YLE Radio 1

Kaksi Lordi-yhtyeen jäsentä kuuluu olevan kemuissa in cognito. Hömppälehdistö varmaan selvittää ketkä.

No varmaan otetaan selvää, ketkä siellä yhtyeestä läsnä ovat. Oikeastaan olen sitä mieltä, etten käsitä, miksei herra Lordi, joka on myös yksityishenkilö, voinut saapua linnaan ilman maskeja. Veisikö se hänen kuvastaan jotain pois. Lordia en koe pelottavana enkä näin ollen näe mitään syytä hänen musiikkinsa ja ulkoisen olemuksensakaan takia, miksi hän ei olisi voinut esiintyä tavallisissa juhlavaatteissa. Olen eri mieltä kritiikin kanssa. Jos Lordi olisi voinut tulla maskeissaan linnaan, niin silloin sinne voisi tietenkin kuka tahansa kutsutuista mennä "miksi tahansa" maskattuna.

Veikko Hurstin työlle ja sen jatkamiselle annan suuren arvon, mutta mitään yleisiä juhlia en kaipaa. Tämä nyt on vain minun mielipiteeni. Meillä vietettiin juhlaa siten, että oli lepopäivä, katsoimme Tellervo Koiviston haastattelun "Itse asiassa kuultuna", kynttilät sytytettiin ikkunalla klo 18 ja ne paloivat siellä klo 20 asti kuten meille on lapsena opetettu. Tietenkin tapa sekin mutta se luo meille juhlaa ja tuntua itsenäisyydestä. Lehdestä (Hesari) sykähdyttää aina, kun joku tänne tullut pakolainen, sanoo Suomea kotimaakseen. Tuntuu oudolta, koska itse koen suomalaisten olevan jöröä kansaa. Täytyy täsmentää: olen itse jörö hämäläinen, vallan toisenlainen henkilö kuin kritiikki, joka asuu Tampereella. Ilahdun tuollaisesta uutisesta. Että joku tosiaan tuntee näin olevan Suomessa, jossa rasismi kukkii kun siihen on tilaisuus.

Linnan juhlia en enää ole katsonut muutamaan vuoteen. Kerran laitoin nauhan videoon ja jälkikäteen katsoimme nauhaa siten, että aina välillä pysäytin ja bongasimme: ai tuokin on tuolla. Kumma, katsoin varmaan linnan vieraita ainakin melkein samalla silmällä kuin ns. juorulehdet. Ai toi on ton kaa, tollanen puku jne. Ainoa hetki minä nykyään asetun katsomaan linnan juhlia - ja se yleensä näytetäänkin jo uutislähetyksessä - on se hetki, jolloin entiset presidentit puolisoineen tulevat sisään ja lopulta asettuvat yhteiseen kuvaan. Se jollain tavoin minua liikuttaa kaikista entisistä ja nykyisistäkin negatiivisista tunteista huolimatta.

Kun tuolla toisessa ketjussa (Juice) on kritiikin ja Oblomovin listausta henkilöistä, joiden poistuminen maallisesta vaelluksesta on vavahduttanut heitä, niin minä mainitsen tässä Kekkosen kyllä. Sitten tuleekin sellaisia kuin Väinö Linna, Tauno Palo, Francois Truffaut, Chaplin, Anna Magnani jne. Mutta ettei tästä tulisi kalmalistaa, niin menen asiaan, joka ensin oli mielessäni. Eräs tapaus on minua kovin aikanaan ilahduttanut ja se oli Mauno Koiviston valinta presidentiksi. Kaikkea hyvää toivottelin hänelle tielle, jota keskustalaiset olivat pitkään kuin omanaan pitäneet - Suomen ulkopolitiikan tien.

Tämä ei kuitenkaan ole tässä osoittamassa, että halveksisin heitä, jotka juhlia seuraavat. Kaikkea kanssa. Olen ehtinyt katsoa niitä aika paljon kuitenkin.

Itsenäisyyspäivän juhlista kotiuduttuani:

Katsoin sähköpostit ja uutiset. Uutiskuvat masensivat niin, että ajattelin antaa loputkin juhlallisesta tunnelmastani kadota ja kurkistin siksi linnan juhlien kuvagalleriaan.
Oho!
Jopa virkistyi mieleni. Siellä oli sotapoikaa jos minkä ikäistä ja heillä niin komeat rivit kunniamerkkejä, että sotiemme veteraanit jäivät kerrassaan statistin osaan.
Joillakin nuorehkoista naishenkilöistäkin näytti olevan vaatteissaan kor(k)eita tähtiä ja riipuksia sekä tukevammin mekkoon kiinnitettyjä prenikoita. Mietin missä kummassa sisaret noin ovat kunnostautuneet, kunnes keksin: Ovat toimineet lottina Libanonissa ja/tai Afganistanissa.
Samalla selvisi sekin, että kunniamerkkejä kantavat nuoret uroot lienevät niitä nopean toiminnan joukkoja, joista televisiossa paasaataan yhtä mittaa.
Arkistoiden auettua olen saanut lukea venäläisten sotilaiden ajatuksista toisessa maailmansodassa. He kutsuivat suomalaista tarkka-ampujaa käeksi.
Mieleni huojentui heti ja arvelin eniten kunniamerkkejä kantaneista keski-ikäisistä miehistä, että he ovat tainneet heilua ahkerasti käkinä palmujen latvoissa, nopeiden joukkojen kanttiineissa tai peräti taivasalla. Siinä tapauksessa prenikat ovat todella ansaitusti saatuja.
Joillakin herroista oli suuria, tähden näköisiä lätkiä. Heidän arvelin olevan tähtien sotaan pyrkineitä, mutta maitojunalla kotiin lähetettyjä sotilaita.
Kovin oli komeaa ja hienoa. Harmittaa vähän ettei tuollaisia koristeita voi kantaa koko ajan, arkenakin.
Ehdotan tässä, että heille myönnettäisiin vaatteisiin näkyväksi kiinnitettävä ansioluettelo, josta näkyisi missä ovat taistelleet, missä haavoittuneet ja missä kaatuneet ja lisäksi maininta siitä montako kertaa.
Tuskin sotaveteraanit heidän rinnallaan paljon huomiota osakseen ansaitsevatkaan.
Hehän vaan puolustivat tätä yhtä maata.
Nämä uudet sankarit valloittavat pian koko maailman ja vielä kuun siihen päälle!
Ett fyrfaldigt leve på den saken även på svenska.
Hura, hura, hura, hura!!!

Finlandia-taloon pakkautui tiistaina iltapäivällä 5 000 Helsingin neljäsluokkalaista ylipormestari Jussi Pajusen itsenäisyyspäivän vastaanotolle.
Lasten itsenäisyysvastaanotto on niin upea traditio, että sen merkityksen voinevat ymmärtää vain asianosaiset. Kun meidänkin aikanamme olisi ollut jotain tuollaista...

Herkässä iässä oleville lapsille korostuu kansallispäivän merkitys ja juhlasta jää jokaiselle muisto. Todennäköisesti kuitenkin lopulta enimmäkseen positiivinen.
Pukeutumiskoodit sinällään ovat tässä yhteydessä sivuseikka. Kyllä eri tilaisuuksissa pidettävien erilaisten vaatteiden merkitys meikäläisessä kulttuurissa lienee aika selvä jo pienille lapsillekin. Saunaan mennään alasti; juhliin, vaikkapa koulun joulu- tai kevätjuhliin tai kaverin synttäreille, vähän paremmin pukeutuneena.

Marja Salonen kirjoitti:Meillä vietettiin juhlaa siten, että oli lepopäivä, katsoimme Tellervo Koiviston haastattelun "Itse asiassa kuultuna", kynttilät sytytettiin ikkunalla klo 18 ja ne paloivat siellä klo 20 asti kuten meille on lapsena opetettu.

Kovasti sykähdyttää että vanhat perinteet on kunniassa teillä siellä Kallion mäellä ja kynttilät liehuu ikkunoissa isänmaan kunniaksi. Niin se on että kansakunta siirtää perinnettä äidistä tyttäreen ja niin edespäin. Ukollakin palo kaksi sinivalkosta kynttilätä, käytännön syistä kylläkin kirjahyllyssä jossa mökin rauhaa valvoo muotokuva muudannasta tasavallan presitentistä joka ei tämänkertasiin linnan juhliin ymmärrettävistä syistä osallistunut.

Joulutouhotuksestakaan ei tarvi hermota ihmisen joka ottaa asiat oikeassa järjestyksessä, eli kuuves päivä kunnioittaa tasavaltaa ja sitten vasta, Suomen juhlan jo mentyä kaikessa rauhassa ripustaa kranssin oveen. Puhumattakaan sinusta Marja joka lähet varmana kohta taas maille.

Johannes kirjoitti:Muistan hyvin Euran muinaispuvun, joka Tarja Halosella oli yllä Linnan juhlissa jokunen vuosi sitten. Minusta asu puki häntä hyvin. Euralaisuuteen puku liittyy ainoastaan sen löytöpaikan (Euran kunta)perusteella. Mahtiemännät ovat käyttäneet tällaisia pukuja noin tuhat vuotta sitten ja aikaisemminkin. Muinaispuku ei ole kansallispuku, koska kansallispuvut ovat huomattavasti nuorempaa perua.

Sen puvun muistavat monet muutkin. Vuosi oli 2001, sen muistamiseen minulla sitten taas on ihan erillinen syy...

Puku sopi Tarja Haloselle erinomaisesti, eikä kenellekään jäänyt epäselväksi, mikä sen viesti oli: Talossa on taas emäntä!
http://www.eura.fi/tiedotteet/itsenaisyys.htm

Hömppää.
Perinteellisesti en voi katsella Presidentinlinnan kemuja.
Kaikille tittelin kipeille ja paska-julkiksille yli 2000 vuotta vanha viisaus:
Bene vixit, qui bene latuit.
"Onnellinen se, joka on huomaamattomana elänyt".
TTA.
http://www.youtube.com/watch?v=Rh6NJ8gaGHc
http://www.youtube.com/watch?v=fbndUSHL ... ed&search=

TTA:n kanssa olen linnan juhlista samaa ja eri mieltä. Juhlia en ole katsonut enää aikoihin. Olen voinut käväistä telkan ääressä ja kaikki presidenttiparit yhdessä olen halunnut nähdä. Käsitän omasta puolestani sen, että juhliin kutsutaan näitä Suomea edustavia ihmisiä ovat he kansanedustajia tai muita edustajia. Ovat sitten edustavan näköisiä taikka ei.

Jos nyt joku täällä on linnan juhlissa, niin hänelle iloinen ilta. Jos joku sai mitalin rintaan, niin hänelle siitä onnittelut. Hesarissa nämä listat olivat niin pienellä präntillä, joten jätin listat väliin. Olisihan siellä voinut olla merkki annettuna esim. kritiikille.

Kyllä se on taas pidettävä illalla kynttilät ikkunalla kuten ennen. Puliukolle hyvää itsenäisyyspäivää! Ja muille myös.

Tänä vuonna lupaan (ja melko varmasti onnistunkin) olla katsomatta Linnan juhlien televisiointia. Ainakaan omasta töllöstäni niitä en katso.

Ja minä taasen lupaan, (olla menemättä) joka vuotuiselle linnan juhliin

Kun taas kirjoitellaan yleisön osastoissa siitä, miten joku kansalaisryhmä tai toinen pitäisi kutsua verovaroilla järjestettyihin Linnan juhliin, niin totuus taitaa edelleenkin olla se, että ne ovat pressan yksityiset bileet. Tietenkin ne maksetaan presidentin määrärahoista, jotka tulevat verovaroista, mutta juhlat eivät ole valtion virallinen juhlatilaisuus.

Vain yksi on juhlista poissa, Sven Tuuvaa siellä ei näy... Alaovella roskia ja moskia viedessä oli sotapoikien tuomaa vettä. Yhtä juhlaa! Miten käy huomisen saunapäivän? Tukka pittää pestä ennen esiintymistä (myös harjoituksia), Nokialta on Marko Asell (painija) edellisen pölvästin sijalla eduskunnassa. Ihan asiallinen, vaimo nätti. Lapsia kaksi.

Meillä foorumilaisilla tuntuu olevan jotakin yhteistä! Kiitos teille kaikille.

T.T.Anttila. kirjoitti:Bene vixit, qui bene latuit.
"Onnellinen se, joka on huomaamattomana elänyt".
TTA.

Totta. Olisin varmaan ollut paljonkin onnellisempi, kun ei Linnan visiittini jälkeen olisi tarvinnut puolta vuotta selittää vastaantuleville tuttavilleni, etten ollut siellä minkään itsetehostuksen nimissä, vaan koska Tarja minut oli kutsunut, enkä luonnollisestikaan voinut poiskaan jäädä. Tämäntyyppinen kunnianosoitus kun ei minunlaiseni ihmisen kohdalle satu useampia kertoja. Se, että tv-kamerat taltioivat sisääntuloni ja tuttavani minut häkellyksekseen tunnistivat, ei tietenkään ollut minun vikani...

Huomaamattomana eläminen Linnan juhlissakin on kuitenkin mahdollista -ja hyvässä seurassa juhlasta saa otettua irti paljonkin iloa.
Mutta olisi aika kaamea kohtalo, jos Linnaan olisi joka vuosi VELVOLLISUUS mennä. Toistettuna hyväkin juttu alkaa maistua puulta. Ja itsenäisyyspäivän viettämiseenhän on toki muitakin tapoja. Eikä nytkään tarvinnut olla, kuin Merikukka Forsius, kun poissaolo jo huomattiin ip-lehdistöä myöten.

moxu kirjoitti:Totta. Olisin varmaan ollut paljonkin onnellisempi, kun ei Linnan visiittini jälkeen olisi tarvinnut puolta vuotta selittää vastaantuleville tuttavilleni, etten ollut siellä minkään itsetehostuksen nimissä, vaan koska Tarja minut oli kutsunut,

Jaha, jaha. Näinkös tämä sitten menikin. Missäs ne oli minun,- puliukon ja ite vierailija Reiskan kutsut. Taasko posti möhlinyt, minä vaan kysäsen.

Ajattelevatko ihmiset todella, että joku, joka on saanut kutsun joihinkin juhliin, menee niihin tehostaakseen itseään? Näin voisi tietenkin ajatella niiden vieraiden kohdalla, jotka ostavat illalliskortin Tukholman kaupungintalossa järjestettäviin jokavuotisiin Nobeljuhlallisuuksiin, joita ruotsalaiset ja monet suomalaisetkin seuraavat linnan juhlien tapaan suorana lähetyksenä telkkarista. Näistä kotoisista linnan juhlista sen verran, että onneksi meillä on FST5, joka ei TV1:n tavoin katkaissut lähetystä yli vartiksi puoli yhdeksältä, kun arvovieraita alkoi lappaa sisään (siis niitä vakiovieraita - hallituksen jäseniä, kenraalikuntaa, piispoja, diplomaatteja j.n.e.).