YLE Radio 1

Sivuilla 711-737 em. kirjassa (alasivu [2]) >

Sivu 711 "Kirjastoauton määritelmä":
Annettu kolme määritelmää /
amerikkalainen kirjastonhoitaja Mary L. Titcomb 1909,
Suomessa kirjastontarkastaja Sirkka Sarkola,
artikkelin kirjoittaja Antero Kyöstiö.

Sivu 712 "Vuonna 195 amerikkalainen kirjastonhoitaja Mary L. Titcomb
aloitti ensimmäisenä kirjojen lainaamisen liikkuvasta kirjastosta kahden
hevosen vetämistä kärryistä." ---
"Suomessa liikkuvan kirjaston ensimmäinen varhaisvaihe toimi Helsingin
pitäjän eli nykyisen Vantaan kaupungin alueella vuosina 1913-14."

Sivu 715 ""Kirjastoautotoiminnan kokeiluja tehtiin 1950-luvulla viidessä
kunnassa eli Helsingin maalaiskunnassa (1951), Karjaalla (1956),
Munsalassa (1954), Nokialla (1958), ja Pohjan kunnassa (1959)."

Sivu 718 "Ensimmäisen kirjastoautoksi rakennetun kirjastoauton hankki
kuitenkin ennen kirjastolain voimaantuloa ilman valtionapua Turku omalla
kustannuksellaan vuonna 1961." ---
"Ensimmäiset valtionavulla hankitut autot ostettiin vuonna 1963
Lohjan maalaiskuntaan ja Urjalaan."
Sivulla 718 myös kuva: "Turun ensimmäiset kirjastoautot (1961 ja 1965)
poseeraavat vanhuuden päivillään pääkirjaston edessä."
Nimitykset "Vanha Ykkönen" ja kenties Vanha Kakkonen lienee muotoutuneet
näihin aikoihin 1970-luvulla, jolloin Turkuun hankittu uudempia kirjastoautoja...
kirjastoautojen kuvasta nähtävissä alkuperäiset nimikirjoitukset:
- Kirjastoauto 1961 - "KIRJASTOAUTO BOKBUSS"
- Kirjastoauto 1965 - "KIRJA... BIBLIOTEK"
Sivulla 719 on kuvassa "Lohjan ensimmäinen kirjastoauto 1963",
jossa teksti: "KIRJASTO-BIBLIOTEK" alla "LOHJAN KUNTA - LOJO KOMMUN"
(nimitekstien kirjainkoot vaihtelee, mutta olivat isoilla kirjaimilla).

Sivu 720 / Suomessa toimivia kirjastoautoja:
1965 / 5, 1970 /89, 1975 / 209, 1980 /224.
Sivu 733 / "Suomessa oli vuoden 2007 alussa 166 kirjastoautoa ja eniten autoja oli
vuonna 1992 eli 234" (kirjastoautojen hinnat alkoi 1980-luvulla nousta yli arvioiden).

Sivut 724- 725 "Aivan ensimmäiset autot olivat pituudeltaan 7-8 metriä". ---
"Turun toinen auto vuodelta 1964 olikin jo 11 metriä pitkä." ---
Linja-autojen alustoilla "pituudeksi alkoi tulla 11-12 metriä". ---
"Erikoisluvalla pituus voi olla korkeintaan 13 metriä". ---
"Kirjastoautojen suurin sallittu leveys kasvoi vuonna 1993 260 cm:iin mutta
uusien EU-määräysten mukaan tuo leveys on kaventunut 5 cm:llä."

Sivu 727 "Kirjastoauton henkilökunta" - "Kirjastoautokysely 1989" /
Kysely "opinnäytteenä vuonna 2002":
"Kirjastonhoitajia 16 %, Kirjastovirkailijoita 22 % ja kuljettajia 62 %."

Alasivulla [2] on viime viikon Kyllä kansa muistaa -keskusteluavaus
kirjastoista. Nyt tänään keskustelussa musa-aihe, johon ei vielä mitään.

Ma 6.7.09 oli SSS:n sivuilla myös kirjastoista,
josta viiden kaupungin "kirjastojen määrä":

- Helsinki 37 ja 2 kirjastoautoa
- Tampere 15 ja 2 kirjastoautoa
- Oulu 14 ja 2 kirjastoautoa
- Lappeenranta 11 ja kirjastoauto
- Vaasa 6 ja kirjastoauto

Kirjastossa -keskustelu on jo yli viikon vanhaa radiosta,
mutta lisättäköön vielä tuoreeseen nettikeskusteluumme
Turun Sanomat ma 13.7.2009 julkaisema tilasto (sivu 6) >
"Ahkerimmat lainaajat - Top-15 vuonna 2008 - lainaa/asukas":

1. Salo 38,57 > 2. Nurmes 28,69 > Alavieska 28,34 >
4. Merijärvi 28,32 > 5. Eurajoki 27,85 > 6. Aura 27,65 >
7. Orimattila 27,35 > 8. Raisio 27,12 > 9. Kolari 26,96 >
10. Lieksa 26,80 > 11. Kiiminki 26,37 > 12. Halikko 26,31 >
13. Kauniainen 25,95 > 14. Vaala 25,74 > 15. Soini 25,37 >
Koko maa 18,9 / Länsi-Suomi 19,7.

Halikko (12.) ollut 2009 alusta uuden Salon (1.) lähikirjasto,
jonka lainaustehokkuus oli 2008 Suomen paras (lainat/työvoima).
Salo > "- Menestyksen takana on pitkäjännitteinen kirjaston
kehittäminen ja kokoelmien huolellinen hoitaminen." ---
Salossa hyllyistä karsitaan säännöllisesti vanhat, pölyttymään
jääneet teokset, ja uutta aineistoa ostetaan huolellisesti harkiten."
Lisäksi ollut "tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa". ---
"Seuraava suuri haaste on saada maahanmuuttajat innostumaan
kirjaston palveluista."

Eilen keskusteltiin äidin neuvoista ja ensi viikolla isän aatteista.
Mahtanee moni Aatos saanut nimensä näistä "aatteista"...

Lisään tämän päivän Ruotsin kuninkaallisten häiden kirjoitukseni tähän osioon,
vaikka ei suoraan puhelinkeskusteluohjelman aiheena olekaan.
Ei aiheesta ollut kuitenkaan hyvää muutakaan otsikkoa löytynyt.
< Kirjoitin 12.12.05 - 20:10 [1] :
--- "Toinen "äitimaa" Suomelle on myös Ruotsi," --- jonka jatkoksi hääpäivästä...
Ruotsin prinsessa Victoria (Vicy) siis menee(jo mennyt?) tänään naimisiin,
solmii avioliiton. ltalehti kirjoitti 12.6.2010 : "Varjo lapsihaaveiden yllä -
Daniel ja Victoria odottavat innoissaan jälkikasvua, mutta prinsessan sairastama
anoreksia voi vielä kostautua."
En usko että tästä vuosien takaisesta vaivasta enää on haittaa. Kysymyksen voi
kuitenkin esittää että eivätkö ole jo noin 8 vuoden seurustelun aikana todenneet
keskenään raskaaksi tulemisen mahdollisuudet? Aihe menee yksityisyyden alueelle,
eikä suoraa vastausta olekaan odotettavissa. Aika näyttää miten etenee perhessä.
Sekin mahdollisuus on, että aviopuolisonsa ei suoraan raskautta toimeksianna,
jolloin tulee vaihtoehtoina keinohedelmöitykset. Silloinkaan ei julkisesti tultane
asiasta ilmoittamaan varsinkaan mikäli isäluovuttajaksi valikoituu ulkopuolinen taho.
Mikäli Vicy itse ei voi tulla raskaaksi asia tulee julkiseksi ajan mittaan ja silloin
siirtyy Ruotsin kuninkaallinen perimysjärjestys kahden muun sisaruksen mahdollisille
jälkeläisille, mikäli Victoria ei sitten aikanaa suorita adoptiota kuten on myös
perimystä historian saatossa järjestelty.
Tänä hääpäivänä kuitenkin toivottakaamme kaikki heille onnea myös jälkikasvun osalle.

Viikonlopun häämuodollisuudet menneet, eikä median lisäksi ole paljonkaan
täällä Suomessa keskusteluttanut (tässäkään YLE Radio 1:n Foorumissa).
Ilta-Sanomat 14.6.2010 esitteli hieman avioparin tulonmuodostusta,
josta joitakin otteita:
"Daniel on viime vuosina ilmoittanut tienaavansa noin 40 000 kruunua,
eli 4 000 euroa kuukaudessa." Em. Suomen keskitulon yläpuolella. ---
"Kuningas saa vuosittain Ruotsin valtiolta 110-125 miljoonan kruunun,
eli 11-13 miljoonan euron määrärahan. Puolet summasta on tarkoitettu
hovin kuluihin, puolet kuningas jakaa perheensä kesken."
Victoria sitten jakaa osuudestaan osan Danielin käyttöön joka yhä
oikeutettu tienaamaan omiakin tuloja.
Monestihan se avioliitossa mies on naiselle rahallisesti antavana osapuolena
ja nainen vastaavasti tekee kotityötä lisäksi perheelle - tasajaollisia ja kaikkea
muutakin käytäntöä esiintyy (en itse ole näihin avioliiton rahakuvioihin osallinen).