YLE Radio 1

Ns. musiikin tohtorit ovat löperöintä millä olla saattaa. Luulisi, että muunmuassa modernit musiikin filosofian sekä musiikin psykologian kirjat kuuluisivat opinto-ohjelmaan, mutta vielä mitä. Kaikenlaiset rilluttelut riittävät ja pikkuisen oman alueen musiikin historian kirjoittelua.

Millä ne olla saattavat?

... mitä ...

Viime vuonna se sitten tapahtui, mitä jo Seppo Heikinheimo aikoinaan pelkäsi. Joku soitti itsensä tohtoriksi huuliharpulla. Hyvä, Jouko Kyhälä!

Huuliharppua ei kannata halveksia, se on hyvin monipuolinen ja taipuisa soitin. Viime vuonna olin kuuntelemassa Pärnun Suupillifestivaalin galakonserttia ja se oli tosi upea kokemus.

Toimittaja Minna Lindgrenin väitöstilaisuudet kerran kuukausittain kevään aikana
alkaa ensi lauantaina klo 19.03; ensimmäisenä aiheena; Mikä ohjaa musiikin suuntaa?
http://yle.fi/radio1/musiikki/minna_lin ... 33867.html

Ohjelmaa voinee myöhemmin kommentoida myös muut hatut, myssyt ja lippalakit...
Nimimerkki k-meleon hatullaan sopii vertailuun MinnaL:ta näytettyyn valokuvaan.

Helsingin Musiikkitalon ravintolasta la 14.1.2012 lähetetty suora radio-ohjelma alkoi
Minna Lindgrénin otteella viimeiseen kolumniinsa tulleesta kommentista,
jossa nimetön kertoo ymmärtämättömyyttään kolumnin sisällöstä (em. linkistä luin ne).
Muut keskustelija olivat; Kaarina Hazart, Lea Pulkkinen ja Martti Rousi.

Otin ylös joitakin aihesanoja ohjelman edetessä, jotka kirjoitan keskusteluviitteenä:

- Elinkeino - Koululaiset muistelee musiikkiopiskelua - Opettaja-arvioita - Opetus
- Peruskoulun tuntijako - Varhaiskasvatus / Muskari (mm. Tuiki tuiki tähtönen -laulu)
- Taidekasvatus - Tutkintojärjestelmä (noin 100 musiikkioppilaitosta / 66 000 opiskelijaa)
- Lapsilähtöisyys... - "Siitä vaan" / voiko? "45 vuotiaana" alkaa soittamaan...
- Tekniikka / kokeilu - Musiikkiopetus (lapsille) - Kuluttajat / käyttäjät ja tuottajat
- Naisvaltaista - Eriytymistä asioissa (kulttuuri) - Nuoret (uudistuvia lapsia) / keski-ikäiset
- Harrastusmahdollisuudet valittavina - Valtion edellytyksiä (sisältö erillään) / vertaisarvio
- Taidetoimikunnissa - Kulttuurinuoleskelu (osio keskustelussa) - Kulttuuri (konsertti) /
- Nautinto (vain mennä...) - Tulevaisuus - Raha / taiteilijalle - Valtion tuki (muu julkinen)
- Seurat / yhtiöt, säätiöt ja mesenaatit (rikkaat ihmiset) - verotuksen / toisten rahaa
- Teknologia - Kokemusta / tekemistä - Rahan ohjaamattomuudesta /
- Taiteen vapauden kasvu (koulutuksen asema) - Loppupäätelmästä:
"Usko nuoriin - ei niinkään keski-ikäisiin" (KH).

Helmikuun aiheena seuraavalla keralla: Akustiikka...

Siihen inhimillisen kulttuurin jatkuvuus juuri perustuu että vanhaan musiikkitraditiioon lisätään jotakin uutta, uusien luovien taiteilijoiden luomusten myötä jotka uudistavat vanhat musiikilliset lait, kieliopin ja harmoniset rakenteet sointuopin lait jne. vanhassa vara parempi. tonaaliset säveltäjät kykenevät aivan yksinkertaisin keinoin saamaan paljon suuremman vaikutuksen kuin atonaalisen musiikin suurimmat mestarit. mutta muotisäveltäjä salosen viulukonserton sateenkaarimaisesti pirskottuneet puhallinsoolot kenttämäisenä näpertelynä kuuluvat klisheinä tähän aikaan vaikka suunnattomasti emotuionaalisesti merkitsevämpää musiikkia ei vaivauduta suomessakaan esittämään. vastaavan maalaustaiteen arvo pyörisi miljoonissa kun karjalaisia. tuukkasia, pesosia, törneitä, fordelleja, ikosia, saikkoloita harva tuntee edes nimeltä. musiikkipolitiikkaa kerrakseen.

Jos Sibelius ja Salonen tappelee, niin kumpi voittaa?

Voitelija, voideltu - voittajasta.

VeHy kirjoitti:Jos Sibelius ja Salonen tappelee, niin kumpi voittaa?

Sulo Salonen. edelliten musiikissa on enemmän kuorta kuin ydintä.mutta siksihän ne rahvaan keskinkeetaista reseptiokykyä kutkuttavatkin. viihdemusiikki on aina ollut duunareiden mieleen kuten tämä sibe karelioineen ja jonka lapsekkaissa sinfonioissa sisäistä panosta on tuskin nimeksi staattisen ja konservatiivisen mosaiikkimaisen kontruktiivisen ilmeen lisäksi joka syö sen sisäistä merkitystä. myöhäisromanttisessa musiikkissa pitkälionjainen taidokas melodiikka kromaattinen kompleksine harminen tyyli pidätyksineen on siben fragmentaariselle nypläykselle vierasta.istun kiska perse jäätyi.

Lauantaina 11.2.2012 seuraava keskustelu akustiikan mysteeristä;
http://yle.fi/radio1/musiikki/minna_lin ... 34244.html

Kommenttiaan 7.2. antaneet; Kare Eskola (Ylen musiikkitoimittaja) ja Sofia - (kaksi ensimmäistä).
Omat akustiikkakokemukset kommenttina Helsingin Musiikkitalosta pääsee mukaan lähetykseen...

Itselläni ei sieltä vielä ole omakohtaista paikallaolijan kokemusta.
Mahtaisikohan sitä akustiikkaa saada kuuntelijoille tasaisemmin samankaltaisesti,
jos kuuntelijakohteisiin asetettaisiin joitakin äänentoistopisteitä vaimeilla vahvistimilla?
Siis, että hieman avustettaisiin äänen kantavuutta etäisiin - ja vaimentaviin kuuntelija-alueisiin.
Pitäisi sitten ennen esitystä vaan säätää ne äänikorostukset kohdalleen...
En tiedä onko sellaista jossain käytössä tai kokeiltuna - kuulokepaikkoja kylläkin esim. kirkoissa jne.
Tuli tämä näkökohta näin alkajaisiksi mieleen näistä em. linkin kommenteista.

Eilisessä ohjelmassa oli esillä mm. Helsingin Musiikkitalon konserttisalin akustiikasta...
Edelliseen linkkiin tullut myös lisäkommentteja ohjelmasta.
Lisään joitakin ohjelman akustiikkakommentteja em. konserttisaliin järjestyksessä
alusta alkaen ilman nimitietoja:

- Ylivoimainen, ei ennen ollut, tosihyvä, erittäin hieno, ei moitittavaa "takapuolella",
"piippuhyllyllä" hyvä, "ylhäältä" kuuluu hyvin, "takapuolella" soolo laulu ei kuulu...
- Orkesterin takana hiljaiselta, kuin taivas Finlandia-taloon erona...
- Tyytyväistä etupäässä.
- Kuulostaa hyvältä / keskellä edestä, laulu heikommin sivulle, erottelukyky hyvä /
suuri... - Kuuli yksityiskohtia. - Pettynyt, erottelu tarkkaa, sali ei soi / ympäröi,
sali ei mukaan / toista, ympäröi.
- Lavalla kuulostaa parhaalta / radiosta kotona.
- Sähköisesti vahvistettu laulu taakse / hyvä ajatus, soittimien vahvistus olisi skandaali.
- Etäisyys / etäisyyttä... - Viinitarhasalia / "kulho" / laatikkomalli hyvä muoto...
Lisään myöhemmin edelleen...

Eilinen viittaukseni siis lauantaille 11.2.2012 -ohjelmaan, josta jatkan Helsingin Musiikkitalon
akustiikkaan tulleita kuvauksia sekä loppuosalta yleisesti akustiikasta ohjelmassa kerrottua:

- Pettymys, järkytys - kirkastunut, täsmentynyt / valoa näkyvissä...
- Edessä höttöinen, kolea / ylös kiinteää, soolot kantautuu, hiljaiset äänet paikallistuu erilleen.
- Kirkkauden puute, ominaisväri vaisu - terävät heijasteet katosta.
- Musiikin sisällä oleminen puuttuu - hyvä levytys / moderni 1970-luvun akustiikka...
- Sähköinen vahvistus vieras - ei tehty hyvin - kateus - varmaan näin / akustiikassa.
- Vertautuu Finlandia-taloon... - japanilainen akustiikko tarkoittiko tällaista - aina yllätys...
- Aina mysteeri mukana - ääni etenee 700 metriä... - ääni tulkinnan puolella.
- Ymmärrämmekö, käsitteitä - makuasiat - mallinnus vertaamaan eri saleja / äänityksiä...
- Kuvailemaan - atribuutteja - taulu vertaus ontuvaa...
- Soittajalle palkitsevaa, mahdollisuus kehittyä - perussäädöt nopeasti.
- Orkesterin sävyt vaihtavat... - tarkka, selkeä, puhdassointinen - ääni pysyttävä kasassa.
- Äänet hiljaa / lujaa haastavaa - soittaminen tarkemmaksi, ajoitus huolellinen, kaikki kuuluu.
- Soittotapoja - valtava prosessi - näkee / tarkemmin kuulee... - läheisyys, tilavaikutelma.
- Intiimi väreily - lähelle nähdä, yhteisöllisyys - yleisö kuopan ympärillä - kuuluu / huvittavaa.
- Kokonaiselämys - toisto / nuoruudesta, yhteiskunnasta, historiasta - tuttuus...
- Ihmiset imee ääntä - äänikuva ylhäältä taakse yhtenä / eteen kahtena - kokemukset kasvattaa.
- Hiljaisuutta, kuulovauriot - kaiuttomuus - saundi puuttuu / tilasta kiinni...
- Kaiku / kaiunta tilaa - kaiuntaläpsäisyt ennen konserttia...
- Äänittäminen illuusio / estetiikkaa... - kokonaisuus, tunnekokemus - värähtelyä...

Seuraavaksi 3.3.2012 / "Miksi taide on niin vakavaa?" - Musiikki on vakava asia...

La 12.5.2012 oli kevään viimeinen väitöstilaisuus: http://yle.fi/radio1/musiikki/minna_lin ... stilaisuus
Aiheena oli: "Korvaako kone soittimen?"

Jätin kommenteistani väliin pari edelliskuukauden tilaisuutta, joita kuitenkin myös kuulin.
Tätä viimeistä voin vielä päätteeksi lyhyesti jälkikommentoida.

Äänenmuokkaus, sähköääni ns. konemuusiikin kautta oli keskustelussa.
Viulisti Pekka Kuusisto esitteli ns. luuppimusiikkona laulumuokkaustaan,
jossa musiikin rakenne ja -muoto kertaantuivat päällekkäin suorassa esityksessä.

Pop-musiikkia studiossa tehty vastaavalla tavalla vuosikymmeniä, mutta nykyään
tietysti laitteisto kehittynyt / kehittyy entistä monipuolisempaan ja helpompaan
muotoon, jota musiikkisoitantaa osaamattomattomatkin voivat kohtuullisen
tasoisesti tuottaa tietokoneavusteisilla ohjelmistoilla.

Näitä tietokoneohjelmien kehittelyä kerrottiin tekevän esim. MIT (amerikkalainen tutkimuslaitos).
Siellä mm. tietokonepelimäistä ohjemanlukua käytössä...
"Käyttöliittymäjuttu" kehiteltävissä hankkeissa se haettu suunta helppokäyttöisyyteen.
Rytmikoneet ja ns. Tereninin kehittelemä (1900-luvun alussa), jossa taiteilija liikkeellään
saanut sähköisesti ääntä muodostumaan - ovat olleet alkuna musisoida ilman soitto-opintoja...
Ns. "Pilvessä" -käytännöllä voi yhdessä tuottaa musiikkia ohjelmistoissa (eri käyttäjätahot).
Jokin viulukone -synteettinen myös sanottiin olevan, iPad -puhelinsoitinääni jne.

Useimmat kaiketi hahmottaa musiikin itsensä sisään niin, että samanaikaisesti kykenee sitä
liikkeellään rytmisesti seuraamaan ja mielessään kuvittelemaan / tuntemaan, että liikkeensä
saisi muidostamaan siihen kuultuun musiikkin sisäefektejä oikein lisättynä siten kuin
em. Pekka Kuusisto luuppimuusikkona koneavusteisesti teki.
Ne omakohtaiset lisäykset mielessä ovat vaan vieläkin monipuolisempia ja helppoja yhdistää,
että siten voisi saada vaivattomasti uutta musiikkia luoduksi musiikkia osaamatonkin,
mikäli vaan niitä liikkeitä olisi tietokoneohjelmaa helpolla "käyttöliittymäjutulla" tarjolla.
Itse ainakin yleensä hyvää Pop-, rock- tai klassista musiikkia kuunnellessani lisään siihen
sopivasti mielessä täydennystä - jota ei ole ollut, esim. juuri kertaamalla kuultua jne.
hieman sivusta täydentäen...

Muokkasin edellistä tekstiäni hieman, mutta siihen jäi virhe viimeiseen kappaleeseen;
-- ,että liikkeensä saisi muodostamaan (olettamani mukaan näin kirjoitinkin - virhe toisaalta).
Jatkon -musiikkiin "sisäefektejä" oletan kirjoittaneeni lisäefektejä -muotoon, mutta tulostuneen tekstin
annoin jäädä muokkaantuneena muotoonsa...