Kirjoittaja humalainen päivämäärä 22.9.11 - 18:58
musiikinhistoriallisessa testissä saavutettu status ei mitenkään takaa sitä että hierarkiassa tietyn yleispätevän aseman saavuttaneiden säveltäjien musiikki jaksaisi kiehtoa kaikkia kuulijoita myös kypsemmälläkin iällä jatkuvasti vuosikymmenten ajan muuttumattomien yleispätevien kriteereiden mukaan, josta voimme päätellä sen että historiakin voi olla väärässä sikäli kun objektiivista musiikinhistoria edes heijastelisi tällaisia subjektiivisiksi miellettyjä arvojärjestyksiä jotka kertovat vain niiden saamasta populariteetusta yleisön suosiosta jossakin kukltuurihistoriallisessa ja sosiaalisessa kontekstissa joka on edistänyt statuksen saavuttamista ja maineen muodostumista.
tajunnanvirtaa ei opittua.
sibeliuksesta on kaikki hohto karissut jo aikaa sitten eikä beethoven, saati brahms tai mahlerkaan sano oikein mitään kuulijallle. klisheitä ja kitschiä koko kanonisoitu säveltaide. toisaalta ei9 ole mielekästä mennä eteenpäinkään jatkuvasti ei vain siksi että säveltäjät romantisoivat sävelkieltään myös modernina aikakautena vaan koska arkistoista löytyy valtavasti musiikillista rikkautta jota yleisö ei tunne tai muista enää vuosikymmenten takaa joka edustaa upeasti klassis-romanttista traditiota suomessa säveltäjiltä jotka ovat saavuttaneet tutkijoiden keskuudessa tietyn klassikon aseman. ja säveltäneet tonaalista, vapaatonaalista, pandiatonista, konstruktiivista vapaan atonaalista musiikkia, avantgardistisista kamarimusikkiteoksista sulho ranta jälkiromantikkoihin ja tyyliltään polyfonisiin sinfonikkoihin asti leiviskä, pesonen,. joka muuten voitto lukuisia kuorosävellyskilpailuja pesolan ohella. hurjaa porukkaa. teistä suomi on ylpeä, teihin me tukeudumme teitä me kunnioitamme hyvät taiteiljatoverit.
hallasteet, liukot, tuukkaset haapalaiset, karjalaiset, kullervo ja ahti, launis, kauppi, marttinen, pesolat, pylkkäset, pesoset, ikoset, saikkolat ja sonniset, melartinit rinbomit, härköset, hongistot, sipilät, johanssonit lingot, fordellit,raitiot, rautiot, ym. olisivat erittäin tervetullut lisä orkestereiden niukkaan ohjelmistoon josta leiviskäkin on poistunut jo aikaa sitten rautioon verrattavine maskuliinisen monumentaalisine ja majestettisine pianokonserttoineen. kun kortekaankaaseen vertaa. niitä minä jumaloin palvon, idolisoin, ihailen for ever, te minun loistavat tähteni taivaalla.