YLE Radio 1

Täytyy myöntää, että olen erittäin karvaasti pettynyt tapaan, jolla YLE pyrkii edistämään erään nimeltämainitsemattoman tietotekniikkayrityksen toimintaa sitoutumalla kyseisen yrityksen omiin, tarkoituksellisen epästandardeihin formaatteihin. Tätä ratkaisua perustellaan sivustolla helppoudella.

Vaan kuinka helppoa se on niille, jotka eivät käytä tämän erään nimeltämainitsemattoman yrityksen tuotteita? Mac-käyttäjänä olen käytännössä suljettu ulos Elävän arkiston palveluista, ellen halua käyttää tämän nimeltämainitsemattoman yrityksen tuotteita. Miten tämä sopii YLEn ei-kaupalliseen agendaan? On yhä vastoin YLEn politiikkaa sallia mainontaa ohjelmissaan -- mutta YLE itse sitoutuu mainostamaan kaikken räikeimmällä tavalla: Sulkemalla pois kaikki muiden yritysten asiakkaat.

Kun olisi olemassa avoimia, ei-kaupallisia, cross-platform formaatteja, miksi ihmeessä on valittu kaupallinen, kaikkea muuta kuin avoin, tietoisen aggressiivista, pakotteisiin sitoutuvaa markkinointia harrastavan yrityksen formaatti? Kukin uskokoon mitä haluaa. Minä en usko hetkeäkään, että tällainen päätös olisi voinut syntyä ilman raskasta lobbausta.

Ja minulle on suuri pettymys, että YLE alentuu tällaiseen kähmintään.

albur smith kirjoitti:Täytyy myöntää, että olen erittäin karvaasti pettynyt

Albur, voit aivan hyvin nimetä yhtiöt ja tuotteet. Se selkiyttää asiaa ja sanomaasi. Ongelma ei koske yksinomaan Yleisradiota, vaan valtionhallintoa yleisemminkin. Siellä sun täällä ollaan luopumassa mm. Novell-lähiverkoista; instituutioiden tietojärjestelmiä sorvataan Windows-pohjaisiksi. Tällä standardoinnilla on tiettyjä teknis-hallinnollisia etuja, mutta myös haittapuolia (tietoisia rahasiirtoja ulkomaille, sen sijaan että palkattaisiin ohjelmoijia huolehtimaan suomalaisen julkisen sektorin järjestelmistä; erikoisohjelmien käytön vaikeuttaminen tai suoranainen mahdottomuus (ei-Windows -ohjelmat)).

Kirjoitan tätä Macilla. Macilla voin katsoa ja kuunnella striimejä, joita haluan, jopa Microsoftin Windows Media Player -muotoista virtaa. Käyttäjä voi tietenkin laillasi kieltäytyä esim. Flip4Macin asentamisesta. Joku ei saa sitä toimimaan - itse en viime talvena saanut VLC:tä toimimaan, enkä ole siihen sen koommin palannut. YLE suosittaa mainittuja lisäyksiä sivulla

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=t&n=apua

Minua asiassa häiritsee eniten Ylen sitoutuminen standardeista poikkeaviin ratkaisuihin. En saanut YLE-Arkiston radiota Operalla toimimaan, koska epästandardista ikkunasta puuttuivat radion ohjauspainikkeet. Selureista on wepissä useimmiten ongelmissa www-standardistoon tiukimmin sitoutunut Opera. Hassua - pitäisi olla juuri päinvastoin.

Ylen ylimielisyyttä osoittaa em. sivulla oleva, kolmeen pisteeseen päättyvä väliotsikko "Miksi YLE ei käytä AAC/Ogg/QT/Real/Flash/MPEG-4/MP3pro/DivX/XviD..." Se on kieliopillisesti väärin: miksi-lauseen pitää tietenkin päättyä kysymysmerkkiin. Tyylillisesti ko. luettelo trivialisoi luetellut formaatit jättämällä luettelon kolmella pisteellä auki. Mitä tahansa voidaan litaniaan lisätä. Vitsi on, että teknisesti eräs heikoimmista formaateista on valittu YLEn ainoaksi infonsiirtoformaatiksi. Ei naurata.

On aika yleinen käsitys - asiaa on selvitetty sokkotesteillä eri puolilla maailmaa - että Windows median äänenlaatu on heikko. Ei paljon kiinnosta kuunnella ko. formaattiin pakattua musiikkia, kuten Vuoren sinfoniaa, kihisevässä formaatissa. (Tämä Mac on liitetty vahvistimeen.) AAC- ja Ogg-pakkaus tuottaa laadukkaampaa ääntä.

Minäkään en usko, että näin huonoon tulokseen on päädytty ilman ulkopuolista painostusta. Ylellä tosin on aikamoinen järjettömien ratkaisujen "track-record". Ei tarvitse kuin muistella digi-sekoiluja ja radiouudistuksia.

Oppositiolla on nyt, vaalien alla, hyvä sauma nostaa Ylen hassaus tapeetille ja tehdä sarja välikysymyksiä valtionhallinnon ja sen organisaatioiden ratkaisujen kansantaloudellisista funktioista.

Onpa tosiaan iso moka, sillä itse käytän OpenOfficea WinAmpia ja muita jotka eivät ole missään yhteydessä Mörkösoftiin.

Jörö kirjoitti::oops: Onpa tosiaan iso moka, sillä itse käytän OpenOfficea WinAmpia ja muita jotka eivät ole missään yhteydessä Mörkösoftiin.

Ja taustalla jauhaa Windows?

Selailin macilla tuota arkistoa, Firefox 1.5 selaimena. Pluggareita taisi olla riittävästi, koska ääntä tuli, ja kuvakin liikkui. Hakemalla hakien löysin jonkun herjan, jossa sanottiin ettei touhu toimi muilla kun windows- käyttöjärjestelmällä.
Mitäs tämä nyt on? Ja tietokone on kytketty oikein Stereoihin

AaAaCeet sun muut OgWorbikset unohtuvat, kun noita sivuja plaraa. Niillä ei oikeastaan ole mitään merkitystä, kun ääninäytteet ovat ajalta ennen tietokoneääntä ja kaiken maailman koodekkeja.

Keskitytään olennaisen. Kiitokset Ylelle hienoista arkistoista, vaikka ne vähän pintapuolisia ovatkin!


...

Mac-yhteisöä yhdistää ennenkaikkea se, että he saavat joka välissä mollata ja morkata Windowsia ja Microsoftia. Okei, en minäkään kaikesta win-maailmassa pidä, jotakin suorastaan inhoan, mutta käytän MS-tuotteita kun parempaakaan ei ole (kuka kuiskasi Linux?).

Puutarhaharrastajana Mac on minulle hiukan niinkuin biodynaaminen viljely, uskontoa lähentelevä salatiede, joka saa joiden harrastajien käsissä oman puutarhan kukoistamaan. Mutta ei se kukoista näiden steinerilaisten metodien vuoksi vaan siksi, että he todella rakastavat ja hoitavat kasvimaitaan niin paljon, että ne tuottavat loistavaa satoa siitä huolimatta.

Minut potkittiin mac-yhteisöstä pellolle, kun menin joskus kritisoimaan heidän uskonnonharjoitusvälinettään.
Talossa jossa asun, on viisi (5) tietokonetta, joista yksi on mac. Lopuissa pyörii windows, joka on muodostunut standardiksi -haluttiinpa tai ei. Ja mikäs siinä: toimiva pelihän se jo nykyään on.
Linuxia en huoli koneisiini enää missään muodossa. Niin paljon se on minulle tuottanut harmaita hiuksia.

Macci toimii työkoneena ja alustana ääni- ja videotöilleni, josta se suoriutuu yksinkertaisemmin kuin pc-puoli. Usein se toimii muutenkin mutkattomasti silloin kun pitää ryhtyä johonkin uuteen puuhaan. PC toimii kuitenkin valtaosassa jokapäiväisiä toimiani, muunmuassa nettisivu ylläpidossa ja tiedostonsiirrossa. Käytän aataminaikasia ftp- ohjelmia, joita macciin en ole löytänyt.
Lisäksi näyttöresoluutiot ovat tavallisilla 4:3 näytöillä mukavammin (helpommin) kontrolloitavissa kuin maccini laajakuvanäytöllä.

no niin... tulipa taas tietotekniikkaa, jolla ei ole yhteistä agendojen kanssa


...

Jorma Lindqvist kirjoitti:AaAaCeet sun muut OgWorbikset unohtuvat, kun noita sivuja plaraa. Niillä ei oikeastaan ole mitään merkitystä, kun ääninäytteet ovat ajalta ennen tietokoneääntä ja kaiken maailman koodekkeja.

Analoginen äänite voi potentiaalisesti olla äänenlaadultaan loistava. En ole eläessäni törmännyt wma-tiedostoon, joka ei olisi ollut piloille pakattu. Olkoonkin, että nyt oli kyse siitä, että kyseiset windows-pohjaiset formaatit rajaavat käyttäjät niihin, jotka käyttävät Microsoftin tuotteita. Jos olisi valittu jokin standardiformaatti, ihmiset voisivat valita mitä tuotteita käyttävät. Tämä on ikäänkuin laiton kytkykauppa: jos haluat yleä, sinun on pakko ottaa Microsoft samalla.

VeHy kirjoitti:Mac-yhteisöä yhdistää ennenkaikkea se, että he saavat joka välissä mollata ja morkata Windowsia ja Microsoftia. Okei, en minäkään kaikesta win-maailmassa pidä, jotakin suorastaan inhoan, mutta käytän MS-tuotteita kun parempaakaan ei ole (kuka kuiskasi Linux?).

Panettelua, sanon minä. Mac-yhteisöllä on ehkä sanansa sanottavana siinä, että verorahoilla ja lupamaksuilla rahoitettu valtion julkinen palvelu ei ole suunnattu lainkaan heille.

Puutarhaharrastajana Mac on minulle hiukan niinkuin biodynaaminen viljely, uskontoa lähentelevä salatiede, joka saa joiden harrastajien käsissä oman puutarhan kukoistamaan. Mutta ei se kukoista näiden steinerilaisten metodien vuoksi vaan siksi, että he todella rakastavat ja hoitavat kasvimaitaan niin paljon, että ne tuottavat loistavaa satoa siitä huolimatta.

Se, kuinka käytettävä mikäkin ympäristö on, saatika mitkä sinun henkilökohtaiset preferenssisi ovat, on nähdäkseni sivuseikka siinä, onko jotain tuotetta PAKKO käyttää nauttiakseen julkisista palveluista. Mielestäni YLE:n ei tulisi harrastaa tällaista pakkosyöttöä.

albur smith,

albur smith kirjoitti:miksi ihmeessä on valittu kaupallinen, kaikkea muuta kuin avoin

wma - formaatissa on riittävän hyvä drm-suojaus, mikä sallii meidän jatkossa neuvotella nettiesitysoikeuksia sellaisillekin sisällöille, joita emme aikaisemmin ole saaneet laittaa nettiin

ymmärsinkö oikein, että käytännössä sinunkin käytössäsi olevilla laitteilla/ohjelmistoilla pystyisi sisältöjä katsomaan/kuuntelemaan ja kyse on nyt lähinnä periaatteesta?

Jorma Lindqvist kirjoitti:AaAaCeet sun muut OgWorbikset unohtuvat, kun noita sivuja plaraa. Niillä ei oikeastaan ole mitään merkitystä, kun ääninäytteet ovat ajalta ennen tietokoneääntä ja kaiken maailman koodekkeja.

Jorma, jos esim. radion vanhat kantanauhat on saatava weppilevitykseen, niin ei se ilman jonkinlaisen koodekin käyttöä onnistu. No, ainahan voi tyytyä pelkkään digitointiin ja heittää pakkaamattoman fileen werkkoon, mutta se syö kiintolevytilaa ja bandwidthiä, jos jengi innostuu sitä enemmänkin loudailemaan. Eikä pakkaamattomasta ole mitään riemua tietokonekuuntelussa, kun äänikortti ja muovikaiuttimet eivät tarjoa riittävää toistoa. Ankaran pakkauksen ongelmat tulevat vastaan, kun tietsikan panee vahvistimen perään ja toistaa signaalin stereoiden kautta.

Jos katsotaan eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden ratkaisuja, niin windowsmediaa tulee paljon vastaan. Sekä ainokaisena ratkaisuna että päävaihtoehtona siten, että lisäksi on tarjolla esim. mp3:sta (ojasta allikkoon) tai oggia.

BBC on sitoutunut Realiin, mikä kurja juttu, jos on vanhempi, hidas PC (omat kokemukseni vanhalla koneella Realin kanssa ovat olleet painajaismaisia). Ranskan radiolla on todella huonoäänistä mp3-virtaa (en tosin ole kokeillut aikoihin). Liittosaksalaisilla Deutschlandfunkilla ja Deutschlandradio Kulturilla on sopiva paletti: mp3, ogg ja winsumedia. (Juur nyt D-Kulturilla soittaa Amsterdamin Concertgebouw-orkesteri Mariss Jansonin johdolla Mahlerin 1. sinfoniaa; vähän yli 100 kbps:n oggistriimi ei liiemmin kihise.)

Norjan radion Alltid Klassisk -kanava tarjoaa hulppean valikoiman:

- MP3 ISDN 56 kbps
- MP3 breiband 128 kbps
- Ogg/Vorbis 128 kbps
- Ogg/Vorbis 172 kbps
- Windows Media 160 kbps
- Windows Media 48 kbps
- Windows Media 16 kbps

Ehkä öljyrahalla on asiassa osuutensa? 172 kbps:n oggia kehtaa kuunnella stereoiden kautta, kun pakkaus ei pilaa edes tilantuntua/äänikuvaa.

Vähintään n. 120 kbps:n oggistriimin voi jo tallentaa, editoida alun ja lopun puheet pois, ja polttaa esityksen ceedeeksi. Puhun vain klassisesta tahi konserttimusiikista.

Ohoh, Tuija kerkesi meilaamaan tuohon ylle...

Tuija Aalto kirjoitti:wma - formaatissa on riittävän hyvä drm-suojaus, mikä sallii meidän jatkossa neuvotella nettiesitysoikeuksia sellaisillekin sisällöille, joita emme aikaisemmin ole saaneet laittaa nettiin

...mikä generoi kysymyksen: kerrotko, mistä on kyse DRM:ssä?

k-meleon kirjoitti:kerrotko, mistä on kyse DRM:ssä?

Kiitos kysymästä.

DRM (digital rights management) - suojauksen tarkoituksena on estää sisällön luvaton kopiointi, eli suojata teoksen tekijänoikeuksien omistajan yksinoikeutta määrätä kappaleiden valmistamisesta teoksesta.

YLE Shop myy kuunnelmia ja muita teoksia fyysisinä tallenteina. On jo korkea aika alkaa tarjota myös digitaalisia tallenteita omalle koneelle ladattavaksi tai muulla tavoin oikeuksien sallimissa rajoissa suojatusti nautittavaksi.

Useimpien avoimien standardien hankaluus on se, että niissä ei ole mitään keinoa estää kappaleiden valmistamista ja edelleen jakamista.

Windows mediassa on sentään jonkinlainen, tai ymmärtääkseni kai markkinoiden paras, suojaus, minkä pitäisi jossakin aikataulussa jollakin lailla taata sen, että saisimme vaikkapa kuunnelmia tms. uusia genrejä nettijakeluun; vastikkeettomaan, jos niikseen tulee, mutta ainakin maksulliseen.

Vanhoissa äänitteissä äänenlaatu ei taida olla kovin kummoinen. Jos sellaisen ohjelman nauhoittaa äänikortin analogisesta stöpselistä, niin huomaako siinä mitään eroa? Sellaisessa kopiossa ei varmaan mitään suojauksia enää ole?

Tuija Aalto kirjoitti:DRM (digital rights management) - suojauksen tarkoituksena on estää sisällön luvaton kopiointi ...

Kiitos.

VeHy kirjoitti:Vanhoissa äänitteissä äänenlaatu ei taida olla kovin kummoinen. Jos sellaisen ohjelman nauhoittaa äänikortin analogisesta stöpselistä, niin huomaako siinä mitään eroa? Sellaisessa kopiossa ei varmaan mitään suojauksia enää ole?

(a) Riippuu äänikortista. Niitä on monentasoisia. Riippuu myös äänitteen kompleksisuudesta ja pakkauksen laadusta. Joskus mikään ei häiritse - ennen aplodeja, jolloin ääni käy kihisemään ja kiertämään kuin kuuntelisi heikkoa lyhytaaltolähetystä, jonka signaali tekee jatkuvaa voimistumisen ja heikkenemisen liikettä.

(b) Digitaalinen suojaus todellakin koskee vain digidataa.

(c) Vanhat äänitteet ovat monasti laadukkaampia kuin uudet digiäänitteet - sanon, vaikka tiedän muutaman henkilön tälläkin Voorumilla ajattelevan tasan päinvastoin.

Esimerkiksi 1950-luvun klassiset stereoäänitteet, pioneerityöt, joita tekivät levy-yhtiöt Mercury ja RCA. Olen (kavereiden kanssa) nauranut vuosia hifihörhöille, jotka on vannoneet ko. äänitteiden pohjalta tehtyjen LP-levyjen nimeen. Siis kamoon, yksin kaiverrustekniikka kehittyi kunnolliseksi vasta 1960-luvun lopulla. Vanha LP ei voi olla ensiluokkainen, ei ei ei!

Mutta kun saa kuulla suht hyvillä laitteilla noista 50 vuotta vanhoista nauhoista tehtyjä sacd-levyjä, niin nauru loppuu kuin seinään. Dynaamisia, todentuntuisia äänityksiä, joissa on kunnollinen tilantuntu. Ei monille digiäänitteille ominaista soinnin kireyttä - eräs tutkimus koetti selvittää jotain digiääneen liittyvää; selvin tulos oli että kokeen sihteeri sai päänsärkyä aina kun joutui pidempään kuuntelemaan ns. CD-tasoista ääntä...

Ei, minä olen luopunut kaikista viihde-elektroniikkaan liittyvistä yleisistä, valmiista totuuksista. Vanha äänite on joskus huippuhyvä, joskus kehno.

Vanhat sellakkalevytkin voivat soida aivan upeasti! Ongelma on, että "modernin" mikrouran (LP/single) signaalin muuntaminen vahvistettavaan muotoon edellyttää toisenlaista (RIAA-) ekvalisointia kuin sellakkalevyjen (useita eri speksejä ajan ja paikan mukaan). Jos ei ole käytössä vanhan ajan grammaria, niin pitää olla sellainen etuvahvistin, joka osaa muuntaa uran signaalin oikein. Pelkät levyn oikea pyörintänopeus ja oikea neula eivät riitä.

Ks. esim. http://www.gspaudio.co.uk/preamps/jazzclub.htm

Minultakin on mennyt jo vuosia sitten ohi se vaihe, että johdot pitää olla kultaa, kelat titaania ja neulat hiottu oliivinmuotoisiksi. Rahaa meni ja paljon, mutta korva ei todellisuudessa mitään eroa huomannut.

Sibelius kuunteli suoria radiointeja Englannista keskiaaltotaajuuksilla ja oli ihan tyytyväinen äänenlaatuun. Ei oltu ularadiota silloin vielä edes keksitty.

ymmärsinkö oikein, että käytännössä sinunkin käytössäsi olevilla laitteilla/ohjelmistoilla pystyisi sisältöjä katsomaan/kuuntelemaan ja kyse on nyt lähinnä periaatteesta?

Niin kuin sivustolla todetaan:

Kaikkia Windows Media -tiedostoja ei välttämättä ole mahdollista toistaa Linuxissa ja Macintoshissa.

Luulisin, että saan lähetykset kuulumaan. En ole vain täysin varma rikkooko tämä tapa uutta tekijänoikeuslakia, joten en käsittääkseni lain nojalla saa keskustella siitä. Better safe than sorry.

Ylen arvot -osiossa kerrotte arvoistanne mm. seuraavaa:

YLE on kaupallisesti ja poliittisesti riippumaton: toiminta rahoitetaan yleisöltä kerättävillä tv-maksuilla, ei mainostuloilla eikä valtion budjetista. Ohjelmistossa pyritään tasapuoliseen käsittelytapaan ja puolueettomuuteen.

YLE tuottaa ohjelmia kaikille yleisöryhmille ja myös pienet yleisöt huomioidaan. Esimerkkejä merkittävistä mutta suhteellisen pienten yleisöjen ohjelmistoista ovat esimerkiksi lastenohjelmat, kulttuuri-, tiede- ja opetusohjelmat sekä hartausohjelmia.

Haluatko eritellä tarkemmin, miten tämä tilanne mielestäsi toteuttaa a) kaupallista riippumattomuutta, b) pienten yhteisöjen huomiointia?

Sikäli kun kyseessä on DRM-asiat, alan epäillä haluanko edes sotkeutua koko juttuun. Joillain DRM-ohjelmistoilla kun on haittaohjelmistojen tavoin tapana tehdä ratkaisuja kysymättä minulta. Tuntien Microsoftin mielenkiinnon tietoturvapuutteiden korjaamiseen, joutuisin luultavasti investoimaan varmuuskopioinnin mahdollistavaan laitteistoon, jotta näin uskaltaisin tehdä työkoneellani. Hyvä, että myönnät kuitenkin kyseessä olevan neuvottelullisen edun -- DRM-ohjelmistot kun eivät oikeasti estä esim. kopioiden tekemistä, eivätkä millään tavoin edistä sisällön tekijöiden etuja. DRM on kaiken kaikkiaan oma aiheensa, josta lienee parempi vääntää muualla.

Muuten niille, jotka haluavat seurata, mitä uusia sisältöjä Elävässä arkistossa jatkossa julkaistaan, vinkiksi, että Elävän arkiston toimitus alkaa kirjoittaa uusista kuulumisista blogissa http://blogit.yle.fi/elavaarkisto