

Vaan mitä tähän kaikkeen sanoisi Tarvajärvi.

Kirjoittaja **humalainen** päivämäärä 28.7.11 - 19:40

Ender Etheric kirjoitti:
humalainen kirjoitti:vai olinko liian monimutkainen ja tieteellinen.

Vaan mitä tähän kaikkeen sanoisi Tarvajärvi.

onko musiikki siis musiikkia myös ennen sitä kunnes ihminen on mieltänyt sen musiikiksi kuuloaistin välittämänä tietona kuulokeskuksessaan vai vasta fysikaalisessa mielessä äänilähteen tai ilman värähtelyä.

Kirjoittaja **k-meleon** päivämäärä 29.7.11 - 9:43

Hm... eritelläänpä hieman tuota hassua sanaryvästä!

Siis: onko musiikki musiikkia

(a) ennen kuin ihminen on mieltänyt sen musiikiksi, eli ilman värähtelynä;
(b) vai vasta ilman värähtelynä?

Mikä tässä on vialla?

Kirjoittaja **humalainen** päivämäärä 3.8.11 - 19:13

k-meleon kirjoitti:Hm... eritelläänpä hieman tuota hassua sanaryvästä!

Siis: onko musiikki musiikkia

(a) ennen kuin ihminen on mieltänyt sen musiikiksi, eli ilman värähtelynä;
(b) vai vasta ilman värähtelynä?

Mikä tässä on vialla?

objektiivinen maailma on olmassa vain mielteenämme eikä milloinkaan sen ulkopuolella. kaikki mistä mellä on tietoa on tajuntame sisäpuolella. kuinka voimme olettaa tällaisten molekyylien värähtelyn fysikaalisena ilmiönä joksikin absoluuttisesti ja itsessään objektiiviseksi ilmanm muuta sinänsä olemassaolevaksi ellemme pääse sitä milloinkaan tiedoitsemaan ennen kuin vasta siinä vaiheessa kun aivojemme kuulokeskus tiedoitsee tämän ns. värähtelyn musiikkina joka luetan psykologisten ilmiöiden piriin.

Kirjoittaja **Ender Etheric** päivämäärä 5.8.11 - 13:10

humalainen kirjoitti:objektiivinen maailma on olmassa vain mielteenämme eikä milloinkaan sen ulkopuolella. kaikki mistä mellä on tietoa on tajuntame sisäpuolella. kuinka voimme olettaa tällaisten molekyylien värähtelyn fysikaalisena ilmiönä joksikin absoluuttisesti ja itsessään objektiiviseksi ilmanm muuta sinänsä olemassaolevaksi ellemme pääse sitä milloinkaan tiedoitsemaan ennen kuin vasta siinä vaiheessa kun aivojemme kuulokeskus tiedoitsee tämän ns. värähtelyn musiikkina joka luetan psykologisten ilmiöiden piriin.

Värähtelystä saa mukavan fyysisesti aistittavissa olevaa kosketuspintaa työntelemällä sähköä johtavia objekteja pistorasiaan. Noin niinkuin, jos spektrogrammin antama kuva molekyylien edestakaisesta liikkeestä absoluuttisena fysikaalisena ilmiönä rupeaa vaikuttamaan mielteen puhtaalta vääristymältä tajuntamme sisäpuolella.

Kirjoittaja **humalainen** päivämäärä 8.8.11 - 17:52

Ender Etheric kirjoitti:
humalainen kirjoitti:objektiivinen maailma on olmassa vain mielteenämme eikä milloinkaan sen ulkopuolella. kaikki mistä mellä on tietoa on tajuntame sisäpuolella. kuinka voimme olettaa tällaisten molekyylien värähtelyn fysikaalisena ilmiönä joksikin absoluuttisesti ja itsessään objektiiviseksi ilmanm muuta sinänsä olemassaolevaksi ellemme pääse sitä milloinkaan tiedoitsemaan ennen kuin vasta siinä vaiheessa kun aivojemme kuulokeskus tiedoitsee tämän ns. värähtelyn musiikkina joka luetan psykologisten ilmiöiden piriin.

Värähtelystä saa mukavan fyysisesti aistittavissa olevaa kosketuspintaa työntelemällä sähköä johtavia objekteja pistorasiaan. Noin niinkuin, jos spektrogrammin antama kuva molekyylien edestakaisesta liikkeestä absoluuttisena fysikaalisena ilmiönä rupeaa vaikuttamaan mielteen puhtaalta vääristymältä tajuntamme sisäpuolella.

ulkomaailmasta meillä ei ole mitään muuta tietoa kuin aivojemme kuvissa, kysymys koskee; vastaako ja missä määrin meistä riippmaton maailma näitä. mutta kuten juuri iytsekin johdit tämän esittämäsi abstraktin ajatuksen havainnollisista mielteistä joista se yksin voi saada totuutta nimittäin pyrkliessämme kuvittelemaan ohjeltiivisen maailman ilman tiedpiotsevaa subjektia oivallammekin kuvittelemamme vain tarkoittamamme vastakohdaksi siis juuri siksi joka oli tarkoitus tunkea näköpiiri ulkopuolelle pelkäksi ilmiöksi objektiivista maailmaa kaselevan tiedoitsevan ykjsiklön älyssä, sillä tämä ensin tiedoittu maailma ei lekaan muuta kuin jälkimmäinen jonka yksin pystymnme kuvittelemaan aivoilmiönä vain tiedoitsevan älyssä, ja kun materialismi luulee postuloivansa tämän aineen, atomit se lisää siihen ei vain subjektia vaan myös ajan ja paikan sekä kausaliteetin jotka perustuvat subjekti erityismääreisiin.

aistimin havaitsevalla on objekteja älyssään, jos riistämme objektilta kaikki sen lähemmät määreet jää jäljelle aine ilman muotoa joka voi kokemuksessa esiintyä yhtä vähän kuin subjekti ilman
tiedoitsemisensa muotoja.

niin tai näin, emil genetzin laulut , heikki klemetin hehkuvan patrioottinen oi suomi synnyinmaa on väkevämpi sävelkielessään kuin sibelius koskaan mieskuorolauluissaan.

Kirjoittaja **punoja** päivämäärä 9.8.11 - 2:08

Kuuntelehan uudelleen niitä Sibban mieskuorolauluja, vaikkapa YL:n kokonaislevytys.

Kirjoittaja **humalainen** päivämäärä 10.8.11 - 19:25

punoja kirjoitti:Kuuntelehan uudelleen niitä Sibban mieskuorolauluja, vaikkapa YL:n kokonaislevytys.

liian neutraaleja ja laimeita, intohimottomia, väkevämmästä ja pateettisemmasta ilmaisusta pitävälle. suurta ja laulavaa melodista linjaa olla pitää joka tuntuu lissa ja ytimisä tai värikästä soinnunkäyttöä.. miksi kuunnella jonkin yhden säveltäjän musiikkia josta ei edes pidä enää kun on kirjastottain mieskuorlauluja modernimmiltakin ja jälkiromantislta säveltäjiltä, kuulamaineh romantinen pateettisuus kirpeämmällä dissonoivilla mausteilla mene syvemmälle sydämeen. myös ikonen sävelsi 200 ja pesola 200 kuorolaulua.samoni pesonen fordell, krohn ja haapalainen, karvonen ja isacsson olivat suosittuja kuorosäveltäiiä aikanaan kuten klemettikin.hänessä on ytyä, kuten genetsissä joka kolahtaa minulle. linnalöa herlkkäsointiste mieskuorojen säveltäjä eikä ossi elokskaan pajoa ää kuutamollaan edellisen venelaululle.siba on tyhjänpuhuvaa kalevalaista kotiseututaidetta.

Kirjoittaja **k-meleon** päivämäärä 11.8.11 - 20:20

humalainen kirjoitti:ehkä riippuu kullisestakin psyykentilasta mikä musiikki saa tunteet liikkeelle. toissapäivänä pitkästä aikaa kuuntelemani melartin [...] vaikutti polttavasti sydämeeni

Minun kullinen psyykentilani on semmonen, että voin tosin pitkähköin poskihampain myöntää Eki Melarttiinin g-mollikvarteton hivelevän hempeänsurullisenapeasti henkeni jalompia olemuspuolia niiden liikahdellessa valaan hetulain lailla ilmanpainevaihteluiden aiheuttamien pökerryttävien aisti-ilhottumien tulomenoissa kuin hautuumaan yössä haahuilevien kadotettujen sielujen lepatellessa jokaisen ohikulkijan korvain takana koettaen kuiskia aavemaisia kutsujaan tuolle puolen mutta eihän siitä tietenkään mitään tule koska pelkkä aineeton sielupahanen ei voi saada ilmaa liikkeelle ja jokainen kulkija vain heilautaa kädellään tai hännällään kun aavistelee perskärpästen pörräävän niskansa tuntumassa

Kirjoittaja **Ender Etheric** päivämäärä 11.8.11 - 20:47

humalainen kirjoitti:...heikki klemetin hehkuvan patrioottinen oi suomi synnyinmaa...

humalainen kirjoitti:siba on tyhjänpuhuvaa kalevalaista kotiseututaidetta.

Kirjoittaja **humalainen** päivämäärä 19.8.11 - 17:38

k-meleon kirjoitti:
humalainen kirjoitti:ehkä riippuu kullisestakin psyykentilasta mikä musiikki saa tunteet liikkeelle. toissapäivänä pitkästä aikaa kuuntelemani melartin [...] vaikutti polttavasti sydämeeni

Minun kullinen psyykentilani on semmonen, että voin tosin pitkähköin poskihampain myöntää Eki Melarttiinin g-mollikvarteton hivelevän hempeänsurullisenapeasti henkeni jalompia olemuspuolia niiden liikahdellessa valaan hetulain lailla ilmanpainevaihteluiden aiheuttamien pökerryttävien aisti-ilhottumien tulomenoissa kuin hautuumaan yössä haahuilevien kadotettujen sielujen lepatellessa jokaisen ohikulkijan korvain takana koettaen kuiskia aavemaisia kutsujaan tuolle puolen mutta eihän siitä tietenkään mitään tule koska pelkkä aineeton sielupahanen ei voi saada ilmaa liikkeelle ja jokainen kulkija vain heilautaa kädellään tai hännällään kun aavistelee perskärpästen pörräävän niskansa tuntumassa

kohoatko sinäkin musiikkia kuunnellessani ylöspäin kohti kattoa kurottautuen lihakset jännittyneenä silmät kiinni puristuneena suu ammollaan rintakehä paisuneena sydäntä viiltävä rakkauden tuska rinnassasi? aah säveltaide voi olla ihanaa. emotionaalinen sanoma ja viesti ei mene aina perille jotta kuulikja voisi samastua musiikin välittämiin tunne-elämyksiin tai kuulijalta puuttuu avain sen koodiston aukaisemiseen.

YLE Radio 1

Museomusiikki on hyvää viihdemusiikkia

Re: Museomusiikkiva ja spykolokivaa

Re: Museomusiikkiva ja spykolokivaa

Re: Museomusiikki on hyvää viihdemusiikkia

Re: Museomusiikki on hyvää viihdemusiikkia

Re: Museomusiikki on hyvää viihdemusiikkia

Re: Museomusiikki on hyvää viihdemusiikkia

Re: Museomusiikki on hyvää viihdemusiikkia

Re: Museomusiikki on hyvää viihdemusiikkia

Re: Museomusiikki on hyvää viihdemusiikkia

Re: Museomusiikki on hyvää viihdemusiikkia

Re: Museomusiikki on hyvää viihdemusiikkia

Re: Museomusiikki on hyvää viihdemusiikkia

Re: Museomusiikki on hyvää viihdemusiikkia

Re: Museomusiikki on hyvää viihdemusiikkia

Re: Museomusiikki on hyvää viihdemusiikkia

Paikallaolijat